Karhukoira ja menneiden aikojen herättely?

Tämän otsikon alla keskustellaan karjalankarhukoiriin liittyvistä asioista.

Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1

Vastaa Viestiin
msac
Viestit: 2
Liittynyt: 10 Heinä 2017, 11:11

Karhukoira ja menneiden aikojen herättely?

Viesti Kirjoittaja msac » 18 Heinä 2017, 10:14

Hei kaikille, täälä ensimmäisen karhukoiran hankkineena kyselisin vanhemmilta ja kokeneemmilta neuvoja, tietoja, ajatuksia ja kenties omakohtaisia kokemuksia.

Aihetta oli hieman sivuttu joissain ketjuissa, mutta niissä keskityttiin kuitenkin enemmän jalostuspuoleen, joten loin oman säikeen asialleni.

Parisen viikkoa ollut pentu talossa, narttu 9vkoa. Varovasti jo käyty katsomassa mitä sanoo aseen äänestä, tulee kutsusta luokse, jne perusasioita harjoiteltu ja muutenkin opeteltu elämään. Lähitulevaisuudessa sitä todennäköisesti tekee ne suurimmat virheet, tai sitten jättää tekemättä - tällaisen kuvan olen palstan kirjoituksia selailleena saanut. Mitä tulee siis hakuun, yhteydenottoon jne..

Pyydän täälä pohjoisen kairoissa, ja päädyin karhukoiraan koska se vaikutti omiin "tarpeisiini" sopivan täydellisesti. Tarkoituksena olisi saada kaikenviljan pyyntikaveri, jonka kanssa kävellään mettässä ja tehdään tiivistä yhteistyötä, ja jonka kanssa tullaan viettämään reissuissa pidempiä aikoja kerrallaan. Ilman kaikenmaailman gepsejä, autolla ajelua ym. nykyajan pyyntikulttuuriin kovin yleisesti kuuluvia asioita, mies ja koira -meiningillä.

Karhunpyyntiä silmälläpitäen hajujälkeä olen tehnyt jo muutamia kertoja, ja metsässä käydään päivittäin juoksentelemassa tuossa lähialueella. Pari kertaa olen vienyt vähän kauemmaksi "oikeaan mettään" jossa kovasti haistelee. Hissukseen on kävelty mukana n. tunnin verran, pidetty taukoja välillä ja istuskeltu. Kun koira vähän kauempana niin olen saattanu ampua haulikolla vastakkaiseen suuntaan, eikä tuo ainakaan näytä pelkäävän aseen ääntä. Palkinnu ja kehunu tietenkin kun tulee laukauksen jälkeen ihmettelemään että "mitähän täälä tapahtuu?".

Tarvitseeko tuossa sen kummemmin keskittyä mihinkään osa-alueeseen varsinkin nyt pentuaikana, että koira hakee mielellään sellaisella säteellä että haukun kuulee? Kuinka paljon pennun kanssa uskaltaa kävellä? Olen huomannu että kun pentu tulee luokse ja vaihdan kävelysuuntaa niin se lähtee edellä haistelemaan samaan suuntaan kuin isäntäkin kulkee. Suurin osa näistä asioista taitaakin olla jo "sisäänrakennettuna" tämän rodun edustajiin..

Ideaalitilanteessa koira hakee siis sellaisella säteellä että ukko kuulee haukun,pitää yhteyttä ja tulee kutsusta luokse vaikka haukulta. Tietenkin olisi huippujuttu saada se pelaamaan karhullekin sitten aikanaan. Itse en vielä osaa sanoa tuosta näillä silmillä ja kokemuksilla juuta enkä jaata. Luotto ja usko on tietenkin kova.

Miten touhua opeteltiin "ennen wanhaan"? Otettiin koira vain mukaan metsään ja asella näytettiin minkä tulee kiinnostaa, ja koira oppi ja rupesi toimimaan jos oppi ja rupesi? En halua ns. pilata huippua aihiota ainakaan kävelyttämällä loppuun tai viemällä liian aikasin esim. hirven potkittavaksi. Pentu saa olla pentu sen aikaa kun sen sitä kuuluukin olla, enkä siltä tietenkään alussa vaadi, enkä ole kieltänytkään mitään, vaan kehuilla ja palkitsemisella vaan ohjaillut oikeisiin juttuihin.

Kiitos vastauksistanne!

eskoh
Viestit: 1598
Liittynyt: 13 Huhti 2008, 21:09

Re: Karhukoira ja menneiden aikojen herättely?

Viesti Kirjoittaja eskoh » 16 Tammi 2018, 21:47

Täytyy ihmetellä suupalttojen suhtautumista aloittelevan Karhukoira harrastajan asiallista esittäytymistä kohtaan
kun näyttää viitatun kintaalla päivän peiliin, asia pitoisen avauksesi suhteen.

Miten ollaan edistytty nuorikon kanssa Tapio tanhuvilla kulkiessa?.

PS; Voisko ujosteluun olla osasyynä nimikirjoituksesi puuttuminen, tuskimpa??.
Esko Halme

ville
Viestit: 231
Liittynyt: 23 Elo 2004, 18:25
Paikkakunta: Kainuu

Re: Karhukoira ja menneiden aikojen herättely?

Viesti Kirjoittaja ville » 17 Loka 2018, 21:40

Näköjään jo yli vuosi mennyt, joten miten homma lähti toimimaan?
Itse arvostan kovasti sitä että koira ei jätä miestä metsään, siis jos sortuu tielle niin tulee takaisin metsään ja ei jää haahuilemaan tielle.
Muuten oman nuoren 2V koiran kanssa menee tosi hyvin mutta meinaa olla vähän vihaisuutta joka tuosta toisesta viestistäni käykin ilmi ja se huolettaa aika lailla.

Itse olen tähän asti pystynyt ottamaan koiran aina metsästä kiinni, eli jos olen itse jo autolla ja näen että koira tulee perästä pitkän lenkin, ehkäpä hirvenperästä, niin menen metsään omia jälkiä, vaikka vain 50m mutta tiellä en ole ottamassa koiraa vastaan, sitten porukalla mennään autolle.

Yksi mielenkiinotinen puoli on ollut kaikilla minun KKK on se että jos koira tulee miehen luokse niin jos lähdet kävelemään johonkin suuntaan niin koira lähtee aina siihen suuntaan, se on eri asia miten pitkästi mutta lähtee kuitenkin.
Jarmo Huotari

Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Koirasta ja koirankarvoista”