Mulla on kokemusta vain kahdesta puhtaasta pystäristä. Toinen s.-89 ja toinen -02 ja voi olla että jalostus on vaikuttanut luonteeseen jonkun verran.Ensimmäinen oli agressiivinen kaikkia muita paitsi oman lauman jäseniä kohtaan.(tarkoitan ihmisiä) Myöskään muita koiria se ei hyväksynyt.
Tää nykyinen kaveri on taas itse lempeys kaikkia kohtaan, mutta sen huomaa ikävä kyllä myös metsällä.(Se määrätty kiukkuus puuttuu. Se antaa periksi liian helpolla.) Ei se huono ole metsällä,mutta ainakaan toistaiseksi en mä voi sitä paljon kehuakaan.Männä syksynä se oppi paljon metsästyksestä ja toivottavasti ens syksynä lisää.
Molemmat koirat on kasvatettu samalla tavalla.(tarkoittaen nk. pehmeällä kädellä) Ehdottoman uskollisia ja täysin luotettavia kavereita kummatkin.Ei oo tarvinnut pitää kytkettynä mökillä ollessa.
Onko kyse sitten erilaisista luonteista,vai jalostuksesta siihen en uskalla ottaa kovin voimakasta kantaa.
Pystykorvien agressiivisuudesta!
Valvojat: Valvoja1, Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7
-
Vilperi
Pystykorva ei ole kyllä niitä kaikista sosiaalisimpia rotuja muita koiria kohtaan. Itse asiassa taitaa olla sieltä aggressiivisimmasta päästä. Joskus luin jonkun tutkimuksen jossa oli listattu epäsosiaalisimmat koirarodut, ja ykkösenä taisi olla karjalankarhukoira(ja olen todellakin sitä mieltä, että ykköspaikan ansaitseekin, niin monta raivopäistä karhukoiraa on käynyt päälle 
), eikä pystiskään kaukan sieltä ollut.
Jos koira on toisille koirille vihainen ilman, että sillä on edes mitään huonoja kokemuksia niistä, niin asialle ei ole kovin paljon tehtävissä. Pitää vain yrittää pitää oma koira erossa muista koirista, ja varoa vahvistamasta vihaisuutta. Tietysti tuota voi ehkäistä antamalla pennulle hyviä kokemuksia muista koirista, mutta kyllä pystiksestä siltikin pakkaa tulemaan vähän ärhäkkä toisille koirille.
), eikä pystiskään kaukan sieltä ollut. Jos koira on toisille koirille vihainen ilman, että sillä on edes mitään huonoja kokemuksia niistä, niin asialle ei ole kovin paljon tehtävissä. Pitää vain yrittää pitää oma koira erossa muista koirista, ja varoa vahvistamasta vihaisuutta. Tietysti tuota voi ehkäistä antamalla pennulle hyviä kokemuksia muista koirista, mutta kyllä pystiksestä siltikin pakkaa tulemaan vähän ärhäkkä toisille koirille.
Kyllä se vika löytyy näissä tapauksissa sieltä hihnaa kädessä pitelevästä päästä. Ainakin suurimassa osassa tapauksista. Pystishän on perusluonteeltaan terhakka, jopa ärhäkkä, ja se pitäisi pitää mielessä koiria arvostellessa. Kuitenkaa monen pystiksen omistaja ei tunnu tajuavan, että siellä kehässä oloa voi harjoitella.ruusuritari kirjoitti:Kytösavu kirjoitti:Näyttelyissä useinkin näkyy, kun pystikset räyhää, etenkin hampaita katsottaessa, ja siinäkään leikissä ei kyllä asianomaisia naurata. Mielenkiintoista olisikin tietää, paljonko on koiran omistajan syytä, eli totuttamisessa eri tilanteisiin ja paljonko on oikeasti vihaisia koiria.
Voit laittaa jonkun vieraan ihmisen ronkkimaan koiran suuta aikaisemmin, ja palkita koiran jos se käyttäytyy kunnolla, jolloin voit mennä paljon varmempana kehään, kun tiedät että koirasi ei pure tuomarin sormia poikki. Lisäksi sitä kävelemistäkin voi harjoitella, kun tuntuu että jotkut koirat hyppivät melkein seinille. Eihän sitä pakko ole harjoitella, mutta saattaisi olla tuomarille mukavampi, ja etumatkaahan ne siinä saavat ainakin luonteen suhteen, jotka ovat harjoitelleet, kun tilanne on koiralle tutumpi.
Mutta pointti oli kuitenkin, että minun mielestäni se on hyvin paljon tuosta totuttamisesta kiinni. Monet koirathan käyvät kurssejakin, joissa harjoitellaan kehässä oloa.Miltäkähän vuodelta tuollainen tilasto tutkimus oli? varmaan on aikaa, kun kyllä kummankin rodun luonne on parantunut kummasti. Enempi ongelmia taitaa olla näiden pienten koirien luonteessa(isompien käytökseen kiinnitetään vain enempi huomiiota, syystäkin kyllä). Mitä meikäläisellä kokemusta, niin mitä pienempi sen ärhäkämpi ja isommat rodut ovat sieltä lauhkeammasta päästä (poikkeuksiakin tietysti löytyy sellaisista roduista mille on luontaista(jalostettu) esm. vartiomis vietti)käpy kirjoitti:Pystykorva ei ole kyllä niitä kaikista sosiaalisimpia rotuja muita koiria kohtaan. Itse asiassa taitaa olla sieltä aggressiivisimmasta päästä. Joskus luin jonkun tutkimuksen jossa oli listattu epäsosiaalisimmat koirarodut, ja ykkösenä taisi olla karjalankarhukoira(ja olen todellakin sitä mieltä, että ykköspaikan ansaitseekin, niin monta raivopäistä karhukoiraa on käynyt päälle
Eipä nuo muutkaan rodut ole sen kummempia tuon samansukupuolen hyväksymisessä kun nuo yllämainitut rodutkaan. On noita karhukoira narttuja samassa häkissäkin ja metsällä olleet samaan aikaan. Myös monta urosta nähnyt samassa häkissä pidettävän, eli ei se aina asia niin yksiselitteinen ole. Riippuu paljoon yksilön luonteesta, eikä ole rodusta riippuvainen asia! Mutta mainitaanhan siitä karhukoiran luonteestakin rotumääritelmässä ettei välttämättä hyväksy muita samansukupuolen edustajia, mutta ihmiselle ei saa olla vihainen ja piste.
tara4632 kirjoitti:Miltäkähän vuodelta tuollainen tilasto tutkimus oli? varmaan on aikaa, kun kyllä kummankin rodun luonne on parantunut kummasti. Enempi ongelmia taitaa olla näiden pienten koirien luonteessa(isompien käytökseen kiinnitetään vain enempi huomiiota, syystäkin kyllä). Mitä meikäläisellä kokemusta, niin mitä pienempi sen ärhäkämpi ja isommat rodut ovat sieltä lauhkeammasta päästä (poikkeuksiakin tietysti löytyy sellaisista roduista mille on luontaista(jalostettu) esm. vartiomis vietti)käpy kirjoitti:Pystykorva ei ole kyllä niitä kaikista sosiaalisimpia rotuja muita koiria kohtaan. Itse asiassa taitaa olla sieltä aggressiivisimmasta päästä. Joskus luin jonkun tutkimuksen jossa oli listattu epäsosiaalisimmat koirarodut, ja ykkösenä taisi olla karjalankarhukoira(ja olen todellakin sitä mieltä, että ykköspaikan ansaitseekin, niin monta raivopäistä karhukoiraa on käynyt päälle
Eipä nuo muutkaan rodut ole sen kummempia tuon samansukupuolen hyväksymisessä kun nuo yllämainitut rodutkaan. On noita karhukoira narttuja samassa häkissäkin ja metsällä olleet samaan aikaan. Myös monta urosta nähnyt samassa häkissä pidettävän, eli ei se aina asia niin yksiselitteinen ole. Riippuu paljoon yksilön luonteesta, eikä ole rodusta riippuvainen asia! Mutta mainitaanhan siitä karhukoiran luonteestakin rotumääritelmässä ettei välttämättä hyväksy muita samansukupuolen edustajia, mutta ihmiselle ei saa olla vihainen ja piste.
Jaa, enpä tiedä koska oli tehty. Se koski kuitenkin vain sitä, miten rodut suhtautuvat toisiin koiriin, ei ihmisiin. Siinä olen samaa mieltä, että yleensä pienemmät rodut ovat ärhäkämpiä, juuri sen takia, että ajatellaan tyyliin "jos tämä puree niin eihän siitä tule kun naarmu", ja koirien luonteeseen ei siksi kiinnitetä niin paljon huomiota. Kouluttaakaan ei viitsitä. Mutta odotappa jos joku jättää esim. saksanpaimenkoiran kouluttamatta niin jo alkaa huhuja hullusta koirasta liikkua. Tietenkin sen ymmärtää, että isompi saa vahinkoa aikaan enemmän, mutta eipä sen pienen koon pitäisi olla syy jättää kouluttamatta.
Niin ja onhan tuo myöskin yksilöstä ja sen kokemuksista kiinni pitkälti, että onko koira millainen muita koiria kohtaan, mutta kyllä se minusta jonkin verran on rotukohtaistakin. Esimerkiksi siperianhusky on hyvin sosiaalinen koira, koska valjakkotyöskentely edellyttää jo toisten koirien kanssa toimeen tulemista. Mutta siis, kyllä minä edelleenkin olen sitä mieltä, etteivät karhukoira ja pystykorva ole yleensä niitä sosiaalisimpia rotuja, vaikka saattavat sen tutkimuksen ajoilta kyllä olla paljonkin muuttuneet.
Ahaa tarkoitit siis että nuo raivopäiset on koiran päälle käyneet(jotenkin oletin että ihmisen). Toisaalta joskus ärsyttää kun jotkut haluaa karhukoirista sosiaalisia ja ulospäin suuntautuneita koiria (rotumääritelmä kuvaa luonteen toisin) ja sitten kun näitä fiksusti käyttäytyviä koiria onkin, haluttaisikiin niihin taas lisää sitä ´´kovuutta´´.käpy kirjoitti:(ja olen todellakin sitä mieltä, että ykköspaikan ansaitseekin, niin monta raivopäistä karhukoiraa on käynyt päälle
Karhukoiran ja suomenpystykorvan luonteeseen kuuluu ´´ Voi olla vieraita kohtaan hieman pidättyväinen, mutta vihaisuutta ei sallita´´ ...
Tiiäppä sitä sitten mitä oikeesti halutaan... muuttaakko rotumääritelmää luonteen kohdalta uusiksi... vai mitä? vai jalostetaanko rotumääritelmän vastaista luonnetta ? Siinäpä mietittävää ja pohdittavaa.... Itse kyllä tykkään enempi näistä ´´kaikki kavereita´´ koirista, vaikka eivät sitten olekkaan luonteensa puolesta rotumääritelmän ...
Niin, tosiaankin tarkoitin, että koiran päälle eivätkä ihmisen. Itsekin tykkään sellaisista koirista, jotka tulevat toimeen muiden koirien kanssa, vaikka ei niin olisikaan rotumääritelmän mukainen luonne sitten. Sitä paitsti melko hankala saavuttaa tuollainen välimuoto, että on juuri vähän pidättyävinen. Ehkä se pitäisi käsittää niin, että paras olisi kaikkien kanssa toimeen tuleva koira, mutta vähän pidättyväinenkin vielä menisi. Siitä jos menisi vielä yli, niin sitten olisi vääränlainen luonne.
-
IhraEsa
Pystärini joutui isomman koiran hyökkäyksen kohteeksi. Äitini kävelytti taluttimessa koiraa tien vartta, kun läheisen talon pihasta hyppäsi koira ja retuutti hampaillaan kaverin sairaalakuntoon. Kyseinen koira edustaa taas kerran leppoisaa seurakoirarotua.
Reviirikäyttäytymistä tai ei, mutta se ei minua paljoa lämmitä, kun koira makaa sairaalassa. Lisätietoa löytyy täältä.
P.S. Korvausasiat jne. on hoidossa, älkää niistä murehtiko. Minua vain huolettaa, ettei tämmöistä tartteisi toisille käydä. Suojelkaa koirianne. Harmi vain, että pesäpallomailan kuljetus kaupunkialueella on kiellettyä.
Reviirikäyttäytymistä tai ei, mutta se ei minua paljoa lämmitä, kun koira makaa sairaalassa. Lisätietoa löytyy täältä.
P.S. Korvausasiat jne. on hoidossa, älkää niistä murehtiko. Minua vain huolettaa, ettei tämmöistä tartteisi toisille käydä. Suojelkaa koirianne. Harmi vain, että pesäpallomailan kuljetus kaupunkialueella on kiellettyä.
Kaikkea prklttä sitä voi sattua?
Voi vee..
Toivottavasti koira toipuu..
Toivottavasti koira toipuu..
Vaikka monesti juuri metsästyskoira rotuja moititaan ettei sosiaalisteta tarpeeksi...Mistä niitä edelleen sikiää näitä koiran pitäjiä, jotka väittää, että ei koira omalta pihalta poistu! Olen jo aiemmin kirjoittanut näistä pihakoirista, joiden takia kukaan ei voi liikkua koirineen normaalijärjestyksessä yleisellä tiellä! Totta puhut, että pitäkää koiristanne huolta! Toivottavasti laskut lankeaa moiselle koiranomistajalle sitten ihan viimmesen jälkeen!
-
IhraEsa
Täsmennystä vielä sen verran, että se isompi koira tuli aidatulta piha-alueelta aidan yli. Jaksan yhä hämmästellä ihmisten halua ottaa koiriksi vanhoja vahtikoirarotuja, ja joiden rotumääritelmässäkin saattaa lukea jotain vahvasta reviirikäyttäytymisestä ja voimakastahtoisuudesta. Valitettavan usein liikunta ja muu aktiviteetti jäävät liian vähälle, kunnon kasvatuksesta nyt puhumattakaan.
Koiran kanssa elämiseen kuuluu sekin, että omistajan täytyy tuntee koiransa niin hyvin, että tämmöisiä karkaamisia ei pääse tapahtumaan. Olen ehkä kyyninen, mutta tällä tavalla päästään vialla olevat koirat joutavat monttuun. Syy voi olla kasvatuksessa, mutta seurauksen ottaa koira.
Tilanne on tällä hetkellä vakaa, Jeri on itse kyennyt jo kävelemään ja käymään tarpeillaan ulkona. Huomenna alkanee kotihoito ja tänään lähden sinne päin ajelemaan. Alkaa pitkä kuntoutus, toivottavasti syksyllä olisi koirassa taas virtaa. Pariin viikkoon ei saa juoksuaselia ottaa, ettei poikki mennyt kylkiluu liikahda ja puhkaise keuhkoa.
Koiran kanssa elämiseen kuuluu sekin, että omistajan täytyy tuntee koiransa niin hyvin, että tämmöisiä karkaamisia ei pääse tapahtumaan. Olen ehkä kyyninen, mutta tällä tavalla päästään vialla olevat koirat joutavat monttuun. Syy voi olla kasvatuksessa, mutta seurauksen ottaa koira.
Tilanne on tällä hetkellä vakaa, Jeri on itse kyennyt jo kävelemään ja käymään tarpeillaan ulkona. Huomenna alkanee kotihoito ja tänään lähden sinne päin ajelemaan. Alkaa pitkä kuntoutus, toivottavasti syksyllä olisi koirassa taas virtaa. Pariin viikkoon ei saa juoksuaselia ottaa, ettei poikki mennyt kylkiluu liikahda ja puhkaise keuhkoa.