Pystykorvan ensimmäinen lintu.

Tämän otsikon alla keskustellaan suomenpystykorviin liittyvistä asioista.

Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1

JohaErv
Viestit: 4
Liittynyt: 01 Helmi 2009, 16:21

Pystykorvan ensimmäinen lintu.

Viesti Kirjoittaja JohaErv » 27 Maalis 2009, 16:06

Mitä tehdä tässä tilanteessa? Koira on haukkunut lintua jonkin aikaa saan ammuttua sen alas koira syäksyy linnun luo ja ottaa sen suuhunsa aina kun yrittää lähemmäs koira menee kauemmas eikä halua antaa lintua tai tulla lähemmäs vaikka miten houkuttelisi. Mikä avuksi????

PeksiP
Viestit: 12
Liittynyt: 09 Syys 2008, 11:56
Paikkakunta: Uurainen

Re: Pystykorvan ensimmäinen lintu.

Viesti Kirjoittaja PeksiP » 27 Maalis 2009, 16:38

Pahus. Tuohonpa sitä on hankala antaa takuuvarmaa keinoa. Ainut mitä heti lonkalta voi sanoa on että ÄLÄ yritä saada koiraa perässä rynnimällä kiinni. Se on liian hauska leikki ja siinä jää ukko toiseksi. Tulevaisuutta silmällä pitäen pitäisi varmaan vaan leikitellä milloin minkäkin mielenkiintoisen tavaran kanssa niin, että pyytää sen kaverilta pois ja antaa jotakin muuta mieleistä tilalle, vaikka jotain vielä mukavampaa. Tai palauttaa tavaran kun on sitä vähän hypistellyt. Varmaan tiedät itse, mistä koirasi tykkää, niin sillä pelaten... ja sitten paljon toistoja. Ei siis yhdellä kertaa monta toistoa, mutta mielellään päivittäin. Itse menin ensimmäisille pudotuksille niin yli-innokkaasti kehuen (mikä on siinä mielentilassa kyllä luontaistakin), että koira innostui siitä ja jäi vähän katselemaan että mikähän tuolle ukolle nyt tuli. Parempaa neuvoa en osaa tähän hätään antaa. Ehkä se vielä, että vaikka sitten ottaa linnun käteen, niin antaa koirankin vielä vähän höyhentää sitä, ettei tarvii kerralla luopua. Mutta ensin se tietysti pitää saada siihen käteen. Lykkyä ja sitkeyttä. Kyllä se siitä.
Jyrki Paananen, Uurainen

iiroS
Viestit: 23
Liittynyt: 07 Tammi 2008, 18:57

Re: Pystykorvan ensimmäinen lintu.

Viesti Kirjoittaja iiroS » 28 Maalis 2009, 10:48

PeksiP oikeassa, perässä ei kannata spurttailla, samoin huutaminen, karjumalla komentelu, sun muut kapulan heitot on syytä unohtaa. Tuo luontainen luoksehoukuttelu lienee varmaan paras tapa, laittaa repun ja tussarin puuta puuta vasten ja istuutuu itsekkin. Sitten turisee koiralle rauhallisesti tyyliin "tuoppa tirppa tänne ni ihastellaan yhdessä" :D
Kun linnun saa pois, ni sen voi antaa koiralle takaisinkin, kuten peksikin kertoi, ei tuu niin pettymystä koiralle. Lopuksi laitetaan lintu mättäälle, josta sitä saa haistella vaan ei ottaaa.

Noutajillahan, ja nimenomaan jo koulutusta saaneella, tuo omiminen on suoranaista v***uilua isäntää kohtaan. Tietää tasan tarkkaan mitä pitäisi tehdä, mutta ei lintua halua luovuttaa. Pystykorvan tapauksessa tästä tuskin on kyse, vaikka tietty voi siinä alkukantainen vaisto iskeä. Onhan se ensimmäinen lintu aina melkoinen elämys sekä koiralle että miehelle, joten siinä pienet kauneusvirheet sallittaneen :D

Omalle koiralle olen opattanut hieman noutoakin, pystis ei kestä kovin kovaa kertausta, eli toistot minimoidaan ja lopetetaan heti pieneenkin onnistumiseen. Lahjojahan niillä noutamiseen selkeästi on. Oma koira jäi tiputuksessa lintua nuuskimaan, hieman vain pyrstösulkia ojenteli. Kerran kiikutti suolta teerenkin minulle käteen, oli vähän aikaisemmin haukka tappanut.
Sami Immonen

-Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä-

PeksiP
Viestit: 12
Liittynyt: 09 Syys 2008, 11:56
Paikkakunta: Uurainen

Re: Pystykorvan ensimmäinen lintu.

Viesti Kirjoittaja PeksiP » 31 Maalis 2009, 14:47

Palaan vielä sen verran aiheeseen, että tarkoitin suunnilleen samaa, kuin IiroS, että Pystis ei tykkää toistoista. Joku muu rotu hakee sulle keppiä vaikka yhden kesäisen illan melkein niin kauan, kuin jaksat heitellä. Pystykorvan kanssa onkin varmaan parempi tehdä niin, että yhdellä kertaa ei jäädä jankkaamaan samaa asiaa monta kertaa. Se tietysti tarkoittaa sitä, että koiralle pitää olla aikaa usein, mikä toisaalta luonnostaan lujittaa isännän (tai emännän) ja koiran suhdetta.

Suorastaan huvittaa, kun muistaa niitä tilanteita joita kai meillä useimmilla koiranomistajilla on. Koiruus keksii jonkun omasta mielestään kuningasajatuksen, joka ei miellytä isäntää. Tilanne menee (meillä melko pian) siihen, että ukko kuumenee ja kuitenkin parasta olisi, että pystyisi ottamaan rauhallisesti. Mutta kun se on niiiin vaikeata. Kyllähän sille sitten seuraavana päivänä jo nauraakin.
Jyrki Paananen, Uurainen

Elkku
Viestit: 178
Liittynyt: 24 Elo 2005, 11:30
Paikkakunta: Orivesi

Re: Pystykorvan ensimmäinen lintu.

Viesti Kirjoittaja Elkku » 03 Huhti 2009, 11:20

PeksiP kirjoitti:Itse menin ensimmäisille pudotuksille niin yli-innokkaasti kehuen (mikä on siinä mielentilassa kyllä luontaistakin), että koira innostui siitä ja jäi vähän katselemaan että mikähän tuolle ukolle nyt tuli.
Sori veen, mutta mä tipahdin ihan totaalisesti, kun tämän luin. Mä näin niin sieluni silmin sen koiran kallistelemassa päätänsä ja katselemassa, että ei jumavee, nyt siltä lähti viimeinenkin järjenhiven... :lol:

Heini
Viestit: 518
Liittynyt: 04 Elo 2004, 20:52
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Re: Pystykorvan ensimmäinen lintu.

Viesti Kirjoittaja Heini » 04 Huhti 2009, 17:22

Mä voisin kuvitella, että tuo ylitsevuotava kehuminen voi olla ihan toimiva keino :) Koiralla varmasti tulee helposti sellainen olo, vaikka osaisikin antaa luut ym. jo pois käskystä, että pitää äkkiä ehtiä napata tämä herkkusaalis ennen isäntää, varsinkin jos näyttää että isäntäkin yrittää ehtiä linnulle itse ensin. Ja kylläpä tuota varmasti lähes jokaisella pudotuksen jälkeen on koiran kehuminen ekana mielessä, eikähän se haittaa jos koira vähän lintua pölläyttääkin ensin.

Meillä toinen koira antaa kyllä linnun pois, mutta kyllä se yritti kerrankin rouskuttaa lintua melko vauhdilla ennen kuin itse siihen pääsin. Ei yrittänytkään karkuun, kun tiesi ettei saa tehdä niin, mutta sama kuin luvattomien löytöjen kanssa, ne pitää niellä mahdollisimman nopeasti, ennen kuin emäntä saa ne otettua pois :D Onneksi osasi purra linnun päätä tai jalkoja, joita koiralle on aina annettukin, ettei kunnon lihaa vahingoittanut..

Kukkoaho
Viestit: 751
Liittynyt: 11 Marras 2007, 19:02

Re: Pystykorvan ensimmäinen lintu.

Viesti Kirjoittaja Kukkoaho » 05 Huhti 2009, 10:14

Meillä Remu nappasi sen ekan linnun välittömästi kun maata lintu tapasi ja lähti kuin kettu kanatarhasta fasaaninsa kanssa, mutta ei se juossut kuin 30m kun aloitin heti sitä kehua ratostella ja kun pääsin sen luokse niin aivan ilman mitään ongelmia antoi trippansa minulle. Kait asiaan jotenkin vaikutti se, että jokaisella solullani olin ylpiä koirasta, enkä niinkään paljon välittänyt itse linnusta... tai mitenhän tuon nyt selittäisi, että missään tapauksessa koiralle ei tullut tuntumaa jotta jotain luvatonta olisi tehnyt tai tekemässä, linnun ottaminenkin sille oli luvallista.

Viimeisellä fasaani jahti kerralla myös vieras sai käydä linnun pois otamassa ilman yhtään purinaa tai narinaa.
Eero Honka
Helsinki

jaxe
Viestit: 50
Liittynyt: 25 Marras 2004, 20:41
Paikkakunta: Taivalkoski

Re: Pystykorvan ensimmäinen lintu.

Viesti Kirjoittaja jaxe » 05 Huhti 2009, 13:08

joo itellä oli edellisen koiran kans alussa ongelmia tämän saaliin kans.eka lintua kerkes rouhia melko paljo suuhunsa ennen ku sain sen siltä pois..ainaku käveli lähemmäs niin hirvee urina ja lintu suuhun,vähän matkan päähän juosten taas syömään..no pitkän risun kans sain sen siltä pois..seuraava lintu oli lähti samaan tapaan liikenteeseen mut "lempeästi "opettain sain sen pois.ja sitten ei sen jälkeen ei ollut ongelmia..mut vieraan oli ihan turha yrittää lintua koiralta pois.
Jarkko Karjalainen

PeksiP
Viestit: 12
Liittynyt: 09 Syys 2008, 11:56
Paikkakunta: Uurainen

Re: Pystykorvan ensimmäinen lintu.

Viesti Kirjoittaja PeksiP » 06 Huhti 2009, 15:11

Elkku kirjoitti:
PeksiP kirjoitti:Itse menin ensimmäisille pudotuksille niin yli-innokkaasti kehuen (mikä on siinä mielentilassa kyllä luontaistakin), että koira innostui siitä ja jäi vähän katselemaan että mikähän tuolle ukolle nyt tuli.
Sori veen, mutta mä tipahdin ihan totaalisesti, kun tämän luin. Mä näin niin sieluni silmin sen koiran kallistelemassa päätänsä ja katselemassa, että ei jumavee, nyt siltä lähti viimeinenkin järjenhiven... :lol:
Elkku. Minusta tuntuu että olet lähellä totuutta tuossa mitä näit sielusi silmin. :D
Jyrki Paananen, Uurainen

Breda

Re: Pystykorvan ensimmäinen lintu.

Viesti Kirjoittaja Breda » 10 Heinä 2009, 14:52

Ei ehkä ihan oikea topiikki...vielä, mutta aattelin nyt tänne kirjoittaa kun en uuttakaan kehdannut tehdä :) .Minkä ikäisenä koiranne ovat alkaneet haukkumaan lintua? Kuinka monta kontaktia teeren kans piti saada eli montako reissua metsään että koira hoksasi idean ja "syttyi" haukkumaan?

VALLE
Viestit: 92
Liittynyt: 19 Tammi 2007, 15:57
Paikkakunta: Rovaniemi

Re: Pystykorvan ensimmäinen lintu.

Viesti Kirjoittaja VALLE » 10 Heinä 2009, 19:06

Minulla on kokemuksia vain kahdesta pohjalaisesta, vanhempi nyt 6 v ja nuorempi 14 vkoa.
Muistaakseni vanhempi haukkui pikkulintuja, tikkoja ja siipeä jo 3kk iässä ja kanalintujakin jo ensimmäisessä tilaisuudessa.
Nuorempaa olen käyttänyt yksin vasta kolme kertaa yksin (ilman että vanhempi on narussa mukana) metsässä ja kahdella kertaa on viklohaukku lukuisine uusintoineen helissyt :D .
Molempien kanssa olen leikkinyt kotona siivellä, joka on kiinni onkivavassa. Uskoisin sen olevan hyödyksi alle puolivuotiaan kanssa!?
Vois auttaa tuohon linnun varasteluun/omimiseenkin, kun siivellä tulee hallittuja luovutus tilanteita kuitenkin paljon.
Pekka Honkala

JKo
Viestit: 193
Liittynyt: 09 Elo 2004, 11:49
Paikkakunta: Multia
Viesti:

Re: Pystykorvan ensimmäinen lintu.

Viesti Kirjoittaja JKo » 10 Heinä 2009, 21:44

Minä kerron tässä nyt vaan viimeisestä kolmesta koirastani: kaikille kolmelle olen eka linnun pudottanut kunnon haukuista ennen lokakuun viimeistä päivää, syntyneet helmi-huhtikuun aikana. Tuuriakin se tietenkin vaatii ja lintuja. Aiemmista koirista ei voi oikein tän otsikon alla jutella.. :)
Multian Mustista Metsistä, Janne Koppelomäki

Hallakorpi
Viestit: 107
Liittynyt: 11 Joulu 2006, 16:40
Paikkakunta: Tornio

Re: Pystykorvan ensimmäinen lintu.

Viesti Kirjoittaja Hallakorpi » 12 Heinä 2009, 10:38

Kokemusta yhdestä koirasta, ja se haukkui 6 kuukautisena ensimmäisen tilanteen, ja se päättyi pudotukseen, vaikka isäntä meinasi sen töppäillä. Kuukauden päästä oli jo parinkymmenen minuutin haukkuja, joissa itse kohelsin...
Jari Lalli

TikkaM66
Viestit: 60
Liittynyt: 27 Tammi 2005, 22:42

Re: Pystykorvan ensimmäinen lintu.

Viesti Kirjoittaja TikkaM66 » 18 Heinä 2009, 22:51

Koirani on nyt puolitoistavuotias. Viime syksynä jo muutamia lyhyitä haukkuja, mutta ei vielä pudotusta. Miten olette toimineet, kun jahtikausi lähestyy? Elokuun 20.päivä voi löysätä metsään, mutta pudottaa vasta syyskuun 10.päivä. Onko koiralle haitaksi, jos kuljettaa metsässä tuon vajaan kuukauden, mutta ei voi pudottaa, vaikka haukkuisi hyvinkin? Olen myös pohtinut tuon fasaaniharjoituksen toteuttamista heti tuohon elokuun 20. päivän paikkeille. Sitten kestäisi kenties myös haukuttaa "oikeilla" linnuilla tyhjää ja kuntouttaa samalla koiraa ennen varsinaisen kanalintualoituksen käynnistymistä.
Kari Puominen

petäjävaara
Viestit: 52
Liittynyt: 21 Tammi 2008, 17:28
Paikkakunta: laukaa

Re: Pystykorvan ensimmäinen lintu.

Viesti Kirjoittaja petäjävaara » 20 Heinä 2009, 01:15

Ei mitään hätää jos koira hakee ja löytää ja haukkuu on kaikki ok ,metsä verinen koira haukku aina .

Vastaa Viestiin