Karhua haukkuvan koiran valinta

[Seppo Toivonen]

Kun tuo aihe oli karhua haukkuvan koiran valinta niin siksi mainitsin merkeistä. pentua valittaessa et tiedä ominaisuuksista mitä ne isona ja aikuisena koiralla on. Se pitää paikkansa että mitä rauhallisempi koira kotioloissa niin sen paremmin pelaa riistalle. Jonninjoutava häkissä tyhjää haukkuva pitää pikimmiten toimittaa maan sisään. Kokemus on tämänkin opettanut. Se jälkivainu on tärkein, ei vain pelkästään eduksi karhunkin löytymiseksi ja seuraamiseksi.

[hannutii]

Se jälkivainu on tärkein, ei vain pelkästään eduksi karhunkin löytymiseksi ja seuraamiseksi.

Juuri näin! Tätä yritin toimittaakkin, että jälkivainu ehoton ja siihen plussaa jos osaa hyödyntää myös ilmavainua.. taisin vaan saota senoissani...

[tl]

Jonninjoutava häkissä tyhjää haukkuva pitää pikimmiten toimittaa maan sisään.

Ihme tarve joillakin lopetella koiria... eikö se riitä että kyseisen yksilön isäntä ei käytä kyseistä koiraa jalostukseen ja jos ei ole mahollisuutta pitää niin koittaa saaha sen jollekkin koiraksi johonkin muuhun harrastukseen.

Itse asiaan... Asiasta sen enempää tietämättä valitsisin karhulle pentua vanhempien edesottamuksien perusteella. Jos olis valinnan mahollisuuksia kyseisessä pentueessa niin sitten se meneekin vaikeammaksi... nimittäin se mitä et valitsis/kukaan ei valitsis/pahnan pohjimmainen saattaapi osoittautua parhaaksi kyseisessä pentueessa.

[Itäraja]

Kun tuo aihe oli karhua haukkuvan koiran valinta niin siksi mainitsin merkeistä. pentua valittaessa et tiedä ominaisuuksista mitä ne isona ja aikuisena koiralla on. Se pitää paikkansa että mitä rauhallisempi koira kotioloissa niin sen paremmin pelaa riistalle. Jonninjoutava häkissä tyhjää haukkuva pitää pikimmiten toimittaa maan sisään. Kokemus on tämänkin opettanut. Se jälkivainu on tärkein, ei vain pelkästään eduksi karhunkin löytymiseksi ja seuraamiseksi.

Kyllä se koiran pääkopan sisus on tärkein. Jos se ei ole karhukelpoinen, ei siinä jälkivainu paljoa auta. Toki jos pääkoppa on kunnossa, jälkivainun etua tuskin kukaan kiistää. Mutta tiedän kaveriporukasta muutamia itälaikoja jotka on lähestulkoon ilmavainuisia ja niille ammutaan lähes joka vuosi karhu tai useampi, ilman suurta passiporukkaa. Omistajan mukaan on ilmavainusta jopa etua löydön nopeudessa. Ja sitten huippukuntoinen, KARHUVERINEN itälaika pitkäjalkaisena, kovana laukkaajana ei jää karhun pitkässäkään pakolaukassa jälkeen niin tulostakin näyttää tulevan. Täytyy antaa toimiville koirille tunnustusta rotuun katsomatta!

[Seppo Toivonen]

Kun tuo aihe oli karhua haukkuvan koiran valinta niin siksi mainitsin merkeistä. pentua valittaessa et tiedä ominaisuuksista mitä ne isona ja aikuisena koiralla on. Se pitää paikkansa että mitä rauhallisempi koira kotioloissa niin sen paremmin pelaa riistalle. Jonninjoutava häkissä tyhjää haukkuva pitää pikimmiten toimittaa maan sisään. Kokemus on tämänkin opettanut. Se jälkivainu on tärkein, ei vain pelkästään eduksi karhunkin löytymiseksi ja seuraamiseksi.

Kyllä se koiran pääkopan sisus on tärkein. Jos se ei ole karhukelpoinen, ei siinä jälkivainu paljoa auta. Toki jos pääkoppa on kunnossa, jälkivainun etua tuskin kukaan kiistää. Mutta tiedän kaveriporukasta muutamia itälaikoja jotka on lähestulkoon ilmavainuisia ja niille ammutaan lähes joka vuosi karhu tai useampi, ilman suurta passiporukkaa. Omistajan mukaan on ilmavainusta jopa etua löydön nopeudessa. Ja sitten huippukuntoinen, KARHUVERINEN itälaika pitkäjalkaisena, kovana laukkaajana ei jää karhun pitkässäkään pakolaukassa jälkeen niin tulostakin näyttää tulevan. Täytyy antaa toimiville koirille tunnustusta rotuun katsomatta!

Onko se tuo luetun ymmärtäminen niin vaikeaa?? OTSIKON mukaan karhuahaukkuvia tarkoitin jos ei ymmärrä

[karhu_koira]

Eläpä nyt Seppo pahastu, mutta ei tuo Itärajan kirjoitus tainnut mitenkään sulle vastaan laittaakaan?

Niinhän se on hirvellekin, että ilmavainuinen löytää nopeasti, ainakin hyvillä hirvimailla. Jälkivainulla taas voidaan haroa pitempään, mutta jälen päästä se jälentekijä AINA löytyy. Karhua etittäessa hyvillä hirvimailla voi ennen sitä karhua löytyä se yks kymmenen hirveä. Jos koira älyäisi mennä sitä karhunjälkeä, niin ennen se siten löytyy kuin sillä ilmavainulla. Näin ollen varman karhutyöskentelijän tulee omata hyvä jälkivainu. Tietysti se karhu voidaan ottaa ilmavainuisella siitä haaskaltakin ja loppu on sille sama onko jälki- vai ilmavainuinen (tämä viimeinen kommentti ei sitten kohdistunut kenenkään koiraan)

[Seppo Toivonen]

En pahastu. Tarkotin vain sitä että näistä vainuista, miten karhu tulisi koiran löytää ja mikä olisi se paras tapa, on intetty näilläkin keskustelusivuilla vuosikausia ja kaikilla oma versio.SHHJ:N sivuilla lisää aiheesta loputtomasti. Aiheena keskustelulle oli >Karhua haukkuvan koiran valinta< Kaikista asioista voi olla montaa mieltä . Siitäkin pysyykö laikka karhun rinnalla pitempiäkin matkoja karhun paetessa. Kokemuksesta senkin voin omana mielipiteenänä sanoa että, EI. Ja siinähän se tenkkapoo tuleekin jos karhu menee myötätuuleen ja jälkivainu puuttuu. Siinä on tyhjä ilmavainulla sitten räpistellä.Nyt on pienten koirien opetusaikaa karhunkin hajuille. Niillekin joilla on ne karhunhaukkujan merkit kitalaessa. Oisin laittanu kuvan mutta ei millään sitä tänne saa.

[Itäraja]

Kyllä se luetun ymmärtäminen tuottaa aina joskus tuskaa . Minun vähäisen kokemuksen perusteella otsikossa olevan KARHUA HAUKKUVAN KOIRAN VALINNASSA pitäisi ensinnäkin onnistua valitsemaan mahdollisimman hyvästä yhdistelmästä mahdollisimman tervepäinen pentu. Siitä sitten lähteä kouluttamaan kukin tavallaan karhunhaukkujaksi.
Ilma- ja jälkivainusta riippumatta yleensä käytännön metsästyksessähän koitetaan hakea koiralle tuoretta karhunjälkeä, oliko se sitten tien ylitys, yöllinen marjansyöntipaikka, kaurapellon laita tai jokin muu tuore havainto ja siitä sitten koira irti. Monesti se kuitenkin löytyy makuulta aika läheltä ko. ruokapaikkoja.
Ilma- ja jälkivainuinen toimii eri lailla, samoin eri rodut käyttävät hieman eri ominaisuuksia. Mutta jos pääkoppa on kunnossa, kummallakin on karhu mahdollista saada eräksi, ainakin osaavan metsästäjän käsissä.
Jälkivainun etua tuskin kukaan kiistää, mutta ainut autuvaaksi tekevä ominaisuus se ei ole.
Eikä näiden palstojen kommenteista ja mielipiteistä kannata ainakaan hernettä klyyvaariin ottaa, siihenhän voi tukehtua. Se on sitten surkea kuolema

[Mettänpeikko]

Kyllä se luetun ymmärtäminen tuottaa aina joskus tuskaa . Minun vähäisen kokemuksen perusteella otsikossa olevan KARHUA HAUKKUVAN KOIRAN VALINNASSA pitäisi ensinnäkin onnistua valitsemaan mahdollisimman hyvästä yhdistelmästä mahdollisimman tervepäinen pentu. Siitä sitten lähteä kouluttamaan kukin tavallaan karhunhaukkujaksi.
Ilma- ja jälkivainusta riippumatta yleensä käytännön metsästyksessähän koitetaan hakea koiralle tuoretta karhunjälkeä, oliko se sitten tien ylitys, yöllinen marjansyöntipaikka, kaurapellon laita tai jokin muu tuore havainto ja siitä sitten koira irti. Monesti se kuitenkin löytyy makuulta aika läheltä ko. ruokapaikkoja.
Ilma- ja jälkivainuinen toimii eri lailla, samoin eri rodut käyttävät hieman eri ominaisuuksia. Mutta jos pääkoppa on kunnossa, kummallakin on karhu mahdollista saada eräksi, ainakin osaavan metsästäjän käsissä.
Jälkivainun etua tuskin kukaan kiistää, mutta ainut autuvaaksi tekevä ominaisuus se ei ole.
Eikä näiden palstojen kommenteista ja mielipiteistä kannata ainakaan hernettä klyyvaariin ottaa, siihenhän voi tukehtua. Se on sitten surkea kuolema

Näistä vainuista ei allekirjoittanut mitään tiedä eikä varsinkaan ymmärrä. Isot pojat kuitenkin kertoivat, että paras olisi jos koira osaisi käyttää jälkivainua jäljellä ja oikoa karhun tekemiä lenkkejä ja paluuperiä ilmavainulla tuulen alta. Siis käyttää molempia vainuja. Mutta molempia vainuja käyttävä koira on kuulemma arvokas harvinaisuus.

[halti]

Onko niistä mustienkoirien suumerkeistä kuvia? Ihan kiinnostaa, vaikka niillä ei tieteellistä pohjaa ole vielä löydetty.

[mustanpuhuva]

Älä sie halti haikaile suu merkkien perhän äläkä usko itämaan viisaita tietäjiä.Mieki olen harrastanu tätä koira
hommaa yli kolemekymmentä vuotta. On sinä aikana katottu monissa miehin jos jonkin laiset merkit.
Ja olen tullu siihen tulokseen että on aivan sama katsooko suuhun vai hännän alle hännän alta näkkee kuitenki
onko kyseessä uros vai narttu.

[Aslak Kieppi]

Aslakilla sattunu kohilleen.....merkit !

[Mettänpeikko]

Aslakilla sattunu kohilleen.....merkit !

Nyt ei vishin puhuttu karvakolomiosta??

[halti]

No, foorumilla saa kysyä ja vastata. Koirani olen valinnut aivan toisin kriteerein kuin suuhun katsomalla. Hain rohkeata, uteliasta ja silti rauhallista pentua. Tyytyväinen olen ollut, mutta pentuhan se vielä on. Eräs arvostamani karhunkaataja ja koiramies käski ottaa sen mikä tuntuu hyvältä, ja sitten katsoa vielä suuhun. Hampaat siellä ainakin oli, kieli ja vielä reikä hengittämistä ja syömistä varten.

Pystykorvalehdessäkin oli joskus juttua, mutta en muista koska. Onko tämä suumerkkiasia ihan sama kuin kännyköiden ominaisuudet? Erilaisia ja eri käyttäjät.

Tosin en soita ennustajillekaan 9,95+ppm enkä lue horoskooppeja. Niistä on vaan puhuneet vanhemmat erämiehet, ja ihan selväjärkisen papereilla.

[tikkakoski]

Moniko otti koiranpenikan tänä vuonna kasvamaan ?, millä kriteereillä se mieleinen löytyi ?, onko tarkoituksena hirvenpyynti vai tuliko katseltua myös sillä silmällä että saisi pelata myös karhulle.