Uusi suomenpystykorvan omistaja

[Räpikäs]

Ja sepedeukselle. Kyllä jokku muuten ampuu aika harkiten sillä haulingollakin. Nimimerkki: Kakslaukausta, joista toinen vanhaan oravanpesään. Lintu peijjooni istuki sitte muutaman metrin ylempänä, jota ei vasten aurinkoa, puuntakaa erottanut. Toinen olikin riistalaukaus. Kiväärillä kuiten puolet lihoista ottanut, mutta nyt ku tuo jo osaa, nii haluttaa vähä lisää haastetta.

[Kukkoaho]

1. spu Remu 12144/08 Eero Honka Helsinki avo1 75p

Niin siinä se nyt sitten on! Erittäin suuret kiitokset kokeen järjestäjille ja vielä suuremmat kiitokset oppas tuomarille! On ihailtavaa kuinka viitsitte tehdä pyytettömästi tämmöisen tupelon eteen työtä!

Ja millainen oli päivä metsässä?

Kerrotaan nyt ne hienoimmat (ja hölmöimmät) hetket...

Koe starttasi 8:45 ja jo pienen tovin päästä ensimäinen haukku kaikui kankaalla, ei kestänyt haukku niin kauaa jotta olisimme päässeet toteamaan mitä poika haukkua ronksutti.

Seuraava haukku alkoi sitten kauempaa meistä, jannitin jotta vatsaan koski! Tuomari lähti etenemään haukulle ja annoin tämän mennä selkeästi edelle, kunnes noin 70m päässä haukusta kuului ryske ja ryminä, metso karkkosi! Koiruus tuli perässä vain 20m ja palasi edelliselle haukkupaikalle, minä murehdin jotta minkä teki! Jätti seuraamisen täysin vajaaksi ja palaa haukkumaan hajua! Hiiviskelin paikallaan olevan tuomarin viereen ja tämä tokaisi "siellä on varmasti toinen lintu!", minua tämä hiukan epäilytti, mutta odottelin haukun täyttimistä, 10 min täyteen ja tuomari meni karkottamaan lintua ja kyllä! Sieltä se karkkosi, iso musta! Nyt ryntäsi koiruuskin oikeaan malliin perään! Tuomari kehuskeli jotta "tuo lintu olisi reppuun tullut jos metillä olisimme kulkeneet!" oli kuulemma erityinen suoritus pysyä haukulla vaikka vierestä karkkosi lintu! Onneksi oli osaava tuomari, minä olisin varmaan taas sössinyt koko tilanteen, kun se hajulle...

Sitten matka taasen taittui ja eikö vaan koira taasen rikkonut kankaiden rauhaa haukkumalla! Odottelimme haukkua täyteen, teertä se Remu haukkui! Ikuisuuden kuluttua tuomari kuiskasi "sillä on kymppi täysi, karkko pitäisi antaa" ja minä onnen kukkuloilla lähdin "hiipimään" haukulle (tästä on video jonka näette vielä ).

Päästyäni noin 40m päähän haukusta näen Remun olevan makuulla 2m haukku puusta! Ei ihan vastakkaisella puolella, mutta jossain klo 4 paikkeilla, hämmästyin, ihastuin ja riemastuin! "se haukkuu makuulla!" piti ihan tuomarille "kuiskailla", no lintuhan siitä karkkosi... Tämä on varmasti kaunein lintuhaukku jonka olen nähnyt, jotain niin satumaisen kaunista siinä oli, maasto oli liki taydellistä hipovaa pystykorva metsästykseen, musta lintu lumottuna haukussa ja koiruus niin rauhallisena!

Karkon ja seuraamisen jälkeen tuomarilta lipsahti vilpitön "ja tuon olisit muuten sinäkin saanut ammuttua!"

Vielä saimme kuunnella yhtä haukkua pyylle!

Niin, nyt moni miettii miksi se kukkoaho edelleen munii ja tupeksii? Miksikä tuo ei opi jo virheistään?

Olen haaveillut linnunhaukkujasta ikäni, kuten olen niin monesti sanonut ja lintuhaukut ovat olleet niitä tarinoiden ja unelmien asioita, ei todellisia. Nyt jokainen lintuhaukku jota Remulta kuuntelen on niin epätodellisen tuntuinen, olen kuin Liisa ihmemaassa, kävelen unelmissani ja lukemissani tarinoissa... Tätä ei varmasti voi ymmärtää sellainen jonka elämään on aina pystykorva kuulunut, joka on jo sadoille haukuille hiipinyt ja useampia vielä kuunnellut. Jokainen haukahdus on unelmaani, kuljen lukemissani tarinoissa ja nautin aivan jokaisella solullani, jos siinä aina välillä harkinta pettää, onko se ihme?

Kiitos vielä Remulle, olet sinä perk*leen hieno koira!

[Pystykoira]

Onneksi olkoon vaan Remulle ja Kukkoaholle ekasta ykkösestä! Mukava nähdä, miten joku voi saada niin mahtavia elämyksiä irti elämästä Pystykorvan kanssa, mitä jo ite melkein unohti. Eipä silti, yhtäkaikki, Pystykorvan kanssa jokainen päivä on elämisen arvoinen.

[Hely]

Onnea vaan pojat, (Remu ja Kukkoaho) tuntuu tosi hienolle puolestanne. Kovasti olette tehneet töitä ja Remu on hieno koira.
Ehkäpä mekin tyttösen-pienen kanssa sitten muutaman kokeen käytyämme....jos emme häkään kuukahda niinkuin meinasi viimeksi käydä
kun kokeeseen lähdimme. Joku yritti selvästi sabotoida koettamme-mutta me ei luovuteta!!!

[Aallontie]

Onnea Remulle Ja Kukkoaholle loisto suorituksesta.
Koehan oli noissa Uuraisten Haukkuottelun maastoissa ja kestää vertailun sielläkin saatuihin tuloksiin.

....jos emme häkään kuukahda niinkuin meinasi viimeksi käydä

Mistä lähtien kokeissa saa jo häkä myrkytyksen

Onpas se ennenkuulumatonta,että näinkin kokeita sabotoidaan

[Hely]

Hieman ehkä epäselvästi ilmaistu-koetta ei voi moittia , se tuomareineen oli ihan passeli.
Tämä häkä oli osallisena edellisenä yönä..... kaikesta huolimatta koe käytiin. Ja nyt osataan jo hymyillä

[Kukkoaho]

Mistä lähtien kokeissa saa jo häkä myrkytyksen

Onpas se ennenkuulumatonta,että näinkin kokeita sabotoidaan

Tarina on muuten tosi Yöpymis paikassamme isäntä taisi ropsauttaa pellit liian aikaisin kiinni, sillä seurauksella jotta molemmat söivät buranaa yöllä ja toinen oksenteli! Koiruus meitin herätti (ei Remu vaan Hely), joten jonkun "ykkösen" sekin teki!

Taisi olla ironiaa tuo kokeen sabotoiminen

[erjan]

Lämpimät onnittelut kukkoaholle. Kiitos kun kirjoitit, niin kuin kirjoitit. On hienoa, kun suomalainen mies pukee sanoiksi, nöyryydellä ja kiitollisuudella, koiransa kanssa kokemansa riemun ja yhteyden johonkin suurempaan, mitä se sitten itse kullekin on.

[Hely]

Kukkoaholle: oletko sitä mieltä että emmännässä voisi olla jotain vikaa???

[Kukkoaho]

Kukkoaholle: oletko sitä mieltä että emmännässä voisi olla jotain vikaa???

Saattoipa tuolla hiukka "käsi täristä" metsässä Vai kysyitkö ulkonäöstä? Siinähän ei moitittavaa ole!

[Aallontie]

Taisi olla ironiaa tuo kokeen sabotoiminen

Joo niin varmaan,mutta näin jo sieluni silmin,että koe pidettiin savuisessa kodassa ja käytiin ulkona välillä katsomassa näkyykö koiraa.

Kukkiksen kannattaisi harkita siirtymistä eräkirjailijaksi niin sujuvaa ja vangitsevaa tuo tyylisi on.
Olisihan se jo Tuomisenkin aika saada manttelinperijä.

Käsikirjoitushan löytyy jo täältä palstalta.

[Pekka-antero]

Jopa Remu tempun teki hienolla tavalla. Näin vaan joskus käy, kun mies ja koira ovat asialle vihkiytyneitä. Onnittelut molemmille. Nyt koekalenteri esille ja soittoja loppukauden kokeiden järjestäjille. Kun koira on kunnossa tulee se VOI-1:nenkin, kun vaan arpa antaa sopivan maaston. Siitähän avautuisi Remulle mahdollisuus ensi syksyn kokeissa edetä käyttövalioksi. Näinhän ne koirien urat etenee.

Hau, hau ! Pekka-antero

[Kukkoaho]

Jopa Remu tempun teki hienolla tavalla. Näin vaan joskus käy, kun mies ja koira ovat asialle vihkiytyneitä. Onnittelut molemmille. Nyt koekalenteri esille ja soittoja loppukauden kokeiden järjestäjille. Kun koira on kunnossa tulee se VOI-1:nenkin, kun vaan arpa antaa sopivan maaston. Siitähän avautuisi Remulle mahdollisuus ensi syksyn kokeissa edetä käyttövalioksi. Näinhän ne koirien urat etenee.

Hau, hau ! Pekka-antero

Piti kaivaa ensin tuo näyttely kalenteri, jotta olisi se arvostelu joka oikeuttaa VOI kokeisiin osallistumaan.

6.2. 2010 on näyttely Miehikkälässä jos kaikki menee kuten toiveissa on, niin 20.2 ja 27.2 on taasen kokeet

[Pikku.Pyy]

Ja onnittelut Kukkoaholle ja Remulle myös idästä . Hieno suoritus koiralta ja hieno kirjoitus isännältä. Samat on tunnelmat olleet itselläkin koiran haukkuessa tuloksen.
Näyttelyn ja kokeitten jälkeen sitten vaan Remulle Pevisat ja saattaapa kohta olla tulossa tyttökoiria kylään. Tiedä häntä, jos on linjat kohillaan, vaikka tuolle nuorimmalle Remua kysyisin

[Aallontie]

Näyttelyn ja kokeitten jälkeen sitten vaan Remulle Pevisat ja saattaapa kohta olla tulossa tyttökoiria kylään.

Niin kyllä tyttösiä varmaan on tulossa,mutta kuka saa kunnian viedä poikuuden niin se on sitten toinen juttu