Suomenpystykorvien PEVISA-esitys v. 2016 - 2020

[Kytösavu]

Kysyin tällä palstalla näin ennemmin silmäsairauksien toteamisesta...
" Elikkä vuodesta 1988-2002 4,6 prosentista nousua 2002-2012 7,5:een prosenttiin tarkastetuista koirista.
Onkohan 1988 ja lähivuosina ollut yhtä tarkkoja tutkimuksia ja tunnistettavissa olevia silmäsairauksia sen ajan välineillä ja tiedoilla kuin viime vuosina?
Näyttäisi vaan puuttuvan määrätyt viat alkutaipaleelta. En usko että ne ovat syntyneet suomenpystykorvaan myöhemmän jalostuksen tuloksena, vaan nykyään on tarkemmat tiedot ja kokemus erilaisista silmäsairauksista.
Vai onko sitten ennen lyöty kaikki nykyään tunnistettavat sairaudet saman parin silmäsairauden alle? "

Ja nyt sain aavistamani vastaukseni Jalostuspäivillä asiantuntijoilta, kumpikohan vastasi vai kummatkin Nina Menna ja Kirsi Sainio Kennelliiton Jalostustieteellisestä toimikunnasta. Eli silmätarkastusten alkutaipaleella 1988 ja eteenpäin ei ole tunnistettu kaikkia samoja vakaviakaan silmäsairauksia kuin nykyään.
Eli silmäsairausprosentit, tuskin sairaudetkaan eivät ole lisääntyneet, vaan vähentyneet.

http://www.pystykorva.net/Silmasairaat_1988-2012.pdf

[Pekkis]

Voisiko järjestö edistää uusien koirien saattamista silmätarkastusten piiriin järjestämällä silmätarkastuksia varsinkin semmoisilla paikkakunnilla jossa silmätarkastuslääkärit ovat kaukana?

[Kytösavu]

Huomioiden edellä kirjoitettu ja linkissä oleva silmätarkastus kelpoisten eläinlääkärien vähyys, ja varsinkin tulevaisuudessa yhä väheneminen ikärakenteesta johtuen, eikä uusia ole tulossa samaan tahtiin. Niin mielestäni on viisainta suomenpystykorvan harrastajarakenne huomioiden, syntyvä koiramäärä, alati lisääntyvä määräysviidakko muutenkin, harrastajien mihinkään perustumaton kelpoisten narttujen hylkääminen uroksiltaan, säilyttää pevisa- eli perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma silmien osalta, eli ehto pentujen rekisteröintiin, samana kun nyt.
Yksi pentue sallitaan ennen tarkastusta, tarkastus on voimassa koiran eliniän, ei esitetty kaksi vuotta voimassa olona alle kolme- vuotiaana tehdylle. Kuten mentiin jo polvien osalta allikkoon, ja uroksia saa soitella uusintatarkastuksiin minkään muuttumatta miksikään merkittävässä mittakaavassa. Ei tarvitse tätäkään kautta ihmetellä miksi pentuja ei tule, kun pennuttaja joutuu tehdä kaiken työn ja maksaa siitä ylimääräistä. Näin siis Mikäli haluaa pyrkiä saamaan jotain erilaista aikaan, ainakaan vähemmän yleistä.


https://www.google.com/maps/d/edit?mid= ... nXP2Z_7SI4

Tärkein asia on saada ne kateissa olevat harrastajat ( metsämiehet) mukaan toimintaamme. Minulla ei ole lukuja paljonko suomenpystykorvan omistajista on järjestön jäseniä. Olisikohan puoletkaan. Sitten näistä puolista, eli jäsenistä puolet ei lue Pystykorva lehteä, katsoo kuvat korkeintaan. Viestimme ei mene perille.
Me tarvitsemme heidänkin mahdollisesti hyviä koiriaan, joita kyllä on varmasti, vielä paremman tulevaisuuden varmistamiseksi. Ja varsinkin pentuja pitää myydä uusille ja vähemmän nimeä tehneille harrastajillekin. Auttaa heitä eteenpäin. Karhukoirilla on kampanja useamman kasvattajan toimesta, että annetaan uudelle nuorelle harrastajalle ilmainen pentu hakemuksien perusteella. On meilläkin Olli, mutta saisi tässä rodussa edes kampanjan, että myydään vähintään neljästä pennusta yksi saman hiekkalaatikon ja arvomerkkirivistön ulkopuolelle.
Koska Klaus Ekman istuu Metsästäjä- lehden päätoimittajana vielä jonkin aikaa, sinne ei muutaman kokeilun perusteella järkevää innostavaa juttua saa. Eli on laitettava aukeaman selkeä maksullinen juttu Metsästäjä- lehteen, miksi me erinomaisien koiriemme kanssa tarvitsemme teitä ja suomenpystykorva teidän koirianne, miten voisitte päästä mukaan, keiden kautta.

[Kytösavu]

Voisiko järjestö edistää uusien koirien saattamista silmätarkastusten piiriin järjestämällä silmätarkastuksia varsinkin semmoisilla paikkakunnilla jossa silmätarkastuslääkärit ovat kaukana?

Tuohan poistui edellisen pj:n aikana kulukuurin myötä. Kannatettava asia. Ikäväkseni huomannut myös, etteivät ainakaan eräät tarkastajat lähde vajaata 200 km:ä ajamaan ellei koiria ole vähintään 30. Saa tuon koiramäärän saamiseen tehdä töitä, joutuu joskus ottaa mukaan muutkin sessut, mutta väliäkös sen?

[enp]

... Jos halutaan saada selvyys kustakin ongelmasta meidän on ensin saatava selville ongelmien laajuus koko rodussa ja niiden haitta käytännön metsästykseen sekä koiran elämään.

… Minun mielestäni voidaan rauhassa ottaa hallittuja riskejä ja käyttää monenlaisia koiria. …

Yksinkertaistaen voisi tiivistää niin, että mennään terveillä koirilla eteenpäin ja leikataan sairaat pois.

AM:n tekstistä tuli ainakin minulle hiukan ristiriitaisia ajatuksia. Jos jäsenkunta oikeasti haluaisi saada selvyyden kunkin ongelman laajuudesta, olisi se vaatimassa tarkastuksia ennen ensimmäistäkään astutusta. Näin ei tietenkään nytkään Pevisa-esitystä esiteltäessä kukaan tehnyt. Aina kuitenkin tuntuu löytyvän sopivasti muita syitä, jotta sama linjattomuus tarkastusten hoitamattomuuksissa voisi muista rotujärjestön alaisista roduista poiketen jatkua.

Jalostustoimintaan valittujen henkilöiden tehtävänä on pitää huolta rodusta, eikä heidän tule ottaa neuvonnassaan riskejä. He myös tekevät Kennelliitolle määräaikaisen suunnitelman rodun terveydellisistä ja jalostuksellisista tavoitteista ja se edellyttää JTT:n hyväksyntää. Nyt tehty Pevisa esitys, joka julkistettiin jalostuspäivillä, on yritys ottaa hallitusti selvää siitä onko Pevisa-ohjelmassa menty eteenpäin. Se ei kiristä mitään jalostuksen ehtoja. Edelleen on mahdollista teettää ensimmäinen pentue ilmankin Pevisa-tarkastusta ja jos jälkeläiset näyttävät hyviltä sekä menestyvät käyttökokeissa on uudelleentarkastukseen käytetty aika ja eurot mitättömiä vastuksia kasvattajille.

Pevisa ei myöskään vaikuta siihen, otetaanko käyttöominaisuuksien esiintuomisen sekä terveystarkastukset laiminlyöneet nartut vastaisuudessa urosten omistajien joukossa iloisesti vastaan. Yksinkertaistaen voidaan kuitenkin todeta, ettei täydestä tuntemattomuudesta viime tipassa talutettava kiimainen ja tarkastamaton narttu enää asiaan perehtynyttä uroksen omistajaa tulevaisuudessakaan kiinnosta.

[Kytösavu]

On väärin kirjoittaa että, Aina kuitenkin tuntuu löytyvän sopivasti muita syitä, jotta sama linjattomuus tarkastusten hoitamattomuuksissa voisi muista rotujärjestön alaisista roduista poiketen jatkua.
Karhukoirapuolella jo puhutaan että olisiko aika tulla pevisassa takaisin päin. Pohjanpystykorvat ovat paljon järjestäytyneempi rotu, jolle on ihan sama mitkä määräykset laitetaan, väki juoksee niissä oikoisenaan, kun ei muustakaan sen enempi ymmärrä.
Suomenpystykorvat omistajineen ovat meiltä kateissa. 20% käy pevisassa, reilu 15% kokeissa, näyttelyissä hiukan enemmän. Suvunjatkamiseen käytetään 10% uroksista, nartuista oliko 25%, joka sinällään on tässä tilanteessa yllättävänkin hyvä luku. Tarvitaanko sitten edes kaikkia, ei varmaankaan.
Esimerkkinä polvivioista puhuttaessa, vain pieni osa tulee tarkastamattomista vanhemmista. Olikohan viime vuonna laskiessani 10 vuoden ajalta 5 vai 7, hiukan yli 50 polvivikaisesta kaikkiaan. Ei se ole linjattomuutta, ei edes tarkoituksenhakuisuutta. Vaan se realismia tästä päivästä 2014 ja 15 suomenpystykorvaharrastajien mahdollisuuksista. Ei niitä kukaan tinki mielessään jätä tekemättä. Samoista ongelmista ja paljon pienemmistä prosenteista ne aikalaiset puhuvat 20 -30 historiikeistä lähtien, lukekaa ihan jokainen nämä. Ellei tunne historiaa, ei voi ihan kokonaan ymmärtää kaikkea tästäkään päivästä. Opuksia löytyy vielä varmasti SPJ:n nettikaupasta. Vielä parempi jos voi lisäksi jututtaa kirjat luettuaan vanhoja viisaita, vaikka kirjat mukana kuvia näytellessä.

Puhutaan mieluummin miksi asioita pitää kiristää tämän pienen porukan kesken, ja samaan aikaan uljaasti joka ikisessä julkaisussa kehotetaan huomioimaan käyttämättömät koirat ja vähemmän käytetyt suvut. Minusta Eeron puheet korostaa nyt liikaa sitä, että sama hiekkalaatikkoleikki saa jatkua, tämän pienen tutun porukan kesken, eikä vähempi arvoiseksi ajateltuja ei niin perehtyneitä tarvitse huomioida. Synkkää tekstiä, mutta tämän kuvan minä saan.
Edellä esitän totuuden koskien polvivikojen perinnöllisyyttä, miksi tähän ei ole varaa, eikä edes tarvetta. Emme tule ikinä saavuttamaan missään elävässä lajissa täysin ongelmatonta tilaa. Senkin asian kanssa tulee elää.
Kyllä minä ja Matti Mäkelä koiransa tarkistuttavat, älkää edes epäilkö. Mutta mistä ne ja miten tarkistamattomat tarkistuksiin ja varsinkin jatkamaan sukua kaivetaan. Ja maksan minä sen uroksen tarkastuksenkin, jos se siitä on kiinni. Vaikka ei niitä rahoja tyynyssä ole jemmassa ollenkaan.
Tuli monta minä sanaa tähän kirjoitukseen. En ikinä ajattele asioita omalta kantiltani, vaan siltä mitä tiedän tuolla muualla totuuden ja mahdollisuuksien olevan.


Pevisa ei myöskään vaikuta siihen, otetaanko käyttöominaisuuksien esiintuomisen sekä terveystarkastukset laiminlyöneet nartut vastaisuudessa urosten omistajien joukossa iloisesti vastaan. Yksinkertaistaen voidaan kuitenkin todeta, ettei täydestä tuntemattomuudesta viime tipassa talutettava kiimainen ja tarkastamaton narttu enää asiaan perehtynyttä uroksen omistajaa tulevaisuudessakaan kiinnosta.

Jos minulla olisi uros, voisi kiinnostaakin. Riippuen nartun pelaavuudesta metsässä, sen taustasta. Ehkäpä meidän pitäisi vihdoinkin ajatella enemmän näitä meidän koiria, eikä omistajien aktiivisuutta ja tietotaitoja.

[Kytösavu]

Ja ettei kenelläkään synny väärä mielikuva, ettei silmä- ja polvitarkastukset kannata, niin viekää niitä koiria pevisaan. Joku saattaa kiinnostua teidän hienoista koirista ja saadaan niitä vikoja vielä paremmin aisoihin.

[PM]

Kytösavu on jo vuosikausien ajan esittänyt kielteistä kantaa Pevisa-tarkastusten suhteen. Etenkin niiden ottamisesta laajempaan käyttöön.
Jonkinasteisen "parannuksen" hän näyttää tehneen tuohon viimeiseen kirjoitukseensa mennessä.

Kun selailin noita jalostustilastoja, niin siitä käy ilmi, että erityisesti siellä Kytösavun kotiseudulla olisi kiinnostus Pevisaan saatava nousuun. Myönteisenä on huomattava siellä "tuotetaan" pentuja aika runsaasti. Joten myönteisellä asenteella sillä seutukunnalla olisi huomattava vaikutus terveystietojen kattavuuteen . Pennun kasvattajallakin on huomattava vaikutus siihen, miten hänen narttunsa jälkeläiset tulevat tarkastuksen pariin. Kielteinen kirjoittelu Pevisasta ei ole kannustusta.

Melko mittavan jalostusnäkymän saa eteensä kun Koiranet:stä ei valitsekaan Pikahakua, vaan sen vierestä valitaan Laajempi haku
Tilastot kohdasta Jalostustilastot
Tulostettavat tilastot- kohdasta Narttujen jälkeläistilasto
Aikarajaksi esim. 1995 - 2012
Pentuja esim. vähintään 8 . Tällöin saadaan lyhyempi tilasto ja ainakin määrällisesti huomattavat jalostusnartut paremmin esiin.
Terveystiedot kohdasta ruksataan Polvinivelet ja Silmät
Klickataan Suorita-ruutua. Ja kohtapuoliin on tilasto näkyvillä.

Kun klickaa nartun nimeä saa tarkemmat koirakohtaiset tiedot näkyviin. Vaikka nartun jälkeläisen nimen edessä on ristin merkki ja selityksenä vaikkapa koiran lopettaminen polvinivelvian vuoksi, niin se tieto ei näy tilastoissa. Vain viralliset Pevisat.

Otin tarkempaan tarkasteluun sellaiset nartut, joiden jälkeläisiä on Pevisattu vähän, jos ei ollenkaan. Sekä sellaiset joiden Pevisatussa jälkeläisissä on suuri prosentti sairaita koiria.

Lisäksi tilastossa näkyy jälkeläisten lukumäärä myös toisessa polvessa. Jos tämä luku oli 0 tai erittäin alhainen 1.polven jälkeläisten määrään nähden, oli syytä klikata nartun nimeä. Näin voi itse nartun sekä käytettyjen urosten sukujen perusteella yrittää pohtia, miksi ei ole nähty aiheelliseksi jatkaa ao. koirakantaa seuraavaan polveen. Tietenkin toisen polven jälkeläisten lukumäärän pitää suhteuttaa siitokseen käytetyn nartun ikäänkin. Tilastoon voi valita myös varhaisemmat vuodet.

Minulla vierähti pitkät tovit tilaston tarkastelun parissa. Huomasin tarkemmassa tarkastelussa, että joillakin nartuilla oli tullut jonkin uroksen jälkeläiset melko kattavasti Pevisaan ja jalostuksen pariin. Mutta muiden käytettyjen urosten jälkeläisten tarina päättyi 1. polveen. Lisää havainnoista myöhemmin.

[VerneT]

1990 ja 2013 välillä syntyneiden osalta polvet on terveet noin 94% tarkastetuista. Samalla aikavälillä silmätarkastuksissa terveiden osuus on vaihdellut 88-100%, useimmiten ollen yli 90% tarkastetuista.
Mitä PEVISAn tiukennuksilla tavoitellaan, kun ollaan jo erinomaisella tasolla molempien osalta ja miten vaakakupissa painaa jo alhaisen rekisteröintimäärän mahdollinen lasku tiukennuksien vuoksi? Vai eikö rekisteröintimäärien kehitystä nähdä ongelmana ja jopa valitaan mielummin toive hieman korkeammista terveystarkastustuloksista rekisteröintimäärän kustannuksella? Suosittelen vilkaisemaan, miten eriasteiset PEVISAt ovat vaikuttaneet karhukoiran terveystarkastustulosten kehitykseen(kuvaajat 6 ja 7). Vaikea uskoa, että suomenpystykorvan kanssa kehitys olisi jotenkin erilaista vaikka tiukennuksiin päädyttäisiinkin...

[Artsi]

Mitä PEVISAn tiukennuksilla tavoitellaan, kun ollaan jo erinomaisella tasolla molempien osalta ja miten vaakakupissa painaa jo alhaisen rekisteröintimäärän mahdollinen lasku tiukennuksien vuoksi?

Kerroppa missä kohtaa ollaan tiukentamassa? Edelleen pääsee yhdellä tarkastuksella jos on ylivoimaisen vaikeaa, joko välimatka eläinlääkäriin kohtuuton tai asenteen takia, käyttää kahta kertaa. Tavoitteena on saada tarkastuksia lisää hieman varttuneemmista eli täysi-ikäisistä koirista. Tuolla on paljon koiria jotka on vuoden ikäisenä todettu terveiksi ja pentuja tehdään vaikkei näin olekaan. Näin koska vasta n. 3 vuoden paikkeilla tarkastus on luotettavampi.
Vastuullinen koiranomistaja käyttää, jos vain mahdollista, koiransa tarkastuksessa ennen ensimmäistä pentuetta ja uudelleen 3 - 5 vuoden iässä. Tämä on toive ja tavoite, ei pakko.
Edelleen yhden pentueen voi tehdä ilman tarkastusta. Ja paljon tärkeämpää monimuotoisuuden kannalta on se että mahdollisimman monella olisi edes se yksi pentue, parempi viidellä koiralla yksi pentue kuin yhdellä viisi.

[Haapajärvi]

Kiristäkää ja laajentakaa vain tarkastuksia. Epiluku ja pevisan tiukentaminen saattaa johtaa jopa ongelmien poistumiseen rodusta. Se tapahtuu sitten, kun viimeinen puhdasrotuinen suomenpystykorva kuolee. Kun rotua ei ole, ei ole näitä ongelmiakaan. Tätäkö me aidosti haluamme??

[Artsi]

Kerroppa sinäkin Tapsa missä kohtaa ollaan kiristämässä tarkastuksia? Ja olisitko Sinä poistamassa vai piilottamassa epilukua? Ja olisiko tässä tapauksessa kyseessä koko rodun vai joidenkin kasvattajien etu? Toivoisin rakentavia ehdotuksia Sinulta miten Sinun mielestä rotua vietäisi eteenpäin jatkuvan arvostelun sijaan.

[Haapajärvi]

Totean vain tässä vaiheessa, en ole yksin, odotellaan! Jos sitä tietookin jostakin löytyisi.

[enp]

… Samoista ongelmista ja paljon pienemmistä prosenteista ne aikalaiset puhuvat 20 -30 historiikeistä lähtien, lukekaa ihan jokainen nämä. Ellei tunne historiaa, ei voi ihan kokonaan ymmärtää kaikkea tästäkään päivästä. Opuksia löytyy vielä varmasti SPJ:n nettikaupasta. Vielä parempi jos voi lisäksi jututtaa kirjat luettuaan vanhoja viisaita, vaikka kirjat mukana kuvia näytellessä.

Noissa historiikeissa on paljon mielenkiintoista luettavaa mutta niissä oleviin kirjoituksiin ei silti tule suhtautua sinisilmäisesti. Ne ovat valitettavasti osittain kirjoittajiensa yksipuolisia näkökantoja asioista. Suomenpystykorva 100-vuotta kirjassa vuodelta 1990 on kirjoitus suomenpystykorvan terveydestä. Alla lainaus tekstistä:

Polvilumpiourien mataluus (Luxatio Patellae) on tunnettu jo sotien väliseltä ajalta ja kun tiedetään, että koiran seisoessa takaraajojen kulmaukset oikenevat eli raajaluusto on lähes samansuuntaisessa asennossa, on se oire polvilumppiouran mataluudesta, ja kun tarkastellaan suomenpystykarvan jalostustyön lähtöainesta ja niiden suoria takaraajoja voidaan päätellä, että ongelma on ollut rodun jalostustyöhön lähtiessä. Vuonna 1950 ulkomuototuomareiden neuvottelutilaisuudessa prof. Antti Tanttu kiinnitti huomiota mm. takaraajojen vapinaan, joka puolestaan asiantuntijoiden mukaan johtuu em. sairauden aiheuttamasta luusärystä.
Vuonna 1985 Suomen Kennelliiton Jalostustieteellisen Toimikunnan silloisen puheenjohtajan prof. Saki Paatsaman aloitteesta suoritettiin ensimmäiset polvilumppiourien mataluudenjoukkotarkastukset kolmella paikkakunnalla Ylivieskassa, Kuopiossa ja Kouvolassa, joissa yhteensä tarkastettiin 98 suomenpystykarvan polvet. Niistä löytyi 16 eriasteista Luxatio Patellea tapausta, eli esiintymistiheys oli n. 16 %. Asiantuntijat väittävät esiintymistiheyden olevan vielä suuremman. Suomen Pystykorvajärjestön vuosikokous Kouvolassa vuonna 1988 hyväksyi rotuhygieniset toimenpiteet polvilumppiourien mataluuden vastustamiseksi…

…Kahdeksankymmenluvun puolivälissä käyty varsin kovakin keskustelu suomenpystykarvan polvista on pysäyttänyt rotujärjestön ja varsinkin kasvattajat ajattelemaan, että koiran jalostus on muutakin kuin kasvattaa kauniita ja metsäverisiä suomenpystykorvia, niiden tulee olla myös terveitä ja myös elämisen laadun on oltava korkean. Työ on tuottanut tulosta.

Ongelmat ovat siis olleet tiedossa pitkään, vain yhteinen tahto näyttää puuttuvan. Kuten epinkin osalta on nähtävissä ei "vanhoiden ja viisaiden" toimet ole olleet riittäviä. Voi vain kuvitella mikä on silloin ollut vastustus näitä terveystavoitteita kohtaan. Silloinkin on kuitenkin rodun historiikin mukaan annettu asian käsittelystä varsin ryhdikäs julkisuuskuva.

Puhutaan mieluummin miksi asioita pitää kiristää tämän pienen porukan kesken, ja samaan aikaan uljaasti joka ikisessä julkaisussa kehotetaan huomioimaan käyttämättömät koirat ja vähemmän käytetyt suvut.

Tiedät vallan hyvin entisenä jaoston jäsenenä, kuinka nämä prosessit rotujärjestössä etenevät. Ne ovat olleet työlistalla toimintasuunnitelmissa ja ovat muutoinkin olleet asianmukaisesti esillä rotujärjestön toimielimissä. Aikaisemmista vuosista poiketen on nyt jäsenkunnan toiveiden mukaisesti koko ajan ollut mukana myös eläinlääketieteellistä asiantuntija osaamista. Jaosto ja hallitus ovat saaneet asiat tarkastettavakseen ja on esittänyt jäsenkunnalle hyväksyttäväksi. Minusta se on järjestödemokratiaa parhaimmillaan.

Ainoa kerta, kun olen itse havainnut mainitsemaasi pienen porukan kesken tehtyä päätöksentekoa, oli vuonna 2006 tapahtunut roturisteytys. Silloin ei sopimuksen allekirjoittamisesta etukäteen informoitu jalostusryhmää eikä jaoston puheenjohtajaa. Jäsenkunta sai vain roolin todeta ja hyväksyä sopimuksen kun menettelytapaa kritisoineet tahot oli näyttävästi Mikkelissä vaiennettu.

[Kytösavu]

Täällähän alkaa ilmiselvä v...lu Rovaniemen miesten osalta minulle, sohitte vähän pahempaan kusiaispesään taas kerran.

PM kirjoitti:
Kytösavu on jo vuosikausien ajan esittänyt kielteistä kantaa Pevisa-tarkastusten suhteen. Etenkin niiden ottamisesta laajempaan käyttöön.
Jonkinasteisen "parannuksen" hän näyttää tehneen tuohon viimeiseen kirjoitukseensa mennessä.
Älä sinä heitä väärää tietoa minusta. Kaikki näitä palstoja lukevat tietävät kantani pevisaan. Se on hyödyllinen ja tarpeellinenkin. Nyky silmätarkistusvaatimus on hyvä, eikä mahdoton kellekään. Polvissa pitää poistaa voimassa olo sääntö, koska sen tarve ei pidä paikkaansa suomenpystykorvalla. Polviviat ilmenevät tosi nuorena, jos niitä on tullakseen.
Ikävä kyllä suurin osa suomenpystykorvan omistajista ei ole ikinä kuullutkaan pevisasta. Se ei ole esittämääsi salaliittoteoriaa eräiden koirien jälkeläisten peittelystä. Sellaista kun ei voi peitellä, mitä ei tiedä peittelevänsä. Nämä ukot metsästävät hirveä ja näätää koirillaan, lintuakin. Jos kysyt mitkä vanhemmat, ei tietoa. On hienoa että näillekin on joku myynyt pentuja, eikä tälle toinen toistaan viisaammalle hiekkalaatikkoväelle pelkästään.


Puhukaa Mikkelin tapahtumista asianomisille, jos on pokkaa. Se että karjalais-suomalainen laika ja suomenpystykorva yhdistettiin saman rotumääritelmän alle(suomenpystykorvan) oli hallitusasia, ei vuosikokousasia. Se oli myös eniten kahden maan Kennelliiton asia, Suomen ja Venäjän. On totta että sitä enoni ajoi voimakkaasti, ymmärtäen asian pohjimmiltaan. En minäkään sitä aluksi ymmärtänyt, mutta valkee se joskus jääräpäistäkin umpiluupäisimmällekin, minulle jos joku ei ymmärtänyt.
Koittakaa saada siellä jaostossanne vihdoinkin jotain aikaan. Jo silloin kun minä istuin siellä joitain vuosia sitten, puhuttiin että pitäisi tehdä imagon nostoa ja saada uusia harrastajia. Mutta sinustakaan Eero kun ei ole imagon nostajaksi, vaikka siitä puhut, päinvastoin näiden palstojen perusteella maailmanlopun toitottajaksi. Korulaiseita on riittänyt vuosikausia, yhtään mitään eteenpäin vievää ei ole tapahtunut. Eikä se Eero sinun vika ole, vaan koko porukan, johon minäkin aikanaan kuuluin. SPJ:stä on puuttunut se oikea palo asioiden hoitamiseen loppuun asti jo vuosia. Pyöritellään rutiinit ja esiinnytään tilaisuuksissa.

Mitä jaosto ja SPJ aikoo tehdä suomenpystykorvan tulevaisuuden hyväksi? Haluan vastauksen tähän tääle palstalle jaoston puheenjohtaja Pertti Saarenkedolta, jäsen Eero Niku-Paavolta, hallituksen punaisilta jäseniltämme ja järjestön puheenjohtaja Eila Lautaselta.
Myllymäki voi vaieta tässä kohtaa, viime aikaiset teot "astutuksessasi" huomioiden sinulla ei ole aihetta neuvoa ja opastaa ketään. Sen verran voit uhrautua, että soittele niille etelä-pohjalaisille kasvattajille asiasi, ja kannusta pevisaan. Turhaan muuten suutasi soitat.

Sitten asiaan...
Te jääräpäät haluatte siirtää säännöillänne pevisan teettämistä yli kolme vuotiaaksi, kuten tulee tapahtumaan isossa mittakaavassa uusien ehdottamienne sääntöjen myötä. Mistä niitä uusia uroksia sitten kaivetaan esiin? Pentuja pitää tulla nyt ja vuoden sisällä, eikä hetken päästä. Mieluiten tarkistetuista vielä.
Kun jo nyt pevisan silmä- ja polvitarkastuksessa käy ainoastaan noin 20% suomenpystykorvista, 80% jää käymättä, niin en voi tukea teidän ajatuksia että silmätarkistuskin olisi voimassa vaan kaksi vuotta alle kolme vuotiaaana tehdylle. Koska tämä siis vähentää pevisattavia koiria. Todisteet on tulossa, meillä jää lähes toista sataa, siis lähes yli 100 pentuetta kokonaan vuosittain tarkastamatta. Onko mitään järkeä pyöritellä samoja koiria kahteen kertaan herrojen tiedon halun tyydyttämiseksi ja Kennelliiton mieliksi nättien kuvaajien ja tilastojen tekoon. Ei ole kysymys.