Jalostus "pelaamattomilla"

[TikkaM66]

Kun seurailee toteutuneita pentueita suomenpystykorvan osalta, ihmetyttää yhdistelmät, jossa kummallakaan vanhemmalla ei ole koetulosta. Karhukoirapuolella vastaavaa on PALJON vähemmän. Jos nartulla ei ole koetulosta, on uros kumminkin lähes poikkeuksetta haukkunut tuloksen karhukoirapuolella. Yleensä lähes joka nartulla on koetulos ja ilmeisesti koetuloksettomien vanhempien pennut menevät myös huonosti kaupaksi. Tämä varmastikin ehkäisee kummasti pelaamattomien pennuttamista.

Karhukoiran jalostus on mennyt kovasti eteempäin vuosien varrella varmaankin juuri tästä syystä, että tulos pitää olla, että pennutetaan. Miltä näyttää pystykorvan tilanne, jos tilannetta verrataan aikaisempiin vuosiin? Onko "pelaamattomilla" pennuttaminen ollut ennen yhtä yleistä kuin nykyään? Lainausmerkit siksi, että varmaan löytyy niitäkin koiria, jotka pelaavat ns. reppumiehillä. Toki ymmärrän tarpeet laajentaa geenipohjaa, mutta väkisin tulee mieleen, että rodun taso heikkenee tällaisella politiikalla. Koetuloksettomalle nartulle ehdottomasti vähintään AVO 1:n uros.

Vielä yksi aihe pohdittavaksi. Huippunarttujen omistajat sitten taas pelaavat varman päälle ja vievät koiransa paljon käytetyille valiouroksille ja samat suvut sitten pyörivät kuvioissa jatkuvasti. Jopa uusintayhdistelmiä sorvataan, kun entinen on osoittautunut hyväksi. KVA-narttuja oudommille uroksille, joilla on vaikkapa AVO1 tulos kokeesta, ei aina paritettais valioa valiolla.

Että tällaisia pohdintoja tällä kertaa.

[piskilä]

Pelaavat ja pelaamattomat?
Olen ymmärtänyt Pystykorvan sopivan kaiken riistan koiraksi. Niitä pelaamattomia ostamme me jolla ei ole lintumaita, siis petopyytäjät. Eihän semmoinen kasvattaja myy pentujaan petomiehille jonka koirat haukkuvat lintua. Vaatimuksena lintukokeet, ellei lintuja ole niin missäs opetat? Hyvä, myydään lintukoirat erikseen, mutta suotakoon meille jotka haukutamme muuta myös mahdollisuus käyttää Pystykorvaa. Mistäs saisimme yhtä mainion kumppanin tarpeisiimme kun juuri Pystykorvasta? Olkoonkin sitten vaikka kakkosluokkaa.

[villepa]

Samaa olen ihmetelly, vaikka tietenki pitää muistaa että populaation monipuolisena pysyminen tarvii kaikentasosia terveitä koiria.
Siitä huolimatta ite mietin monesti että millon koira on niin hyvä että sen panosta jalostuskäytössä tarvitaan ja siitä on rodulle hyötyä. Karkiasti voi kai pitää periaatteena että kun pennutetaan keskitasoa parempia koiria, niin rotu kehittyy ko. ominaisuuksien suhteen. Jos koetuloksia ei ole, niin tuota parmmuutta tai edes keskitasoisuutta on vaikea tietää ja verrata.

[Kytösavu]

On varmasti pelaamattomiakin koiria ja osa näitä vielä pennuttaakin jostain syystä. Puheisiin ja yhteen hyvään tulokseen ja sen jälkeiseen hiljaiseloon suhtautuisin varauksella, mutta se ei aina tarkoita, etteikö koira voisi olla hyvä.
Itse tuloksettomien koirien pennuttaminen ei näyttäisi tilastojen valossa olevan lisääntynyt, aina niillä on tehty pentuja. Vain noin reilut 10 % koirista käy linnun- tai hirvenhaukkukokeissa. Muutaman prosentin lasku parhaista lintuvuosista näyttäisi olevan, muttei merkittävää.
Yksi sukupolvi koetuloksettomia koiria ei vielä tee niistä huonoja, mutta useampi voi jo mietityttää ja miettiä kasvattajan perusteita kasvatustyölle. Jos ei itsestä tosiaan ole kokeisiin osallistumaan, olisi hyvä edes pentujen omistajia hyvä niihin pyrkiä ohjaamaan.
Koetulokset eivät tee koirasta parempaa, mutta antavat arvokasta tietoa, eikä hyvyys ole pelkän omistajan puheissa. Se oma tuntuu olevan puheissa usein parempi kuin onkaan, ja niinhän sen oman olla pitääkin, mieluisa. Vaahto suussa kehujat ja takuunantajat jättäisin aina omaan arvoonsa.

Linnun- ja hirvenhaukku tuloksia on mielestäni hiukan vaikea vertailla jonkinlaisena koirien mittarina. Lintuja on vaihtelevasti ja nykyisissä rikkonaisissa metsissä linnut usein lentävät kaus taimikkojen ja aukkojen yli. Niitä tarvitaan useampia hyvän tuloksen saavuttamiseen(löytömahdollisuudet/ensihaukut ja taulukkopisteet), kun yhdelläkin hirvellä voi päästä hyvään tulokseen. Hirviä on lähes joka nurkalla ja puskassa, kun lintuja on hiukan heikommin monilla alueilla.
Kelien vaikutus on suurempi, tuuli sade ym.
Kokeisiin osallistuminen vaatii tiettyä tuntemusta ja kokemusta metsästyksestä. Osalla sitä on vähemmän kuin toisilla ja kokeneempien olisikin varmasti hyvä pyrkiä mahdollistamaan uusien pääsy ja osallistuminen kokeisiin, toimimalla oppaana ja tuomarina ja jättämällä se oma jo kirjoissa ja kansissa oleva kotiin jonkun kerran asian edistämiseksi.
Vähiten tulosten puuttumiseen ei voi olla vaikuttamatta kyläkokeiden olevan täynnä jo kuukautta ennen ilm ajan päättymistä, jota kuulee tapahtuvan liikaa. Mielestäni tulisi panostaa enemmän itse jalostus aineksen tiedon keruuseen, kuin kaveripiirien keskenäisiin mittelöihin, vaikka nekin ovat tärkeitä.

Linnunmetsästyskoira on mielestäni hyvä tehtävässään, jos se hakee niitä omatoimisesti ohjaajan edellä ja sivulla laukaten, haukun kuuloetäisyyden sisällä ohjaajan kulkusuunnan toki huomioiden. Se pysyy 10 minuuttia haukkumallaan linnulla, tai siltä pystytään ampumaan haukulta saaliiksi lintu. Tällaisen koiran kanssa on jo ilo metsästää ja tälläisiä koiria tulisi käyttää hyven veriensä jatkamisen, mikäli muut asiat vain ovat kunnossa.

Tuosta viimeksi mainitusta oravanpyörästä tulisi lopunkin päästä irti ja luottaa siihen omaan(mikäli aihetta) ja käyttää vähemmän yleistä urosta sille. Siirtyy ne hyvät veret ilman titeleitäkin, mikäli vain hyvistä koirista on kyse, ja rotu menee eteenpäin laaja-alaisemmin.

[Kytösavu]

Eli tuosta viimeksi mainitusta..
Vielä yksi aihe pohdittavaksi. Huippunarttujen omistajat sitten taas pelaavat varman päälle ja vievät koiransa paljon käytetyille valiouroksille ja samat suvut sitten pyörivät kuvioissa jatkuvasti. Jopa uusintayhdistelmiä sorvataan, kun entinen on osoittautunut hyväksi. KVA-narttuja oudommille uroksille, joilla on vaikkapa AVO1 tulos kokeesta, ei aina paritettais valioa valiolla.

[TikkaM66]

Esimerkki ennakkoluulottomasta jalostuksesta voisi olla vaikkapa tässä: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... %2F09&R=49. Valionarttu astutettu hieman oudompisukuisella uroksella, jolla kumminkin AVO1 haukuttuna. Tämä ei sitten ole mikään mainos, pisti vain silmään, koska tällaista parittamista harvemmin huippunarttujen omistajat harrastavat.

[Kytösavu]

Tuokin on oleelista, eikä varmaan heikennä metsänveriä..

Tiedot 7:n sukupolven mukaan:
Sukutaulussa 254 sukulaista tiedossa 254:sta (100%)
Sukutaulussa 207 eri yksilöä 254:sta (sukukatokerroin 0,81)
Sukusiitosprosentti 0,41%

[Emma]

Eipä tuota koiraa tarvinnut syksyllä paljon kokeissa käyttää kun ei löytynyt tuomaria ei sitten mistään.
Toisaalta ei ne kokeetkaan aina koko totuutta kerro eikä niitä koetuloksia pitäis liian sokeasti katsoa.
Minullakin on kotona yksi koepalkittu seisoja joka on silti huono metsästyskoira.

[Aallontie]

Näyttää kuitenkin siltä,että tuo titteli on tärkeä,jos aikoo jalostukseen päästä varsinkin uroksilla.
Ei siinä paljoa muutosta tule vaikka alentaa esim. jalostusurokseksi pääsemisen kriteerejä(AVO2).
Tämä on fakta,joka on pakko hyväksyä,ei kannata tuulimyllyjä vastaan taistella.
Ahkera kokeessa kävijä tuon KVA tittelin saa hyvällä koiralla,mutta vähän laiskempi jää ilman vaikka koirassa olisi ainesta.

Eikö voisi harkita,että KVA tittelin saantia helpotettaisiin,pudotetaan VOI1:n rajaksi 70 pistettä ja
harkitaan josko se AVO1:n lasketaan ensimmäiseksi ylitykseksi.
Toisin sanoen 3 yli 70 pisteen suoritusta toisi KVA tittelin.

Saattaisi moinen muutos helpottaa kokeisiin pääsyä kun tuo KVA tittelin metsästäjät kymmenissä kokeissa vähenisi.
Eikös tämä kokeissa käynnin yksi tarkoitus ole tuottaa jalostukseen kelpaavia koiria mahdollisimman paljon.

[TikkaM66]

Aallontien ehdotus kuulostaa hyvältä. Pisterajat kuten hirvipuolella eli 65 ja 70p. Ja uskaltaneeko ehdottaa vielä toista uudistusta, kun siitä hirvikoirapuolellakin väännettiin kättä oikein tosissaan kuulemma. No, ehdotampa kuitenkin: Valioksi vaikka yhden koekauden aikana. Omat perusteluni tälle: Lintuvuodet vaihtelevat paljon, joten hyvänä lintuvuonna voisi haukuttaa ne tarvittavat ykköset, ettei tarvitsisi lampata tyhjiä maastoja huonoina vuosina. Toinen perustelu voisi olla se, että jonakin syksynä koiranomistajalla voi olla enemmän aikaa. Kokeissa voisi käydä silloin enemmän ja hakea ne ykköset eikä tarvitsisi seuraavaa syksyä odottaa. Jos rimaa hieman laskemalla saataisiin empiviä koiranomistajia kokeisiin, niin kenties saataisiin uusia pelikoiria kehiin.

[Kytösavu]

Kahden kauden sääntö kotimaisille roduille(spk,kkk,ppk,s.ajok) on aikoinaan asetettu fiksujen ihmisten toimesta suojelemaan nuorta koiraa liian kilpailuviettisiltä omistajilta, ettei niitä ykköstuloksia tarvitse yrittää hakkuuttaa fyysisiltä ja henkisiltä ominaisuuksiltaan keskeseräisillä koiran aluilla. Ymmärtämättömät kkk harrastajat sitten lipsuivat tästä päätöksestä verraten harmaiden rotujen tasapuolisuuteen verraten, jotka voivat saavuttaa kva arvon yhtenä syksynä. Lie ihan varma, että yhtään kkk:n pentua enempää ei ole myyty tämän päätöksen perusteella tai ansiosta.
Myös usein varhain pelaava koirakin saattaa taantua seuraavana syksynä, tai liike alkaa maistua liikaakin, yhteydenpito kärsii. Tämänkin takia on parempi asia jalostuksen kannalta, että käyttövalion arvoon vaadittavat tulokset pitävät olla kahdelta eri koekaudelta.
Kokeisiin osallistumisen mahdollistaminen on varmasti parempi tapa saada kelpoiset koirat esille, ja tähän jokaisen kokeen järjestäjän tulisi panostaa, auttamalla tuomarien saannissa uusia harrastajia, joilla ei valmista verkostoa voikaan olla.

[masa.k]

kytösavu kirjoitti.
Myös usein varhain pelaava koirakin saattaa taantua seuraavana syksynä,...

Mullla tommonen kaks vuotias narttu. Eka syksy oli tosi hyvä. Lintukanta oli hyvä joten koira pääsi paljon pölläytteleen maasta lentoon ja muutamia hyviä haukkujakin oli.
Hajut kiinnosti tosissaan ja oli mukava seurata nuoren noin 7 kk ikäsen koiran toimintaa.
Kaks reissua meni ainoostaan ettei koiruus löytäny lintuja joitten kans pelata.

Fasaaneilla oon treenannu ja hienosti on haukkunu ne ja puottanu palkinnoksi.

Nyt mennyt syksy oli aivan toista maata. Lintukantakin mun mehtämailla oli taantunu heikoksi.
Eka syksynä oli muutamia paikkoja missä lähes varmuudella samoilla paikoilla oli joka kerta teeriä syömässä puolukoita. Nyt ei marjoja eikä lintujakaan.
Muutamaa mehtoa sentään haukuttiin ja jokusta teertä mutta puottamaan en päässy.
Haku oli koko syksyn paljon huonompaa kun eka syksynä. Varmasti lintujen vähyys omalta osaltaan vaikutti kun ei hajujakaan ollu eka syksyn malliin.

Onko muilla ollu vastaavia kokemuksia nuoren koiran kanssa? Vai pannaanko sinällään muuten mahtava koira monttuun/ myynttiin vai ootellaanko sitä uudelleen syttymistä vielä myöhemmäksi?.

Pennutus kiinostas. H:ta pukannu mitä pari kertaa käytin näyttelyssä viime syksynä.Hammaspuutoksia ei ole. Koe näytöt puuttuu ja tulee puuttumaankin jos menohalut ei palaudu.
Sanokaa suoraan ja rehellisesti jotka jalostuksesta jotain tietää kannattaako etes miettiä pennutusta kyseisellä nartulla FIN17204/08 .

[masa.k]

Eikö kukaan asioista tietävä uskalla vastata?
Toisaalla puhutaan että geenipohjaa pitäs laajentaa muillakin kun vain huippu koirilla niin minkä laiset mahollisuujet ois kyseisen nartun jälkeläisillä.
En minä hätkähä jos joku sanoo suoraan että jätä pennut sikseen-- sillähän täällä apua huutelen että mikä on kokeneitten mielipide ja asiantuntemus.
Suoraa vastausta oottelen omasta koiruudesta...rodun parasta ajatellen

[erjan]

Otanpa tuosta kaksi KVA:ata, puhtaat linjat, ei peikkoja missään,- helppoa.
Mutta kun ei vaan ole niin................
Ronjani polveutuu kovista haukkujista, ei mitään valioita, mutta aitoja lintukoiria, Ronjalla nyttemmin AVO1.
Astutin typykän huippu-uroksella, jalostusneuvontaa käyttäen.
Viidestä pennusta kolme on tekijöitä, yhdestä en tiedä ja minun omani ei sitten tiedä linnuista vielä mitään, ei tosin näillä alueilla isoja lintuja olekaan.
Omalla pennullani polvet 0/1 mistä (ruma sana) se 1 tuli?
Jos joku sanoo että pentuni mahdollisista jälkeläisistä ei voi tulla lintuhaukkujia, niin samalla logiikalla koirallani ei pitäisi olla jälkeläistä jolla on 0/1 polvet.
Eli, jos pennuista haaveilet käytä neuvojia, ja sen jälkeen ajattele itse. Koirasi linjoissa löytyy (net) KVA koiria sen verran, että potentiaalia pitäisi olla. Mutta minä en ehkä ole oikea ihminen, yhden pentueen (joista tosin yksi haukkui 10kk:n ikäisenä AVO1) kasvattajana olen noviisi näissä hommissa, mutta mielipide tämäkin.

[Kytösavu]

Onko muilla ollu vastaavia kokemuksia nuoren koiran kanssa? Vai pannaanko sinällään muuten mahtava koira monttuun/ myynttiin vai ootellaanko sitä uudelleen syttymistä vielä myöhemmäksi?.

Pennutus kiinostas. H:ta pukannu mitä pari kertaa käytin näyttelyssä viime syksynä.Hammaspuutoksia ei ole. Koe näytöt puuttuu ja tulee puuttumaankin jos menohalut ei palaudu.
Sanokaa suoraan ja rehellisesti jotka jalostuksesta jotain tietää kannattaako etes miettiä pennutusta kyseisellä nartulla FIN17204/08 .

Ei missään nimessä monttuun, vielä tulee parempi lintusyksy, pudotus vaan ja homma alkaa varmaankin taas luistaa.
Ainakaan sen pennutuksen kanssa ei mielestäni ole kovin kiirettä, kun 08 syntynyt koiranalku. Veriltään(taustaltaan) aika yleinen, vanhempien sisarilla ja esi-esillä sitä lähisukua on, eli ehtii ottaa myöhemminkin veret(perimän) talteen, jos alkaa pelata hienosti metsässä.