Karhukoira - ulkona vai sisällä?

[Trappermies]

Tervehdys!

Liityin juuri tälle palstalle, kun olisi mahdollista vihdoinkin hankkia metsästyskoira ja mielellään kkk. Sitä ei olisi kuitenkaan mahdollista pitää paljoa ulkona, vaan asumme omakotitalossa ja pihaan ei välttämättä saa häkkiä. Lenkkejä ja muuta toimintaa sekä metsästyskäyttöä olisi tiedossa hyvin.' Ei siis miksikään sohvaperunaksi.

Kysymykseni on niinkin yksinkertainen, voiko karhukoiraa pitää omakotitalossa ja siitä silti tulla hyvä metsästyskoira? Vai onko se ns. ulkokoira, joka menettää metsästysominaisuuksia joutuessaan elämään kotikoiran tyyliin? Jos joku muu metsästyskoirarotu poikkeaa tästä kkk:sta, sekin olisi hyvä tietää.

Mukava, jos asiantuntevat lukijat ehtivät asiaa kommentoida.

[leppajukka]

Terve,
En itse näe, että asumismuodolla on mitään vaikutusta käyttöominaisuuksiin. Tärkeintä on tarjota koiralle mahdollisuuksia metsästykseen ja siihen liittyvään riittävän usein. Virikkeitä, ulkoilua, lenkitystä pitää olla riittävästi, muuten voi olla, että sisustuksessa alkaa näkymään. Onhan myös jokunen karhukoira kerrostaloasunnossa. Enemmän se vaatii isäntä perheeltä.

[tikkakoski]

Eiköhän sinne saa johonkin sopiin kunnon lämpöeristetyn kopin(esim. 2 huoneisen eteinen/peräkammari/irroitettavalla katolla=helppo putsata), tarha tai juoksunaru(narupaketteja löytyy kaupoista), voihan koiran välillä sisällekkin ottaa vaan tahtoo usein jo puolentunnin kohdalla ulos kun on ulkosalla oppinut olemaan.

[virve]

Kaikki koirat oppii ja sopii myös sisäkoiriksi.
Jopa kaikki arktiset rodut kasvattaa turkin sen mukaan mikä on lämpö ja vuodenaika.
Päinvastoin uskoisin, että oppii paremmin ja nopeammin isäntä tuntemaan oman koiransa. Sekä toisinpäin.

Tällä hetkellä arjen harmaa ja pystäri sisäkoirana, eikä mitään ongelmaa, kun on pennusta asti olleet sisäkoirina. Näyttelyssä saattaisi olla talvisin turkin kanssa ongelmia, mutta käy sitten näyttelyissä kesäaikaan.
Turhaan luullaan, että metsästyskoirat olisi jotenkin ongelmallisia sisällä. Mutta mihin tällainen käsitys perustuu sitä ei kukaan ole osannut minulle kertoa. Miten metsästyskoirat joilta vaaditaan aika suurta osaamista työssään, eivät oppisi käyttäytymään sisällä ja ihmisten ilmoilla muutenkin. Metsästyskoirana ei mielestäni ihan tyhmä koira edes pärjää.

Terveisin Virve

[Kojamo]

Karhukoira tottuu sisäkoiraksi ja pärjää silti tarpeen vaatiessa ulkona.
Koira tottuu olemaan siellä missä isäntänsäkin. Päivittäisestä yhteiselosta voi olla hyötyä myös tottelevaisuuden "merkeissä". Koira on kuitenkin laumaeläin.
Otahan Trapperimies vaan itteelles hyvä hirvikaveri ja piä sitä lähellä ittiäs, niin saat hyvän pyytökaverin.

[Trappermies]

Hei,

ja kiitos kaikille rakentavista ja hyvistä näkökulmista, helpottavat asian jatkoa kovasti. Lämpimän kevään jatkoa!

[teekoo]

Itellä ollut monenrotuisia koiria. Ollut myös uudelleen koodattavana "käytösongelmaisia". Sellaisetkin koirat mitkä olleet ulkokoirina vuosia, oppii nopeasti sisälläoloon. Oikeastaan vaikeampi totuttaa koirat nättiin tarhaeloon. Jahtiominaisuuksiin ei pääasiassa ole merkitystä miten koira asustaa. Huonot riistaveret yhdistettynä heikkoon korvien väliin saattaa joskus vaatia tarhassa tai muutoin yksin ulkona olemista. On ollut koiria mitkä hakee turvaa kaikissa jännissä tilanteissa ihmisestä tai muista koirista. Semmoisille tapauksille saattaa olla yllättäen ihan terve homma olla yksin ulkona, koira huomaa pärjäävänsä ilman muiden tukea. Samalla kun luottamus koiralla itteensä kasvaa antaa sille positiivisia kokemuksia metässä työskentelyyn niin pehmytpäisestäkin saa mettäkoiran, näiltä pitäisi vaan lisääntymisvehkeet leikata pois vaikka tekisivät kokeissa yli ysikymppisiä. Opetetut ominaisuudet ei periydy, luontaiset lahjat geeneihin tallennettuna voi jo siirtyäkin jälkikasvuun.

[Kojamo]

Onko sulla ollut "uudelleen kasvatettavana" ulkokoirana eläneitä urkkeja?
Mulla oli yksi tuossa parivuotta sitten. Oppi tosi hyvin sisälle, merkkasi vaan aluksi viikon pari joka nurkan talosta (sisäpuoleleta).

[teekoo]

Onko sulla ollut "uudelleen kasvatettavana" ulkokoirana eläneitä urkkeja?
Mulla oli yksi tuossa parivuotta sitten. Oppi tosi hyvin sisälle, merkkasi vaan aluksi viikon pari joka nurkan talosta (sisäpuoleleta).

Joo on ollut uroksiakin. Se sisälle merkkailu voi johtua monesta eri syystä. Osa on oppinut sisäsiistiksi muutamassa minuutissa, joillakin vienyt sitten aikaa enempi. Ne aikaa ottaneet merkkasi aina kun hajua toisista koirista. Omat koirat luppoaikana aina tarhassa. Kovimpaan reeni ja käyttöaikaan sisäkoirina. Näkee mahdolliset loukkaantumiset ja muut viat helpommin. Täysipäinen koira osaa olla sisällä tosi nätisti vaikka välillä kuukausia pelkkänä tarhakoirana. Tarhojen sijoituksellakin ehkä vaikutusta joihinkin asioihin. Itellä häkit lähellä pihapiiriä, koirat tarhassakin ollessa lähellä normi päivätouhuja. Eivät tule normisti edes ulos kopista kun tulet kotiin. Eivät tavallaan ole eristyksissä ihmisistä.

Alkuperäiseen kysymykseen liittyen. Sisällä pito ei liity mitenkään koiran riistahommiin. On kumminkin heikkoluontoisia koiria mille yksinolo voi olla myös hyväksi. Niistä heikkopäisistä ei kumminkaan kannata odottaa mitään kultamunia. Hyvät ja parhaat jahikoirat pärjää tilanteessa kuin tilanteessa ja niiden käyttöominaisuuksiin ei pito-olosuhteet juurikaan vaikuta. Parhaat jahtikoirat on pääsääntöisesti myös hyviä pitokoiria, korvienväli tasapainossa. Mieluiten nuorta koiraa ohjaa jarruttelemalla, eteenpäin tyrkittävistä tulee jotain tai sitten ei. Sisällä pitäminen mahdollistaa todella hyvän pohjan yhteistyön luomiseen, silti se ei ole mikään itsestään selvyys. Vaikka koira olisi tarhassa koko vuoden, voi yhteistyö olla täysi kymppi.

[teekoo]

Omaan kokemusmaailmaan pohjaten ei koiran pidolla ulkona tahi pelkästään sisäkoirana ole mitään merkitystä metsästys tai yhteistyöominaisuuksiin. Muuttuvia tekijöitä kokonaisuuden kannalta todella paljon. Omat jutut ei ole mitään kiveenhakattuja totuuksia, saatan olla väärässäkin.

Nuorelle koiralle pitää tarjota mahdollisuuksia kehittää riistaominaisuuksia jos sillä niitä luonnostaan on. Yhteistyö tulee pitkälle selkeän johtajuuden kautta. Koirat ovat paljon kuin ihmislapset. Niiden on helppo ja turvallinen olla jos selkeät säännöt ja oikeudenmukainen käytös joka tilanteessa. Monelle koiranomistajalle tekisi hyvää lopettaa koiralle höpöttäminen, ohjata voi tavan elämässä pelkällä olemuksella.

Sitten ne koirat mille menee sammalta korviin metässä pitäisi käyttää jalostukseen. Täysin riistaverettömistä vanhemmista saattaa joskus tulla hyviäkin mettäkoiria, riistan hajuilla kuuroksi menevistä jalostuskoirista tulee kumminkin pääosin vielä yhteistyökykyisiä jälkeläisiä.

Opetetut asiat ei taida periytyä. Riistaintoa vaikea opettaa, yhteistyö pitäisi periaatteessa olla tehtävissä kaikille.

[Kojamo]

Omaan kokemusmaailmaan pohjaten ei koiran pidolla ulkona tahi pelkästään sisäkoirana ole mitään merkitystä metsästys tai yhteistyöominaisuuksiin. Muuttuvia tekijöitä kokonaisuuden kannalta todella paljon. Omat jutut ei ole mitään kiveenhakattuja totuuksia, saatan olla väärässäkin.

Nuorelle koiralle pitää tarjota mahdollisuuksia kehittää riistaominaisuuksia jos sillä niitä luonnostaan on. Yhteistyö tulee pitkälle selkeän johtajuuden kautta. Koirat ovat paljon kuin ihmislapset. Niiden on helppo ja turvallinen olla jos selkeät säännöt ja oikeudenmukainen käytös joka tilanteessa. Monelle koiranomistajalle tekisi hyvää lopettaa koiralle höpöttäminen, ohjata voi tavan elämässä pelkällä olemuksella.

Samat kokemukset ja aatokset

Sitten ne koirat mille menee sammalta korviin metässä pitäisi käyttää jalostukseen. Täysin riistaverettömistä vanhemmista saattaa joskus tulla hyviäkin mettäkoiria, riistan hajuilla kuuroksi menevistä jalostuskoirista tulee kumminkin pääosin vielä yhteistyökykyisiä jälkeläisiä.

Opetetut asiat ei taida periytyä. Riistaintoa vaikea opettaa, yhteistyö pitäisi periaatteessa olla tehtävissä kaikille.

Tuota viimestä asiaa olen joskus pohtinut. On totta, että opetetut asiat ei periydy, mutta kyky oppia periytyy.

[pentti koskelo]

Mielestäni se että karhukoira otetaan sisäkoiraksi on tuhoontuomittu jo ajatuksenakin. Ainakin silloin jos koiraa käytetään metsästykseen..Jos koiraa pidetään aina lämpimässä sisällä ja marraskuulla jolloin pakasta voi olla jopa parikymmentä astetta niin koiralle saattaa tulla vilu,koska koiran ollessa sisätiloissa koiralle ei kehity kunnon karvapeitettä saatikka rasvakerrosta pakkasta vastaan.Toiseksi metsästys koiralle pitää luoda paremmat olosuhteet vapaaseen liikkumiseen ulkona esim tarhassa tai juoksunarussa. Jos joku välttämättä haluaa sisäkoiran en suosittele karhukoiraa sellaiseen paikkaan.On siihen käyttöön uhrattavaksi vähäpätöisempiäkin rotuja.

[tarmo]

Joskus, kun nuoriso oikein oli eläinten oloja tarhoilla tai navetoissa paheksunut, tuli mieleeni vastaväite: Kuinkahan mahtavat lemmikkimme ihmisasunnoissa viihtyä. Ajattelemmeko eläinten tuntevan meidän, ihmisten, lailla olonsa tyytyväiseksi lämpimällä, liukkaalla lattialla? Kuinka koirat, kissat, marsut y.m. sietävät kaikki ihmisasuntojen kemikaalit? Niiden hajuaistihan on kymmeniä kertoja tehokkaampi kuin meillä ihmisillä? Entä kuinka monin kerroin tehokkaampi kuulo? ihmisen kuulotaajuus lienee hyvin suppea verrattuna koiraan ja kissaan. Tuttava eläinlääkäri kertoi aikanaan, kun telkkareihin tulivat langattomat kaukosäätimet, että siitä seurasi hulluusoireita koirille. Olivat kai jotakin yliäänivekottimia? Onkohan tässäkin joku eläinten inhimillistämisjuttu? Että aistiiko ja ajatteleeko eläin mielestämme kuin ihminen. Tuo hajuaisti itseäni eniten askarruttaa. Automaalaamossa käynti ilman hengityssuojaimia saa ihmisen kipeäksi. Kuinkahan koira oltuaan päivän kosmetiikan ja pesuaineiden hajussa. Turtuuko nenä? Lasten allergiat ja ihottumat ainakin nykyisin ovat yleisiä. Onneksi harva enää tupakoi kotona tai autossa. Tähän kun vielä lisätään lajille epätyypillinen ravinto ja puutteellinen liikunta. Mutta sehän on jo eri juttu...
Tarmo

[mage]

Joskus, kun nuoriso oikein oli eläinten oloja tarhoilla tai navetoissa paheksunut, tuli mieleeni vastaväite: Kuinkahan mahtavat lemmikkimme ihmisasunnoissa viihtyä.Hyvin, ovat laumaeläimiä. Ajattelemmeko eläinten tuntevan meidän, ihmisten, lailla olonsa tyytyväiseksi lämpimällä, liukkaalla lattialla? kaikkeen tottuu, kun pennusta pitäen totuttaa. Kuinka koirat, kissat, marsut y.m. sietävät kaikki ihmisasuntojen kemikaalit? Niiden hajuaistihan on kymmeniä kertoja tehokkaampi kuin meillä ihmisillä? Vähentää etanoolin vaikutusta ilmassa, tai totuttaa siihen että isäntä ja emäntä ottaa ne sidukat saunan jälkeen. Entä kuinka monin kerroin tehokkaampi kuulo? ihmisen kuulotaajuus lienee hyvin suppea verrattuna koiraan ja kissaan. Tuttava eläinlääkäri kertoi aikanaan, kun telkkareihin tulivat langattomat kaukosäätimet, että siitä seurasi hulluusoireita koirille. Olivat kai jotakin yliäänivekottimia? Lääkärillä enempi yhteyksiä "taivaskanaville". Kaukosäätimet toimii valokennoilla. Onkohan tässäkin joku eläinten inhimillistämisjuttu? Että aistiiko ja ajatteleeko eläin mielestämme kuin ihminen. Ei ajattele, koira on "vain" laumaeläin, niinkuin sinä ja muu perheesi. Tuo hajuaisti itseäni eniten askarruttaa. Automaalaamossa käynti ilman hengityssuojaimia saa ihmisen kipeäksi. Kuinkahan koira oltuaan päivän kosmetiikan ja pesuaineiden hajussa. Turtuuko nenä? Lasten allergiat ja ihottumat ainakin nykyisin ovat yleisiä. Onneksi harva enää tupakoi kotona tai autossa. Tähän kun vielä lisätään lajille epätyypillinen ravinto ja puutteellinen liikunta. Mutta sehän on jo eri juttu... Nuo viimeiset on niin syvältä, että sinäkin olit huumorilla liikkeellä.. Marko
Tarmo

[Kojamo]

Mielestäni se että karhukoira otetaan sisäkoiraksi on tuhoontuomittu jo ajatuksenakin. Ainakin silloin jos koiraa käytetään metsästykseen..Jos koiraa pidetään aina lämpimässä sisällä ja marraskuulla jolloin pakasta voi olla jopa parikymmentä astetta niin koiralle saattaa tulla vilu,koska koiran ollessa sisätiloissa koiralle ei kehity kunnon karvapeitettä saatikka rasvakerrosta pakkasta vastaan.Toiseksi metsästys koiralle pitää luoda paremmat olosuhteet vapaaseen liikkumiseen ulkona esim tarhassa tai juoksunarussa. Jos joku välttämättä haluaa sisäkoiran en suosittele karhukoiraa sellaiseen paikkaan.On siihen käyttöön uhrattavaksi vähäpätöisempiäkin rotuja.

Omasta kokemuksesta: Minulla on koirat olleet aina sisäkoirina, eikä noita ongelmia ole. Saman pärjäävät mettässä kuin muutkin. Ja mitä liikuntaan tulee, niin veikkaampa että moni "sisäkoira" saa enemmän liikuntaa kuin häkkiin "jätetty" koira.