Viisaammat korjatkoon ja lisätköön, mutta toinen aloittelija aloittaa...
Koiraa voit pitää irti muualla kuin omassa pihassa seuraavan kerran elokuun 20. päivä, katso tarkemmin
metsästyslaista.
Koiran vetämiseen yms. sanon sen verran, että varmaan ei vielä ole liian myöhäistä opettaa koiralle kaunista hihnakäyttäytymistä. Kannattaa unohtaa fleksi vähäksi aikaa ja ostaa koiralle kunnollinen nahkahihna ja opettaa, että se hihnan toinen pää ei liiku, jos koira vetää. Eli aloitat sillä, että seisot vain paikallasi, hihna on tukevasti kädessäsi ja käsi esim. rintaa vasten niin, että hihnan mitta on vakio. Jossain vaiheessa (ja teidän koira varmaan pikemminkin, kun se on jo oppinut hihnassa "kulkemaan" l. vetämään) koira kiristää hihnan, mahdollisesti tempoilee ja vetää. Tässä vaiheessa olet valmiina, ja tuikkaat koiralle makupalan
heti kun koira löysää hihnaa ja katsoo sinuunpäin. Et siis itse liiku ollenkaan. Kun koira oppii katsomaan sinua hihnan kiristyessä, voit lähteä liikkeelle. Ja kun koira alkaa vetää, pysähdyt, odotat, että koira katsoo sinuun, palkkaat ja jatkat matkaa. Kohta koiralle riittää palkaksi se, että se pääsee eteenpäin, kun löysää hihnaa. Vastapalveluksena tietysti koiraa ei sitten revitä siellä hihnan päässä. Metodi vaatii hieman kärsivällisyyttä (ja pahan tavan opettaminen pois vielä enemmän kuin uuden tavan opettaminen), mutta ainakin meillä toimi hyvin. Meidän vauva tosin ei hihnassa juurikaan kulkenut ennen kuin se oli opetettu (tällä menetelmällä, josta löytyy tarkempi kuvaus mm. Tuire Kaimion kirjasta Pennun kasvatus) kulkemaan siinä kauniisti. Viikko-pari siinä meni, mutta kyllä kannatti -- on ilo kulkea kauniisti hihnassa käyttäytyvän koiran kanssa. Tämä on yksi niitä harvoja asioita, jotka meidän tuittupää 17 kk on sisäistänyt kunnolla.
Pyöräilystä muuten voin sanoa sen verran, että ainakin tuo [s]itsepäinen[/s] itsenäinen koira juoksee yllättävän halukkaasti pyörän rinnalla. Mekin ollaan tänä keväänä vasta aloiteltu, mutta koira, joka muuten tutkii kaikki korret, kukat ja risut tien pielestä (välillä ihan hermostuttavuuteen asti, onneksi tuntuu vanhemmiten vähentävän tätä tapaa), juoksee pyörän rinnalla oikein halulla. Vauhti kun on sopivan nopea (mutta ei liian nopea), ei koirakaan ehdi huomata ihan kaikkea mahdollista. Äkkitilanteita varten meillä on fleksi pyöräilykäytössä.
Tuohon muiden koirien ignooraamiseen suositellaan yleensä sitä, että koiran opetetaan ymmärtämään, että vastaantulija tietää kontaktia lenkittäjään ja mahdollista namia. Eli aloitetaan tarpeeksi kaukaa (että koiran ei ole liian vaikea jättää huomiotta muita koiria) ja palkataan koiraa, kun se ottaa kontaktia. Pikkuhiljaa sitten pienennetään välimatkaa, ja tavoitteena tietysti on, että lopulta koirista päästään kauniisti ohi. Tästäkin lisää mm. Kaimion kirjassa, joka on meillä ollut sellainen referenssiteos, jota soveltaen on edetty. Mitään pikaisia poppakonsteja nämä ei ole. Kannattaa myös huomioida, että hihnassa ei pääsääntöisesti tervehditä muita koiria. Myös omalla käytöksellä siellä hinan päässä voi vaikuttaa. Jos esim. kiristät hihnaa, kun net vieraita koiria, on se merkkinä koiralle, että tilanteessa on jotain erikoista ja jännittävää ja pelottavaakin.
Meillä tuota johtajuutta vahvistetaan sillä, että koira tekee niin kuin komennetaan. Koskaan ei käytetä tietenkään mitään rajuja pakotteita tms., mutta jos ulos ollaan menossa, niin se koira sitten haetaan vaikka sängyn alta, jos panta-komento on annettu. Ja mahdollisimman eleettömästi, ettei koira saa mitään kivoja leikkejä aikaiseksi. Jos jokin asia ei kerta kaikkiaan onnistu, tehdään sitten jotain muuta (esim. paikka-luoksetuloharjoitus muutetaan vaikkapa istu-maahan-harjoitukseksi). Joka tapauksessa koskaan ei jätetä mitään kesken niin, että koira on saanut käskyn ja pullikoi siitä teinsä ulos tottelematta. Koira ei meillä myöskään syö mitään ilman lupaa, mutta se on kyllä ihan käytännönkin syistä, tavoitteena on ehitä pelastamaan, jos jotain sattuu tipahtamaan. Nyt ollaan sellaisessa tilanteessa, että odota-käskyllä koira yleensä jaksaa odottaa ja pyytää luvan esim. maahan tippuneen namin syömiseen. Mutta ainahan on muistettava, että pelkästään tällaiset ulkoiset asiat ei lopulta sitä johtajuutta varmista, vaan ihmisen on oltava koiran mielestä johtajuuden arvoinen, esim. pidettävä lauman puolta.
Jotta sellainen vuodatus. Kun tuota meidän kakaraa katsoo, eipä uskoisi, että allekirjoittanut on täällä ensimmäisenä neuvomassa.
Meillä myös otetaan vastaan luoksetuloneuvoja, ja oikeasti, me on jo kokeiltu kaikki nämä "ei oteta aina kiinni" yms. vakiokonstit, tarve on jo hardcore-neuvoille!
Jos tarvitset jotain lisätietoa kysele.
Rummun halkaisija noin 35-40cm, pituus 6m. 
)
Eli molemmissa on hyvät puolensa.