Miten purettaisiin pattitilanne

[eskoh]

Eikö alkaisi riittämään tämä erilaisten nimien ja nimitysten latelu ja alettaisiin purkamaan tätä erikoiset puitteet saanutta
tilannetta, osa porukasta on vetäytynyt niin sanottuun siilipuolustukseen. Tätä ei näin kannata jatkaa, se ei ainakaan edistä
Karhukoiran kehitystä millään tavalla. Aloitetaan minun mielestä yhdestä tärkeimmistä asioista joka on ASENNE MUUTOS,
joka tarkoittaa ensinnäkin sitä että pyrittäisiin kunnioittamaan toinen toistemme tekemää työtä.

Mitä muita tärkeitä asioita tulee mieleen ? nyt hyviä ehdotuksia.

[hirvimies1]

Kyllä Esko kirjottaa asiaa,asenteet ei oo kohallaan täysikäisten ihmisten kirjoitteluun ,olen itsekin uusi tämmösissä foorumeissa ja kyllä täytyy ihmetellä onko aikuiset vai teinit kirjottelemassa,osio alkaa aina hienosti mutta kohta on täys nimittely ja syyttely päällä eikä ja kun joku heittää tosiasian niin se osio loppuu siihen.Tämä menee kohta haistatteluksi jos ei tosiaan asenteita muokata.Toinen joka on tullut huomattua on vanhojen asioiden vatvominen kun pitäis katseet olla eteenpäin.Meillä on myös tietyt säännöt joiden mukaan pelataan,pevisa,rotumääritelmä jne.Emme voi esim.ruotia täällä miten sais sen sessen näyttelyyn ja sille eh vaikka koira on valkea,sen estää rotumääritys .Täysiikäisten pitäis osata yleiset käyttäytymis tavat,eikä mennä nimitteleen muita,tai ainakin laskea hiljaa miljoonaan ensin.Meidän kaikkien pitäisi hyväksyä tämä tilanne ja ottaa opiksi tulevaisuudessa sekä olla suvaitsevia muita kohtaan.Muuan viisas sanoi kerran että pitää olla henkisesti vahva vaikka kuinka -piip-.

[jounikarki]

sulkekaa koko foorumi
kun olette kuitenkin erimieltä niin kertokaa mitä ihan todellista hyötyä tämä foorumeille kirjoittaminen antaa aikuisille miehille verrattuna siihen miten paljon haittaa siitä ainaisesta itsensä ylentämisestä ja toisen alentamisesta kaikkine riitelyineen ja jauhamisineen on.

[karhu_koira]

Kyllähän se muutos pitää aloittaa omista teoista. Ei taida kannattaa tuota kunnioittamista heti alkuun odottaa. Jos joku tekee minun mielestä asioita väärin, niin miksi ihmeessä minun pitäisi niitä tekemisiä alkaa vielä kunnioittamaan? Ei kiitos. Ehkä sellainen jonkinlainen toisten tekojen ja tekemättömyyksien hyväksyminen olisi kumminkin mahdollista.

Kaikille sitten tiedoksi, että eihän täällä ole pakko käydä lukemassa. Vähempi pakko vielä kirjoittaa. Tosin tämähän on internetin keskustelufoorumi, joten turha edes odottaa mitään Karhukoirapäivien tasoista kanssakäymistä. Se ei taida edes teoriassa olla mahdollista. Jotkut aina vaahtoaa siitä, että karkotetaan uusia pennunottajia ja nuoria näillä nettitaisteluilla. Itse luulisin kyllä tämän netin olevan pienimmästä päästä vaikuttajia. Moni nuori käyttää enempi nettiä kuin jokin kuusikymppinen keskiverto karhukoirakasvattaja. Kyllä siellä on silloin vastaan tullut jo vaikka minkälaista tekstiä noista foorumeista. Enempi nuo erimielisyydet taitavat olla sääntö kuin poikkeus.

Joten omat tekemiset ensin kuntoon ennen kuin aletaan toisia enempiä ruotimaan. Joskus varmasti on toiselle asiastakin painavaa sanottavaa, mutta silloin voisi se puhelin tai naamatusten puhuminen olla parempi keino.

[JariTapani]

Miten nämä jutut lähtee täälä aina lapasesta?? Yleensä viestiketjujen alotukset ja ensimmäiset vastaukset ovat asiallisia ja muutaman vastauskierroksen jälkeen alkaa yleinen kalabaliikki ja toisten morkkaaminen eli nettikielessä ns offtopic eli ei pysytä enää aiheessa. Kuinkahan moni pennun ottaja on jättänyt karhukoiran pennun ottamatta, kun on käynyt lukemassa täällä juttuja, missä jos ei suoranaisesti morkata koiria huonoiksi ja epäpäteviksi niin rivien välistä sen ainakin voi lukea. Itsekin kun suunnittelin kkk-pennun ottamista vietin täällä aikaani vieraana (lue:en ollut kirjautunut foorumille) ja lueskelin juttuja. Jo tuolloin tätä offtopicia täällä ilmeni, mutta parin vuoden aikana tilanne on vain pahentunut. Onneksi nämä teiän morkkaamis kirjoitukset ei päätökseeni vaikuttaneet olla ottamatta tämän jalon rodun edustajaa tuonne tarhaan kasvamaan. Kerran kun se kipinä oli rotuun syttynyt niin ei ainakaan vielä ole sammunut. Toivotaan ettei kovin moni jätä näiden kirjoittelujen pohjalta pentua ottamatta, koska se on suurempi virhe se. Siinä mielessä ollaan nyt oikeilla jäljillä, että pitäisi löytää se yhteinen hiili, jolla nämä hommat saadaan loppumaan ja yhdessä saadaan vietyä rotua eteenpäin ja sehän ei ainaisella tinkaamisella ja toisten koirien morkkaamisella onnistu. Joillakin on sattunut tulemaan niitä vähän parempia koiria ja joillan vähän keskiverrompaa tavaraa. So what. Samalla viivalla kai sitä pitäisi olla ja yhteis tuumin miettiä mikä se olisi se oikea tapa saada nuo vähän keskiverrommat koirat samalle tasalle niiden parempien kanssa. Mikään koirien rekisterinumeroiden postittaminen tänne ja koirien kasvattajien tekemisten ruotiminen tuskin asiaa yhtään eteenpäin. Pyydän anteeksi, jos olen itsekkin sortunut tähän morkkaamiseen, mutta toivottavasti se on loppu osaltani jatkossa.

[koilliskaira]

Hyvä avaus. Naurettavaa vinkumista täällä foorumilla isoilta miehiltä vähän väliä. Lienee samaa vikaa itelläkin.

Mutta toisaalta kyllähän sen tässäkin ketjussa jo näkee mistäpäin se riidankylväminen monesti alkaa..

[ruxi]

sulkekaa koko foorumi
kun olette kuitenkin erimieltä niin kertokaa mitä ihan todellista hyötyä tämä foorumeille kirjoittaminen antaa aikuisille miehille verrattuna siihen miten paljon haittaa siitä ainaisesta itsensä ylentämisestä ja toisen alentamisesta kaikkine riitelyineen ja jauhamisineen on.

ei nyt sentään koko foorumia... vaikkakin pitää paikkansa, että noista mainitsemistasi asioista ei olekaan mitään hyötyä kenellekään. aina tänne joku joskus jotain hyödyllistä ja uuttakin kirjoittaa ja jos oikein tuuri käy niin muutama viesti on ihan asiallista keskustelua aika paljon ne on samat nimimerkit VUODESTA toiseen, ketä jäärää sitä omaa asiaansa. tänne pitäisikin saada enemmän kirjoituksia uusilta keskustelioilta ja nimenomaan positiivisessa hengessä, paljon on porukkaa ketä vain lukee näitä ja heitä kun näkee livenä, niin heilläkin tuntuu mielipiteitä asioihin olevan. rohkeasti vaan tekstiä kaikkien näkyville...

itsekin tulee syyllistyttyä joskus jonkinmoiseen provoiluun ja jankkaamiseen, mutta aiheena karhukoiran mollaus vaan nostaa kierroksia aika herkästi ja omia pitää tietysti puolustaa, vaikka mustasta koirasta puhutaankin, niin ei sitä loputtomiin tarvii mustamaalata, kuuluu siihen hieman valkoistakin mukaan

toinen ikuisuusaihe, kokeisiin vai ei... asiasta on täällä väännetty ja maailman tapista asti ja osa ei kantaansa varmasti muuta vaikka mitä tapahtuisi... en tiedä sitten onko täällä käytyjen keskustelujen tulosta, tai edes osavaikutusta, niin on asiassa minun mielestä päästy aika rakentavasti eteenkin päin... esim. viestiketju jossa porukkaa oli lähdössä useampia autokuntia liikenteeseen, jotta saadaan pohjoisen koirien työt kirjattua koepapereihin. toivottavasti tuo hanke kanssa toteutuu. oman mielipiteeni kokeiden hyödyllisyydestä jalostusterpeita etsiville olen jo varmasti tarpeeksi useasti tuonut esille, eikä se kanta taida kanssa ihan vähällä muuttua, että se siitä

JariTapanin kirjoitukseen

[hirvimies1]

Nimimerkki koilliskaira osu asian ytimeen :

[Samm]

Tulee tätä kkk-puolta luettua aika runsaasti vaikka olenkin nuor nainen punaturkkien puolelta, mutta täällä kun syntyy edes jonkin asteen keskustelua.

Koetan itse lukea viestini aina pari kertaa läpi ennen kuin painan lähetä-nappia, ja karsin sieltä vähän vähemmälle niitä sinä, hän, te, ne -muotoja, varsinkin negatiivisissa lauseissa. Pitäisi muistaa että kohtele muita niin kuin itseäsi tahtoisit kohdeltavan. Eiköhän itse kukin ole joskus kirjoittanut johonkin jotain asiatonta soopaa (minä nuorena netin aikakautena kasvaneena varmasti vielä liiankin paljon), mutta on turha yrittää karsia huonoa keskustelua ja väittelyä pois sanomalla toisille lopettakaa - se pitää sanoa vain ja ainoastaan itselle. Mie olen erittäin kärkäs luonne ja mielipiteineni olevinaan aina oikeassa, ja vaikka tietäisinkin väärässä olevani niin en sitä halua myöntää - varmaan piirre mikä liiankin helposti tulee esille, mutta jota olen ainakin koirahommissa jo saanut purettua pois.

karhu_koira, ei sinun tarvitse ihmisten tekemisiä kunnioittaa. Mutta voitko silloin odottaa, että he kunnioittaisivat sinua ja puuhiasi? Ihmistä itseään voi kunnioittaa ja pyrkiä vaikkapa edistämään kyseisen ihmisen ajatusmallia perustelemalla asiat huolella, tämän tekemisiä hyväksymättä ja omaa kehitystä yhtään vähentämättä. (: On hyvä miettiä omia tekemisiään ja sanomisiaan kriittisesti, ei kukaan ole aina oikeassa. Itse olen tässä vuoden sisään sitä itsekriittisyyttä aika paljon joutunut harrastamaan ja täytyypä myöntää, että hyvää on tehnyt sekä tekemisille että itsetunnolle, vaikka en vielä ole edes pitkällä ja liiankin usein vieläkin ajattelen negatiivisesti ja jopa pahantahtoisesti muiden tekemisistä. Joskus on kuitenkin vain viisaampaa ja rutkasti kävellä pois ja jättää keskustelu siihen. Ei ole mitään mieltä moittia muita, kun omassakin tekemisessä on varmasti korjattavaa ihan yllin kyllin. Helpoin tapa muuttaa muiden käytöstä on muuttaa itseään - samalla muuttuu myös muiden suhtautuminen minuun ja tekemisiini.

Minä olen ihan äärimmäisen kiitollinen tuttavalle, joka vuosi sitten alkoi auttaa pystykorva-asioissa, auttoi uskomattoman paljon nartun pennutuksessa (mm. etsi urosta, ystävänsä oli ensimmäinen pennun varaaja, kävi katsomassa ym) ja antoi tärkeitä kontakteja, auttoi kokeissa (oli tuomarina, pyysi peruutuspaikalle kokeeseen, etsi maaston, hankki toiseen kokeeseen tuomarin...), pyysi mukaan järjestö- ja seuratoimintaan, näyttelyihin ja vaikka mitä muuta. Opetti myös hyväksymään erilaisuutta ja ihmisten puutteita, vaikkei varmasti itsekään ole siinä saralla erinomainen. Eikös näin ole hyvä ja oikein? Uusille ja varsinkin nuorille ihmisille on ihan uskomattoman tärkeää, että on joku johon tukeutua ja joka vilpittömästi auttaa puutteineen kaikkineen, ideoi ja pyytää mukaan. Tiedän ihmisiä, jotka jättävät menemättä kokeisiin koska tuntevat tilanteen epämiellyttäväksi, epäreiluksi tai itsensä väheksytyiksi. Itseäkin harmittaa turhan paljon kun tuntuu, että piiri pieni pyörii ja avoimuutta on joillakin itseä kiinnostavilla suunnilla niin vähän. Eihän näin pitäisi olla, vaan kaikki pitäisi hyvällä mielellä toivottaa mukaan, varsinkin uudet? Pyydetään uusia ihmisiä kokeisiin, näyttelyihin, järjestötoimintaan ja mihin tahansa muuhun mukaan, mennään itse tuomariksi/oppaaksi/seuraksi ja jos ei itse voida, niin koetetaan järjestää jotakin tuttavia avuksi. Näinhän seurojen ja järjestöjen pitäisi toimia.

Vikahan on yleensä ampujassa eikä aseessa, ellei tähtäintä ole itse kohdistettu päin honkia, ja se kohdistuskin on ampujan tehtävä. Useampi käsi- ja silmäpari saa enemmän aikaan kuin yksi tai kaksi, ja on paljon mukavampi tehdä kun on hyvä mieli ja ilmapiiri. (:

[marko.härkönen]

Kyselin tuossa vähän aikaa sitten sitä porukka hiiltä johon ruvetaan puhaltamaan jotta saadaan porukka edes hivenen yhtenäisemmäksi. Tuli kymmenkunta vastausta jonka jälkeen homma alkoi karata lapasesta. Nyt siellä jo esitellään rekkareita jne. Itselläni on sama kuva minkä Kojamo laittoi yhdessä viestissä myö ollaan kuten koiramme hieman juroja. Aivan kuten aiemmin lähes yhteisellä kynällä on kirjoitettu, että jokaisen meistä pitää vilkuilla vessan lavuaarin yläpuolella olevaan kirkkaaseen levyyn, sieltä syyllinen kuikistaa.. Vai mitä??
Erinomainen kirjoitus "punaturkkiselta tytöltä" ja jos mietitään hieman mitä hän kirjoitti niin se mitä tuo ystävä hänelle antoi oli sitä kunnioitusta ja aikaa, ei se paljon maksa meille kenellekkään.

Marko

[Kojamo]

Malka silmästä ja hyvä maku kirjoituksiin. Hyviä ohjeita osaa moni antaa, mutta pitäisi vielä ittekkin elää niin kuin opettaa, hmmm vaikeeta vaikeeta.

Turhan päiväinen provoilu seis. Provot saa verenpaineen kohoamaan, varsinkin kun provon takana on itsetarkoitus.

[eskoh]

Hienoja kannanottoja ja jatketaan samaan tyyliin.
Tuli mieleen Sallan juttua lukiessa yksi tapaus monien joukosta.
Oltiin voittajaluokan hirvenhaukkukokeessa joka oli omistajan ja koiran kolmas startti elämänsä aikana.
Kaveri myönsi avoimesti ettei itse oikein tiedä mitä koiralta pitäisi koepäivänä vaatia? Ei kehunut eikä puhunut sanallalkaan aikaisemmista tuloksista vaikka koiralla oli AVO I ja VOI I :n.
Koira liikkui hyvin haun aikana, kun hirveä ei heti löytynyt se teki pienen ajattemattomuus virheen. Ohjaajalle tuli epätietoisuus, että mitä nyt pitäisi tehdä?
Esitin, että älä tykkää huonoa jos neuvon, miten tekisin tässä tilanteessa?
Hän teki ohjeeni mukaan ja niin edettiin koepäivä viimeiseen karkkoon asti, jota koira ei enää saanut kiinni. Kytkettiin kahdeksan minuuttia ennen erän päättymistä tien ylityksestä kun se palasi jälkiään karkon perästä.
Kun kisapaikalla pyysin koiran omistajalta nimikirjoitusta maastokortiin. Kysyin, että millaiset aikaisemmat koetulokset olivat ja oliko työskentelyajat täysiä?
Hän sanoi hymyssä suin, että AVO I 65 pist ja VOI I 79 pist ja erät jääneet vajaiksi.
Sanoin, että sinulla on kehityskelpoinen koira. Nyt tarjotaan 79,5 pist ja VOI I:n.

Kaivataan lisää tällaisia uusia alan harrastajia.
Eikä yhteistyö tähän siltä syksyltä loppunut.

Terveisiä Paralle ja sen omistajalle!

[eskoh]

Mitä opimme tästä, ei kannattaisi aina suin päin ryhtyä vuolemaan kiehisiä joka juurikan sarveen, minkä matkan varrella huomaa eikä kannata kulkea niin että niitä hakemalla hakee.
Ei lannistuta tähän vaan yritetään jatkaa.
Kumpi olisi parempi uusi yhteinen mottomme.Yritetään yhdessä vielä tai kaikenaikaa yhtykää, samaan suuntaan vetämään.

Olisiko jollakin omia parempia ehdotuksia ?.

[hirvimies1]

Kyllä on mennyt hiljaseksi koko foorumi ,miettivätkö konsteja arvon koiraystävät vai onko jokin asia kolahtanut kohalle?Kyllä esko on oikeassa ja yhteen suuntaan meidän on mentävä,toisia auttaen ja vanhempia ja viisaampi kunnioittaen ja neuvoja arvostaen.On paljon viisauksia jotka kuitenkin on osoittautuneet todeksi ajan kanssa,aika haavat parantaa jos joku luokkaantuu esim.ja tulee esiin aina uutta ja silloin voisi sanoa että kun kusee omaan nilkkaan niin ottaa päähän ja oma sukka siinä kastuu.Virheitä teemme kaikki mutta emme osaa ottaa niistä opiksi jos emme neuvo nuoria ja vanhempiakin.Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja onneksemme meillä on pevisa.

[eskoh]

Kevennetäämpä tätä ankeutta.
Tehdään leikki mielinen virtuaali netti harjoitus, montako Venekuntaa/Klaania syntyisi mykyisestä harrastajakunnasta
ja heidän koiristaan.
Itsekukin saa perustaa oman, kunhan perustelee miksi haluaa purjehtia omia teitään.
Toivottavasti löytyy useita eri linjoja, näin saadaan materiaalia esille mahdolliseen, joskus tapahtuvaan yhteen hiileen
puhaltamiseen.
Kasvattajat voi pyytää/estää uuden klaanin perustajaa siirtymään suoraan hänen venekuntaan jos pystyy asiallisesti
perustelemaan että sinä kuulut automaattisesti hänen klaaniinsa.

Nyt asiallisia mielipiteitä ja esityksiä.