SP näyttelyssä?

[Kukkoaho]

Pakko sanova ite ku kukaan muu ei sano, se H on kuitenkin Hyvä rotunsa edustaja. Onko SPK:n taso todella kokonaisuutena niin korkealla, ettei hyvä olekkaan hyvä?

Kyllähän rodussa ja arvosteluissa pitää olla vaihteluväliä, mikäli jokainen sesse olisi erinomainen, olisiko geenipohja terveellä tasolla? Itse toivoin hartaasti koiraa ottaessani, että saisin Hyvän koiran ja sellaisen minä sain! En etsiessäni kertakaan ajatellut jotta sen täytyisi ollakaan hyvää parempi

Jos mennään vielä sinne tyydyttävään, niin sekään ei ole vielä huono rotunsa edustaja, vaan todellakin tyydyttävä rotunsa edustaja.

Voikos asian ajatella näin kokeneempien mielestä?

[Elkku]

Kyllähän nuo Kennelliiton näyttelysäännöt sanoo seuraavaa:

9. ARVOSTELUPERUSTEET
Koirat arvostellaan luokittain näyttelysäännön mukaisessa järjestyksessä. Koirista annetaan kirjallinen laatuarvostelu ja
laatumainintaa osoittava palkintonauha.
9.1. Laatuarvostelu
Laatuarvostelussa annetaan niin monta eri laatumainintaa, kuin koirien laatu edellyttää.
Laatumaininnat:
Tuomarin antaman laatuarvostelun tulee vastata seuraavia määritelmiä:
ERINOMAINEN (sertifikaatin arvoinen) voidaan antaa koiralle, joka on hyvin lähellä rotumääritelmän ihannetta, joka
esitetään erinomaisessa kunnossa, jolla on harmoninen, tasapainoinen luonne, joka on korkealuokkainen ja joka on
olemukseltaan erinomainen. Sen ulkomuodolliset ansiot ovat suuret ja virheet vähäiset ja sen tulee omata
sukupuolelleen tyypilliset piirteet.
ERITTÄIN HYVÄ voidaan antaa koiralle, joka omaa rodulle tyypilliset piirteet, jolla on tasapainoinen rakenne, ja joka
on hyvässä kunnossa. Muutama vähäinen virhe voidaan sallia, mutta ei rakenteellisia virheitä. Tämä laatumaininta
voidaan antaa vain tasokkaalle koiralle.
HYVÄ annetaan koiralle, joka on rodulleen tyypillinen, mutta sillä on selkeitä virheitä.
TYYDYTTÄVÄ tulee antaa koiralle, joka vastaa rotuaan ilman yleisesti hyväksyttyjä rodun piirteitä, tai jonka
fyysisessä kunnossa on toivomisen varaa.
HYLÄTTY tulee antaa koiralle, joka ei rakenteeltaan vastaa rotumääritelmää, jonka käytös ei ole
rotumääritelmän mukainen tai se on selvästi vihainen, jolla on kivespuutos, hammaspuutoksia tai poikkeavuutta
purennassa tai leuoissa, jonka väritys tai karvapeite on puutteellinen tai joka osoittaa selvästi merkkejä albinismista.
Tämä laatumaininta voidaan antaa myös koiralle, jolla on niin vähän rodun ominaispiirteitä, että se ei vaikuta terveeltä.
Sen lisäksi se voidaan antaa koiralle, jolla on rotumääritelmän vastainen hylkäävä virhe.
Koirat, joille ei voida antaa mitään edellä mainituista laatumaininnoista poistetaan kehästä maininnalla:
EI VOIDA ARVOSTELLA Tämä maininta annetaan koiralle, joka ei liiku, hyppii jatkuvasti esittäjänsä ympärillä tai
pyrkii ulos kehästä, jonka liikkeitä on mahdoton arvostella tai jos koira jatkuvasti välttelee tuomarin käsittelyä ja tekee
mahdottomaksi tarkastaa purennan ja hampaat, rakenteen, hännän tai kivekset, tai jos on havaittavissa jälkiä
toimenpiteistä tai käsittelystä, jotka näyttävät vilpin yritykseltä tai tuomarilla on syytä epäillä, että koiralla olevaa vikaa
on korjailtu (esim. silmäluomia, korvia tai häntää). Syy, miksi koiraa ei voida arvostella on kirjattava arvosteluun.
Joka luokassa neljä parasta koiraa sijoitetaan järjestykseen mikäli ne ovat saaneet laatuarvostelussa vähintään
maininnan erittäin hyvä.

Eli H: koiralla on jo selkeitä puutteita suhteessa rotumääritelmään. Ulkomuotohan ei toki ole ainoa asia, jolla on painoarvoa koiran laatua arvioitaessa kokonaisuutena.

[Kytösavu]

Virhe on jotenkin ruma sana uskollisesta kumppanista, puute sopisi paremmin. H:n eli hyvän arvosteluluokan koirat kelpaavat mainiosti jalostukseen, kunhan partnerin ominaisuuksissa ei ole samoja puutteita. Ulkonäkö kun on helpoimmin todettava, muokattava, jalostettava asia. ´
H:n koira on mainio varsinkin silloin kun haukku raikaa, ja terveysasiat ovat kunnossa. Muussa tapauksessa voi miettiä kolmannenkin kerran ennen verien siirtämistä seuraaville sukupolville. Edellä mainittu juuri mahdollisimman laajan erisukuisen koirakannan säilyttämiseksi.

[Elkku]

Kytösavun kanssa siis aivan samaa mieltä. Osasit hienosti kirjoittaa auki sen, mitä minäkin tarkoitin.

Huomioi jo edellisessä viestissä tulkintani sanasta virhe (Kennelliiton näyttelysäännöissä) sanaksi puute...

[villepa]

Virhe on jotenkin ruma sana uskollisesta kumppanista, puute sopisi paremmin. H:n eli hyvän arvosteluluokan koirat kelpaavat mainiosti jalostukseen, kunhan partnerin ominaisuuksissa ei ole samoja puutteita. Ulkonäkö kun on helpoimmin todettava, muokattava, jalostettava asia. ´
H:n koira on mainio varsinkin silloin kun haukku raikaa, ja terveysasiat ovat kunnossa. Muussa tapauksessa voi miettiä kolmannenkin kerran ennen verien siirtämistä seuraaville sukupolville. Edellä mainittu juuri mahdollisimman laajan erisukuisen koirakannan säilyttämiseksi.

Samaa mieltä tuosta ulkonäköasiasta myöskin.
Haukun raikaamisesta sanoisin omana mielipiteenäni että yleensäkin pystykorvaa pitäisi käyttää jalostukseen ainoastaan silloin kun haukku raikaa.

Tästä pitäisi olla erittäin tarkka. Edes ERIn koira ei mielestäni ole jalostuskelpoinen jos tuo haukkumispuoli ei ole kunnossa.

Omalle koiralleni olen asettanut selkeät tavoitteet: vähintään EH näyttelystä ja AVO1 haukkukokeista ennen kuin pennutus tulee kysymykseen.

[Kytösavu]

Noita rajoja(tavoitteita) on hyvä asettaa, mutta johtuen linnun haukkukokeen monivivahteisuudesta, ei sitä ehdottomana arvona kannata mielestäni pitää, ainakaan joka koiralle. Ykköseen tarvitaan hyvää koiraa, haukkua kestäviä lintuja, niiden toteamiseen pystyvä tuomari ja vielä onneakin. Lintukokeen kakkonenkin kertoo paljon hyvää koirasta, ja varsinkin silloin kun on itse varma koiransa kyvyistä niitä yhtään värittämättä mielessään ja sillä pysyy linnunlihassa.

[Kukkoaho]

Tästä pitäisi olla erittäin tarkka. Edes ERIn koira ei mielestäni ole jalostuskelpoinen jos tuo haukkumispuoli ei ole kunnossa.

Omalle koiralleni olen asettanut selkeät tavoitteet: vähintään EH näyttelystä ja AVO1 haukkukokeista ennen kuin pennutus tulee kysymykseen.

Aikalailla samoilla linjoilla, mutta silti Hyvä koira mielestäni (ja jopa T) käy jalostukseen kun tuo käyttöpuoli on kunnossa.

Tähän asiaan tulisi todella kiinittää huomiota, sillä siinä missä SPK:n näyttely keskiarvo pysyy hyvinkin korkealla, käyttö kokeissa on havaittavissa laskua. Käyttö puoli on se vaikeammin jalostettava kuitenkin.

Jos T:n koiralle valitaan siippa huolella ja saadaan aikaiseksi H:n jälkeläisiä, on rotu mennyt eteenpäin. (ei ihan omia ajatuksia, kuultua) Kyse on sitten vain siitä ammattitaidosta jota jalostus neuvonnassa on.

[Kukkoaho]

Jäi lapsus edelliseen, teksti ei siis ole lainausta kytösavulta! Vaan villepalta

[villepa]

Samalla linjalla Kytön ja Kukkoahon kanssa. On tietysti juuri kute Kytö sanoikin että tuo tuloksen saavuttaminen on monesta seikasta kiinni. Rajat tarkottavatkin minulle tuota tasoa mihin koiran pitää yltää käytännön toiminnassa. Eikä ylöskirjattu tulos ole tietysti se tärkein vaan koiran taso.

Kuitenkin minun pointtini yritti olla se että näyttelytulos on hyvä olla, ja on erittäin helppo käyttää koira kehässä, joten miksi en käyttäisi. Mutta kuitenkin käyttöominaisuudet pitää olla se pennutusta enemmän ohjaava tekijä.

Itselleni olen kuitenkin aika kriittinen noiden tulosten saavuttamisesta, koska jos niitä tuloksia ei alakaan tulemaan odotetusti, on ihmisellä taipumus keksiä hyviä selityksiä miksi juuri minun koirani kohdalla näistä tavoitteista on syytä lipsua.

[Kukkoaho]

Itselleni olen kuitenkin aika kriittinen noiden tulosten saavuttamisesta, koska jos niitä tuloksia ei alakaan tulemaan odotetusti, on ihmisellä taipumus keksiä hyviä selityksiä miksi juuri minun koirani kohdalla näistä tavoitteista on syytä lipsua.

Ei kait me sentään selityksiä aleta keksimään? Eihän ole olemassa huonoja koiria, on olemassa vaan osaamattomia ja häijyjä tuomareita sekä huonoa onnea kokeissa

[villepa]

Itselleni olen kuitenkin aika kriittinen noiden tulosten saavuttamisesta, koska jos niitä tuloksia ei alakaan tulemaan odotetusti, on ihmisellä taipumus keksiä hyviä selityksiä miksi juuri minun koirani kohdalla näistä tavoitteista on syytä lipsua.

Ei kait me sentään selityksiä aleta keksimään? Eihän ole olemassa huonoja koiria, on olemassa vaan osaamattomia ja häijyjä tuomareita sekä huonoa onnea kokeissa

Juuri näin! Siksi meilläkin tuo tulos jäi H:ksi