Auton kyytiin opettaminen

[Tessu]

Miten arvon kolleegat olette saaneet pystärinne autoo opeteltua että se olisi mukavaa ja innostava reissu? Itsellä on 9vk pystyksen pentu ja alussa tulee hätä kun lähdetään mutta sitten vähän ajan haukunan jälkeen rauhoittuu ja alkaa nukkumaan.Ei se autossa oloa niin pelkää,mutta ajattelin jos tässä epäonnistuu niin se on vaikea saada autopelkoa pois kun autolla tullaan liikumaan aika paljon.

[Topiosku]

Se on varmaan hyvin koirakohtaista miten ne autoiluun suhtautuvat. Aiemmin matkapahoinvoinnista kärsivän koiran entisenä omistajana nautin suunnattomasti siitä että nykyiset koirani viihtyvät autossa ja ovat oppineet alusta asti olemaan mielellään autossa ilman mitään kummempia rituaaleja. Pystykorvamme on nyt 6 kk eikä mitään ongelmia ole ollut.

Ainoana neuvona tähän hätään voisin sanoa, että alkuun lyhyitä matkoja ja vaikka jotain herkkuja pieniä määriä autossa ollessa. Mukaviin paikkoihin matkustamista.

[sepedeus]

Vastaan omakohtaisesta kokemuksesta pohjikseni kanssa.

Luulisin, että ensimmäinen kokemus autokyydistä merkitsee paljon, ainakin siltä minusta tuntuu.
Lordi oksensi ensimmäisen parin kilometrin jälkeen kun sitä haettiin kotiin.

Sen jälkeen matkustaminen oli vaikeaa, kuolaa ja oksennusta tuli usein.
Autoon saanti oli vaikeaa, ellei ottanut hyvissäajoin kiinni taluttimeen kun metsästä lähti pois.

Nyt reilun kahden vuoden iässä autoilu ei edelleenkään ole herkkua, mutta kuolaa ja oksennusta ei sentään ole tullut reiluun vuoteen.
Nyttenkin kun koira oivaltaa, että on joutumassa autoon, koittaa pitää matalaa profiilia, ja kun esimerkiksi sisältä lähdetään ulos, meinaa heti syöksyä ihan muualle kuin auton suuntaan. Mutta viisaana eläimenä tietää, ettei pyristely auta, niin astelee auton taakse ja hyppää sisään kun luukun aukaisee.

Selvästi paremmin kuitenkin pärjää jo autossa, ehkä läähättelee, vaikka kuuma ei olisikaan, ainakin pidän ilmastointia päällä ja lämpötilaa siten mahdollisimman alhaisena.

Ikävä kokemus ollut molemmille, koiralle ja minulle tuo autojuttu.
Tuostapa tulikin mieleeni, itsekään en pentuna tykännyt auton kyydistä, niin on kerrottu ja ehkä hieman muistankin. Toisin on nyt.

[Naspu]

Itsellä vanhempi hurtta suorastaan rakastaa autoilua, vaikka vuoden ikään asti sitä pelkäsi ja arastelikin. Nykyään on aina innoissaan lähdössä autoon ja ensimmäiset minuutit menee kitistessä, että joko oltais perillä. Koira opetettiin siihen, että autolla päästään jonnekin kivaan paikkaan. Aluksi kehuttiin ja palkittiin pelkästään autoon menemisestä, syötettiin herkkuja yms yms. Kovin mahdottomia ei kuitenkaan ennen matkaa kannata syöttää, ettei tule huono olo. Kun koira sitten sisäisti sen, että autossa oleminen on kivaa, jatkettiin sillä, että ajettiin vähän matkaa ja pysähdyttiin. Koira autosta ulos ja leikittiin ja tehtiin jotain TODELLA hauskaa. Sitten vaan pikkuhiljaa matkaa pidentämään.

Jos ilmenee jo jotain ongelmia autoilun kanssa, niin kannattaa aloittaa sillä, että koira ruokitaan aina autossa. Tällä saadaan aikaan se, että autosta tulee miellyttävä paikka. Ovet auki ja kuppi esim. auton takaosaan tai missä nyt haluaa koiransa matkustavan. Kumman persoja otuksia ovat nuo karvakuonot ja sillä helposti lahjottavissa. Kun autossa syömisestä tulee paineetonta, eli koira alkaa syömään jo rauhassa, niin sitten voi alkaa laittelemaan ovia kiinni tai pienemmälle.

[petäjävaara]

Meilläkin narttu oli alkujaan autoa vastaan ja vielläkin pitää kotoa lähteä pannan kanssa metsään,mutta kun päästään metsä autotielle jo alkaa vikinä ja haukku milloin pääsee metsään kirmaamaan.Heti kun autosta pääsee niin sata lasissa ampuu liikenteeseen.Nyt on 3 1/2 kk vanha uros pentu ja ei tykkää autosta yhtään oksentelee ja kuola valuu.On käyty silti vaan ajelemassa ja joka kerta pitemmäksi menee ennen kuin alkaa oksentaa ,viimeks kun tultiin mökiltä niin enää vaan kuolaa tuli, eli oppii pikku hiljaa sietämään autoa .Pentuna kun tultiin lieksasta niin ei mitään.

[petäjävaara]

Eilen tehtiin autolla lenkki metsäautotien päähän eikä muutakuin kuolas ja meni maaten pojan syliin,tehtiin pieni 1/2 tunnin lenkki ja sit autolle mutta eipäs tullu autoon mutta anto kiinni ja sit kotiin eikä oksennusta taitaa olla vaan tuo autoilu paras lääke tuohon auto pahoinvointiin ja tyhjällä vatsalla.

[longi]

Moro.

Meillä koira on reilun vuoden, eikä mitään ongelmia autoon menossa. Aloitin pentuna autoharjoitukset, että kun vaikka menin kilometrin päähän kaupassa käymään niin koira mukaan, ja joku pikku herkku sille. Vime kesänä opeteltiin myös veneily (on ollut ihan pienessä kumiveneessä, pulpettiveneessä ja isossa 9m hyttiveneessä) pulpettiveneessä ärisee kun merivettä lentää naamalle. Ja talvella oli kelkan reessä. Ei mitään ongelmia. Koira on aina mukanani menin mihin vaan, paitsi töihin. Nyt on niin tottunut autoon, että kun lähdetään pissalenkille, niin yrittää ensin autoon. Parikertaa livahtanut ulko-ovesta karkuun, eikä meinaa antaa kiinni kun kutsun, tulee vaan lähelle ja tekee ukemin ja on hauskaa (ilmeisesti joku ikä juttu, koira on siis vuosi ja kolme kk). Kun sitten menen ja avaan auton oven ja starttaan,niin on samantien takapenkillä kyydissä, että minne ukko luulet meneväs ilman mua ja nuolee niskaa tai mun korvaa.

Eli mun neuvo on, että ota aina mukaasi kun jossain lähellä käyt. Tottuu varmaan siihen menopeliin millä sitten liikut. Serkkupojalla on istuttava ruohonleikkuri jossa takana kori, ja sen koira istuu siinä korissa kun serkku ajaa nurtsia.

Longi

[Heini]

Meidän vanhin koira ei näytä pelkäävän tai inhoavan autossa oloa tai muitakaan kulkuvälineitä, mutta se pitää silti hillitöntä mekkalaa koko ajan. Se on yleensäkin niin adhd, että varmaan tuo ruikutus johtuu lähinnä siitä, että pitäisi äkkiä olla perillä siellä kivassa paikassa, mihin ollaan menossa. 13 vuoden aikana ei mitään keino ole tehonnut koiran hiljentämiseksi, paitsi se, että ensin on päivän näyttelyssä/metsällä ja sitten malttaa jopa joskus nukkua paluumatkan, tai voi antaa ison luun suun tukkeeksi matkalle

Keskimmäinen, oma kasvatti, oli hyvä totuttaa jo pienenä autoon, kun kesällä ajeltiin usein mökille ja takaisin ja muitakin pikkumatkoja jo muutaman viikon ikäisestä lähtien. Ei ole ikinä ollut ongelmaa, missään kulkuvälineessä (matkustettu auto,juna,bussi,vene).

Nyt uusi pentu on oksennellut autossa alkuun, mutta pari viikkoa ehti mennä jo ihan hyvin, kunnes taas eilen oksensi, kun antoi välillä ruokaa. Eli ei vaan kestä syöttää just ennen automatkaa. On kuitenkin päässyt jo aika paljon auton kyytiin ja pitemmätkin matkat menee nätisti nukkuen. Toivottavasti jää se oksentelu taas pois kun muistaa olla syöttämättä ennen lähtöä, olisi kyllä kiva saada yhtä helppo matkustuskaveri kuin tuo keskimmäinen on.

Ei muuten passaa meillä vanhinta ja nuorinta kuljettaa samalla autolla varmaan ekaan puoleen vuoteen

[Breda]

Minulla koira haukkuu auton kyydissä. Olen kuljettanut mukana pienestä asti. Alkuun kaikki meni hienosti, mutta yhtäkkiä alkoi haukkuminen auton kyydissä ja tuntuu että lenkilläkin se haukkuu kaikki ohimenevät moottoriajoneuvot. Koira on kohta 8kk ja erittäin vilkas...

[sieppi]

Äidin ja isän pohjis oli varmaan reilusti yli vuoden ikäinen ennen kuin jokakertainen oksentelu automatkoilla jäi pois. Se kuitenkin joutui jo pienestä pennusta kulkemaan pitkiäkin matkoja autossa. Nykyään on ensimmäisenä autossa, jos vähänkin on viitettä siitä, että pääsisi joko metsälle, näyttelyyn tai Kittilän mökille. Pääsääntöisesti se tekee auton takapenkille kiepin ja nukkuu koko matkan siinä ja on sen jälkeen intoa täynnä perillä. Kittilän matkoilla, kun ensimmäiset porojen hajut tunkeutuvat autoon, koira herää ja alkaa tutkimaan ympäristöään...
Oman pohjiksen kanssa ollaan matkattu aina melko pitkiä matkoja. Lady on opetettu matkustamaan sekä valjaissa että kuljetushäkissä. Jos sen ottaa valjaisiin autoon, se on aika rauhaton ja vaihtaa usein asentoaan mutta kuitenkaan ei suuremmin metelöi tai riehu. Häkissä matkustaminen sopii sille paljon paremmin. Isommassa autossa se nukkuu vaikka koko matkan häkissä ja alkaa metelöimään sillä hetkellä, kun auton moottori sammuu. Reilu viikko sitten käytiin pienellä autolla Ranualla ja koira oli häkissä. Mahtoi olla raskas reissu sillekkin, kun istui menne tullen koko matkan eikä lainkaan levännyt . Ja aina auton pysähtyessä sam meteli, että nyt kyllä pitää päästä heti ulos autosta ja riehumaan...

[Teukka]

. Mahtoi olla raskas reissu sillekkin, kun istui menne tullen koko matkan eikä lainkaan levännyt

Meidän koiralla on kumma tapa: Se seisoo peräkontissa melkein koko matkan, tosi harvoin istuu ja niin väsynyt se ei ole koskaan että asettuis makuulle.. Muuten kyllä osaa olla rauhassa, paitsi kun käännytään soratielle niin arvaa että kohta mennään metsään ja silloin alkaa hillitön vokina.

[petäjävaara]

uros pentu alkaa tottuu jo auton kyytiin ,ei siitä kovin pidä mutta rupee sietää .Ajetaan noin 2-3 kilometriä metsä auto tien päähän ja sitten metsään lenkille 4kk vanha pentu, eilen melkein jo hyppäs itse autoon lenkin jälkeen ,sekin tulee näköjään aikas pian ,oli jo niin lähellä.nartusta olen sen huomannut kun oltiin viime syksynä pohjosissa niin tykkäs häkistä ,oma rauha ken ties ei mitään ääntelyä,mutta jos autossa etu penkillä on niin ulvoo kun alkaa metsä autotie, tietää mihin ollaan menossa.

[petäjävaara]

eilen ja toissa päivänä ajeltu vaan ihan hupii ,käyty uimassa mökillä ja pentu alkaa kestää autoo on vähän nuiva mutta kuolaaminen on loppunu ,eli tottuu hyvin autoon kun vaan antaa siedätystä. :Dtulee laiturille mutta ei tuu veteen hyppäs kolme viikkoa sitten vahinkossa pojan perään laiturin päästä tais säikähtää vähän ,mutta luulen että tuosta tulee villä uimari.

[viketti]

Meillä haettiin uros penska kotiin niin koko auto matkan veti hirsiä jalkatilassa. Välillä joi vettä ja söi natusia ja unet jatkui..Tie oli mutkikas ja monttuinen mutta ei tuntunut haittaavan Nyt vaan mahdollisimman paljon auto kyytiä !

[petäjävaara]

Ei meilläkään ollut mitään ongelmia kun tuotiin poika kotiin lieksasta.mutta yhtääkkiä alko oireilee,mutta nyt on ollut ihan ok onneks.