Sanokaas nyt kokeneemmat, kuinka se on noiden susien suhteen..
Itse olen kuvitelut, ettei SPK olisi niin suurella vaaravyöhykkeellä, kuin esim jänis- ja hirvikoirat, johtuen siitä, että koira on lähempänä isäntää kokoajan.
Toki sudet aina ovat vaarana, mutta vievätkö ne työpaikaltaan SPK:via?
Onko kellään tietoa kuinka asia on ihan elävässä elämässä?
Uusi suomenpystykorvan omistaja
Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1
Oikein olet ajatellut. Tiedän susien vieneen pari pystäriä haukusta ja joitakin on tavoittanut mutta isäntä on ehtinyt hätiin. Paljon enemmän menee hirvihaukulta, jolloin susi saattaa myös puolustaa omaa reviiriä / ravintoa sekä ajokoiria. Meilläpäin meni viimevuonna n. 20 koiraa suden p.e.r.s.iiseen, pari, kolme taisi olla hirvihaukusta ja loput pihasta narun päästä. Kertonee jotain, missä ne suurimmat riskit ovat 
Nyt sitten sellainen tärkiä kysymys, kysymys johon olen saanut kyllä jo mielestäni riittävän vastauksen, mutta ehken noin keskustelun avauksena...
Pennusta minulle on sanottu "voit hyvin viedä sitä koirapuistoihin, tai mihin vaan, vasta-aineet se on saanut emoltaan ja ne suojaavat rokotuksiin asti"
Pennusta minulle on sanottu "Älä vie mihinkään sellaiseen paikkaan, jossa on paljon koiria joita et tunne ja tiedä terveiksi, sillä emolta saadut vasta-aineet ovat jo niin heikkoja"
Kättä päähän vetää ja pieniä purpatuksia saan koira immeisiltä, kun sanon "tuon kun on rokotettu ja vahvistettu."
Eli olen pelannut varman päälle, tuskin mitään haittaakaan on, jos maltan pystytellä Remun kanssa poissa koira hulinasta, toki minulle tänään yksi koira immeinen purpatti "Se ei opi koirien merkistöä, jos vasta silloin viet sen...".
Mikä on totuus? kahta totuutta tuskin on olemassa?!?
Pennusta minulle on sanottu "voit hyvin viedä sitä koirapuistoihin, tai mihin vaan, vasta-aineet se on saanut emoltaan ja ne suojaavat rokotuksiin asti"
Pennusta minulle on sanottu "Älä vie mihinkään sellaiseen paikkaan, jossa on paljon koiria joita et tunne ja tiedä terveiksi, sillä emolta saadut vasta-aineet ovat jo niin heikkoja"
Kättä päähän vetää ja pieniä purpatuksia saan koira immeisiltä, kun sanon "tuon kun on rokotettu ja vahvistettu."
Eli olen pelannut varman päälle, tuskin mitään haittaakaan on, jos maltan pystytellä Remun kanssa poissa koira hulinasta, toki minulle tänään yksi koira immeinen purpatti "Se ei opi koirien merkistöä, jos vasta silloin viet sen...".
Mikä on totuus? kahta totuutta tuskin on olemassa?!?
Valitettavasti siinä on kahta totuutta. 
Pentu ei saa kaikkia tauteja vastaan vasta-aineita emältä joten aina on vaara, että pentu sairastuu johonkin kun sen vie koirapuistoon. Kylläkin vasta-aineet suurimpaan osaan Suomessa tavattaviin tarttuviin tauteihin.
Mutta sitten toisessa kupissa on se kuinka hyvä pennun on sosialistua muihin koiriin ja kaikkeen muuhunkin elämään. Sillähän on menossa elämässään paras aika kaikkeen totuttamiseen.
Itse olen pentujen kohdalla ratkaissut asian niin, että tutustutan pentuni tuttuihin rokotettuihin ja terveisiin eri ikäisiin ja rotuisiin koiriin. Samoin tutustutan ne jo pentuna sekä hevosiin, että lehmiin. Ne on eläimmiä mitä meillä ei ajeta eikä metsästetä.
Kanit ja marsut on sellaisia eläimmiä joita en russelin koskaan usko pitävän muuna kuin saaliina, joten niihin en ole koiriani sosialistanut.
Tämän olen ajatellut toteuttavani myös sille tulevalle pystykorvalle.
Koska minun koirat joutuu kulkemaan minun mukana kaikenlaisissa paikoissa ja sietämään kaikenlaisia muita koiria. Siksi sairastumisen uhallakin joudun koirani totuttamaan pienestä pitäen kaikkeen mahdolliseen mitä ikinä keksin.
Virve
Pentu ei saa kaikkia tauteja vastaan vasta-aineita emältä joten aina on vaara, että pentu sairastuu johonkin kun sen vie koirapuistoon. Kylläkin vasta-aineet suurimpaan osaan Suomessa tavattaviin tarttuviin tauteihin.
Mutta sitten toisessa kupissa on se kuinka hyvä pennun on sosialistua muihin koiriin ja kaikkeen muuhunkin elämään. Sillähän on menossa elämässään paras aika kaikkeen totuttamiseen.
Itse olen pentujen kohdalla ratkaissut asian niin, että tutustutan pentuni tuttuihin rokotettuihin ja terveisiin eri ikäisiin ja rotuisiin koiriin. Samoin tutustutan ne jo pentuna sekä hevosiin, että lehmiin. Ne on eläimmiä mitä meillä ei ajeta eikä metsästetä.
Kanit ja marsut on sellaisia eläimmiä joita en russelin koskaan usko pitävän muuna kuin saaliina, joten niihin en ole koiriani sosialistanut.
Tämän olen ajatellut toteuttavani myös sille tulevalle pystykorvalle.
Koska minun koirat joutuu kulkemaan minun mukana kaikenlaisissa paikoissa ja sietämään kaikenlaisia muita koiria. Siksi sairastumisen uhallakin joudun koirani totuttamaan pienestä pitäen kaikkeen mahdolliseen mitä ikinä keksin.
Virve
Päiväkiraj sivu ? no olkoon, josko näistä jollekin toiselle ensi koiraa pitävälle olisi hyötyä?
Täytyy muuten sanoa, että on kaksi Remua, se Remu joka ei tänään ole metsässä käynyt ja se joka on käynyt
Olen pyrkinyt viemään Remun 3-5 kertaa viikossa ihan oikeaan metsään juoksemaan, näinä päivinä koira on huomattavan paljon parempi käytöksinen.
"Lepo" päivinä taasen astuu pieni -piip- mukaan kuvioihin ja poika etsii jatkuvalla syötöllä uusia pahuuksia joita ei vielä ole tehnyt, tai jota ei ihan äsken kielletty tekemästä, tämäkin Remu on rasittavuudestaan huolimatta hauska. . Esim eilen oli tuollainen päivä ja pakko oli kokoajan keksiä koiralle jotain puuhasteltavaa, hauskoja leikkejä on makupalan "piilottaminen" vessapaperi tötteröön, päät tukkoon talouspaperilla ja jo on pojalla hetken lystiä!
En muista kuka sanoi "Pystykorva on ovela ja huumorintajuinen koira", nyt ymmärrän mitä hän tarkoitti.
Täytyy muuten sanoa, että on kaksi Remua, se Remu joka ei tänään ole metsässä käynyt ja se joka on käynyt
Olen pyrkinyt viemään Remun 3-5 kertaa viikossa ihan oikeaan metsään juoksemaan, näinä päivinä koira on huomattavan paljon parempi käytöksinen.
"Lepo" päivinä taasen astuu pieni -piip- mukaan kuvioihin ja poika etsii jatkuvalla syötöllä uusia pahuuksia joita ei vielä ole tehnyt, tai jota ei ihan äsken kielletty tekemästä, tämäkin Remu on rasittavuudestaan huolimatta hauska.
. Esim eilen oli tuollainen päivä ja pakko oli kokoajan keksiä koiralle jotain puuhasteltavaa, hauskoja leikkejä on makupalan "piilottaminen" vessapaperi tötteröön, päät tukkoon talouspaperilla ja jo on pojalla hetken lystiä!En muista kuka sanoi "Pystykorva on ovela ja huumorintajuinen koira", nyt ymmärrän mitä hän tarkoitti.
Kaupoista saa myös sellaisen KONGi nimisen epäkeskon lateksikumi lelun. Sinne voi laittaa maksamakkaraa tai sulattaa mikrossa sinne juustoa. Menee koiralla kauan sen kimpussa puuhastelua. Sen lelun voi myös pestä tiskikoneessa.
Niitä makupaloja (makkaran paloja) voi myös piilottaa yhteen huoneeseen koiran korkeudelle. Pistää koiran pois siittä huoneesta ja piilottaa pieniä makkaran paloja ja sitten hakee koiran ja näyttää sille yhden ja käskee etsimään. Toista makkaran palaa voi vielä vähän auttaa, mutta tarkoitushan on työllistää se koira eikä itseään.
Kolmas mutta aika kertakäyttöinen lelu on keittää kananmuna ja antaa pennun keksiä mitä sille voi tehdä.
Terveisin Virve
Niitä makupaloja (makkaran paloja) voi myös piilottaa yhteen huoneeseen koiran korkeudelle. Pistää koiran pois siittä huoneesta ja piilottaa pieniä makkaran paloja ja sitten hakee koiran ja näyttää sille yhden ja käskee etsimään. Toista makkaran palaa voi vielä vähän auttaa, mutta tarkoitushan on työllistää se koira eikä itseään.
Kolmas mutta aika kertakäyttöinen lelu on keittää kananmuna ja antaa pennun keksiä mitä sille voi tehdä.
Terveisin Virve
-
Vilperi
Taas on aika pienen henkselin paukautuksen, on se Remu vaan niin hieno 
Muistan kotoa ne monet eri petoksen keinot, joilla koiria yritettiin saada syömään matolääkkeensä, milloin voissa, milloin ruuassa jne.
No Remulla se eka kuuri ja pienesti pohdin kuinka koiraa petkutan, mutta ajattelin kuitenkin ensin härskisti kokeilla, kutsuin koiruuden luokseni ja pojan saapuessa hyvittelin ja annoin pillerin sellaisenaan koiruudelle, rouske kävi ja pilleri hävisi, sama homma kaikkien kolmen pillerin kohdalla .
Helppo koiruus tämä SPK
Muistan kotoa ne monet eri petoksen keinot, joilla koiria yritettiin saada syömään matolääkkeensä, milloin voissa, milloin ruuassa jne.
No Remulla se eka kuuri ja pienesti pohdin kuinka koiraa petkutan, mutta ajattelin kuitenkin ensin härskisti kokeilla, kutsuin koiruuden luokseni ja pojan saapuessa hyvittelin ja annoin pillerin sellaisenaan koiruudelle, rouske kävi ja pilleri hävisi, sama homma kaikkien kolmen pillerin kohdalla .
Helppo koiruus tämä SPK
Meillähän täytyi koiralle antaa "mielialalääkettä" kissan kupista, kun se oli niin pahana kun kissa sai antibiootteja (lue:väkisin työnnettiin hampaiden raosta suuhun ja pidettiin kiinni 
) ja koira ei... Matolääkkeet olen tähän asti sekoittanut ruokaan, mutta kun tuo käyttämäni merkki tuntuu aiheuttavan molemmille ruokahaluttomuutta (siis lääkkeetönkin ruoka tuppaa jäädä syömättä), niin viimeksi ostin tahnaa ruiskussa, ja sen kanssa sama juttu kuin noiden antibioottien: koira veteli halulla suoraan ruiskun päästä (olisi vedellyt kissankin osuuden), kissasta pidin väkisin kiinni ja pistin truutan kurkkuun... Oli vaan helkkarin kallista, niin nyt ostin taas tätä alun perin käyttämääni lääkettä, ja ajattelin tehdä siitä tahnan ruiskuun jonka ostin ja syöttää lääkkeen sillä tavalla. Tulee ainakin kaikki lääkkeet syötyä, vaikka ruokaa jäisikin kuppiin. Koiralle voisi tietty kokeilla tuota pillerin sellaisenaan antamistakin (sille muuten kerran syötettiin varmuuden vuoksi K-vitamiinikuurikin, ja ne pillerit oli niin hyviä, että koira ihan sekosi, kun sitä purkkia hiukan ravisti ).
) ja koira ei... Matolääkkeet olen tähän asti sekoittanut ruokaan, mutta kun tuo käyttämäni merkki tuntuu aiheuttavan molemmille ruokahaluttomuutta (siis lääkkeetönkin ruoka tuppaa jäädä syömättä), niin viimeksi ostin tahnaa ruiskussa, ja sen kanssa sama juttu kuin noiden antibioottien: koira veteli halulla suoraan ruiskun päästä (olisi vedellyt kissankin osuuden), kissasta pidin väkisin kiinni ja pistin truutan kurkkuun... Oli vaan helkkarin kallista, niin nyt ostin taas tätä alun perin käyttämääni lääkettä, ja ajattelin tehdä siitä tahnan ruiskuun jonka ostin ja syöttää lääkkeen sillä tavalla. Tulee ainakin kaikki lääkkeet syötyä, vaikka ruokaa jäisikin kuppiin. Koiralle voisi tietty kokeilla tuota pillerin sellaisenaan antamistakin (sille muuten kerran syötettiin varmuuden vuoksi K-vitamiinikuurikin, ja ne pillerit oli niin hyviä, että koira ihan sekosi, kun sitä purkkia hiukan ravisti ).-
DogHolliday
Pillerit ja kapselit on helppo antaa kun aukaisee koiran suun ja laittaa kielen taakse niin sinne humahtaa ilman häiriöitä.
Oma koira oli antibiootti kuurilla ja silloin murskasin lääkkeen koiran ruoan sekaan,mutta jos ei kaikki mennyt kerralla niin sitten oli ihmeissään miten sais lääkkeen annettua.
Viimein keksin työntää pillerin kielen taakse niin koira nielaisee sen siitä
samantien.
Oma koira oli antibiootti kuurilla ja silloin murskasin lääkkeen koiran ruoan sekaan,mutta jos ei kaikki mennyt kerralla niin sitten oli ihmeissään miten sais lääkkeen annettua.
Viimein keksin työntää pillerin kielen taakse niin koira nielaisee sen siitä
samantien.
Tänään se sitten kajahti, ensi haukku, ei tosin ihan kuin elokuvissa, mutta kuitennii!
Tilanne seuraava, pyy pyrähti lentoon minusta etu oikealta, koiruus "luuhasi" jossain etu-vasemmalla, hihkuin koiruuden paikalle ja näytin paikkaa josta lintu lähti, Reu otti muutaman juoksu askelen siihen suuntaan jonne lintu menkin (mistä lie sen tiesi?), kunnes edessä olevaan pajuun pölähti kaksi talitinttiä, no Remu poika rupesi niittiä haukkumaan, mutta vähemmän kennel henkisinä tintit eivät haukulla kestäneet
Posittivistahan on, että koiruus selkeästi innostui pyyn hajusta, tai sitten siitä un huomasi minun innostuneen...
Pyytä emme enää uudelleen löytäneet, siihen Remu ehken kaipaa vielä harjoitusta.
Tilanne seuraava, pyy pyrähti lentoon minusta etu oikealta, koiruus "luuhasi" jossain etu-vasemmalla, hihkuin koiruuden paikalle ja näytin paikkaa josta lintu lähti, Reu otti muutaman juoksu askelen siihen suuntaan jonne lintu menkin (mistä lie sen tiesi?), kunnes edessä olevaan pajuun pölähti kaksi talitinttiä, no Remu poika rupesi niittiä haukkumaan, mutta vähemmän kennel henkisinä tintit eivät haukulla kestäneet
Posittivistahan on, että koiruus selkeästi innostui pyyn hajusta, tai sitten siitä un huomasi minun innostuneen...
Pyytä emme enää uudelleen löytäneet, siihen Remu ehken kaipaa vielä harjoitusta.
Sitten kun Remu ensimmäisen kerran saa kunnon kontaktin oikeisiin mehtälintuihin, niin nuo pikkutirriäiset unohtuu vähitellen..hyvät on merkit kuitenki kun linnut kiinnostaa...omalle pennulle kävi alkuun ihan samoin..ensimmäisenä oli kaiken maaliman räksien ja tinttien perässä. Jopa käpytikka(kesti muuten yllättävän hyvin haukussa) sai kuulla kunniansa. Nykysin ei kiinnosta tippaakaan, vaikka ikää ei ole kun 9kk.