Mustikka Kauko Salon mukaan v. 2012
Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1
Mustikka Kauko Salon mukaan v. 2012
Mustikka Kauko Salon mukaan v. 2012
http://www.metla.fi/metinfo/monikaytto/ ... ikassa.pdf
http://www.metla.fi/metinfo/monikaytto/ ... ikassa.pdf
Kuivat kesät uhkaavat?
Kuivat kesät uhkaavat?
http://www.metla.fi/metinfo/monikaytto/ ... _final.pdf
http://www.metla.fi/metinfo/monikaytto/ ... _final.pdf
ELÄMÄLLE TÄRKEÄ
Ilman mustikkaa metsien monimuotoisuus hiipuisi
"Metsäkanalinnuille mustikkametsät ovat avain selviytymiseen
ja kannan kasvuun. Mustikkakasvustot ovat varsinaisia ruoka-
aittoja ja suojaavat vihollisilta. Mustikka on ensiarvoisen tärkeä
ravinnonlähde poikasten parin ensimmäisen elinviikon aikana,
kun ne kehittävät lämmönsäätelykykyään. "
ja
"MUSTIKAN HERKKÄ VUODENKIERTO
Ilmastonmuutos ja ihmisen teot panevat mustikan lujille. Viidessäkymme-
nessä vuodessa mustikan peittävyys on romahtanut puoleen. Mustikka
lisääntyy siemenestä, mutta vahvimmin se levittäytyy maavartensa
avulla. Avohakkuut, metsien ojitus ja maata rikkovat metsätyökoneet
vahingoittavat mustikan kasvustoja. Toipuminen on hidasta. Kasvusto
levittäytyy vain muutaman metrin kymmenessä vuodessa. "
https://www.jarki.fi/sites/default/file ... ametsa.pdf
"Metsäkanalinnuille mustikkametsät ovat avain selviytymiseen
ja kannan kasvuun. Mustikkakasvustot ovat varsinaisia ruoka-
aittoja ja suojaavat vihollisilta. Mustikka on ensiarvoisen tärkeä
ravinnonlähde poikasten parin ensimmäisen elinviikon aikana,
kun ne kehittävät lämmönsäätelykykyään. "
ja
"MUSTIKAN HERKKÄ VUODENKIERTO
Ilmastonmuutos ja ihmisen teot panevat mustikan lujille. Viidessäkymme-
nessä vuodessa mustikan peittävyys on romahtanut puoleen. Mustikka
lisääntyy siemenestä, mutta vahvimmin se levittäytyy maavartensa
avulla. Avohakkuut, metsien ojitus ja maata rikkovat metsätyökoneet
vahingoittavat mustikan kasvustoja. Toipuminen on hidasta. Kasvusto
levittäytyy vain muutaman metrin kymmenessä vuodessa. "
https://www.jarki.fi/sites/default/file ... ametsa.pdf
Suomen metsä- ja suokasvillisuuden muutokset
Suomen metsä- ja suokasvillisuuden muutokset
"Metsä- ja suokasvilajien runsaussuhteet ovat muuttuneet
selvästi viimeisten 50 vuoden kuluessa, vaikka yleisin
lajisto on pysynyt pääosin samana. Muutokset kasvilajien
peittävyyksissä ovat selitettävissä valtaosin maankäytössä
tapahtuneilla muutoksilla. Kasvillisuudessa näkyy vanho-
jen metsän käyttömuotojen, kuten kaskitalouden,
hiipuminen ja toisaalta uusien tehostuneiden metsätalous-
toimien vaikutukset. Taantuneita lajeja ovat esimerkiksi
ahomansikka, mustikka, metsäkerrossammal ja
isokarpalo, runsastuneita lajeja ovat muiden muassa
vadelma ja maitohorsma."
http://www.metla.fi/asiakaslehti/2001/2 ... otanen.pdf
"Metsä- ja suokasvilajien runsaussuhteet ovat muuttuneet
selvästi viimeisten 50 vuoden kuluessa, vaikka yleisin
lajisto on pysynyt pääosin samana. Muutokset kasvilajien
peittävyyksissä ovat selitettävissä valtaosin maankäytössä
tapahtuneilla muutoksilla. Kasvillisuudessa näkyy vanho-
jen metsän käyttömuotojen, kuten kaskitalouden,
hiipuminen ja toisaalta uusien tehostuneiden metsätalous-
toimien vaikutukset. Taantuneita lajeja ovat esimerkiksi
ahomansikka, mustikka, metsäkerrossammal ja
isokarpalo, runsastuneita lajeja ovat muiden muassa
vadelma ja maitohorsma."
http://www.metla.fi/asiakaslehti/2001/2 ... otanen.pdf
Metsäkanalintujen elinympäristön suunnittelu
Mustikka tärkein
"Mustikka on ylivoimaisesti tärkein kenttäkerroksen kasvi kaikenikäisille metsäkanalinnuille ja varsinkin poikasille. Pikkupoikaset syövät mustikanvarvikosta toukkia ja muita pikkueläimiä ja kasvinosia kuten kukkia ja lehtiä. Mustikan peittävyys yleensä romahtaa avohakkuun jälkeen. Maanmuokkaus ja uudempana ilmiönä kantojen korjuu katkovat mustikan maavarsia, joiden turvin se pääasiassa leviää.
Tehokkain keino varvikoiden turvaamiseksi on tehdä harvennushakkuut ajallaan, jolloin kenttäkerros saa lisää valoa ja varvikon toipuminen nopeutuu. Toinen konsti on jatkuvan kasvatuksen menetelmä, joka soveltuu kasvupaikoille, joilla puusto voidaan uudistaa alikasvoksesta, ilman maanmuokkausta."
https://riista.fi/metsastys/ohjeita-met ... unnittelu/
"Mustikka on ylivoimaisesti tärkein kenttäkerroksen kasvi kaikenikäisille metsäkanalinnuille ja varsinkin poikasille. Pikkupoikaset syövät mustikanvarvikosta toukkia ja muita pikkueläimiä ja kasvinosia kuten kukkia ja lehtiä. Mustikan peittävyys yleensä romahtaa avohakkuun jälkeen. Maanmuokkaus ja uudempana ilmiönä kantojen korjuu katkovat mustikan maavarsia, joiden turvin se pääasiassa leviää.
Tehokkain keino varvikoiden turvaamiseksi on tehdä harvennushakkuut ajallaan, jolloin kenttäkerros saa lisää valoa ja varvikon toipuminen nopeutuu. Toinen konsti on jatkuvan kasvatuksen menetelmä, joka soveltuu kasvupaikoille, joilla puusto voidaan uudistaa alikasvoksesta, ilman maanmuokkausta."
https://riista.fi/metsastys/ohjeita-met ... unnittelu/