JÄSENALOITE TOIMINTAKULTTUURIN MUUTTAMISESTA

[peija04]

Tänään lähti sähköpostitse tällainen aloite puheenjohtajalle ja hallituksen jäsenille. Puheenjohtaja saa saman myös kirjeitse.

Itse asiahan on sama jota olen esittänyt myös sääntömuutosesityksessä, mutta sen käsittely ja eteneminen saattaa olla pitkässä kuusessa. Samaa asiaa olen esittänyt jo aiemmin Imatralla ja Tampereella. Siellä se ei tosin ole päässyt edes jäsenistön käsiteltäväksi. Katsotaan Rovaniemellä miten käy ja saako asia kannatusta.


JÄSENALOITE JÄRJESTÖN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTTAMISESTA ROVANIEMEN VUOSIKOKOUKSELLE 15.3.2014

Toimintakulttuuri on ja tarkoittaa sitä ajattelun ja käytäntöjen kokonaisuutta, sekä ulkopuolisen maailman hahmottamisen tapaa, joka on ominaista ja vallalla tarkasteltavana olevassa yhteisössä. Toimintakulttuuri ilmenee henkisinä, aineellisina ja sosiaalisina käytäntöinä. Toimintakulttuuri on se ”maantapa”, joka ohjaa, jota noudatetaan ja joka näkyy yhteisön toiminnassa.

Yhteisön, jonka toiminnassa on mukana, toimintakulttuuria, mm. toiminnan avoimuutta, on hyvä aika ajoin tarkastella. Vastaako ja toteuttaako se yhteisön tarkoitusperiä, tavoitteita ja niitä tarpeita, jotka ovat tämän hetkisessä tilanteessa ja ympäristössä yhteisölle ja sen toiminnalle tärkeitä ja hyödyllisiä? Tiedostamalla ja huomioimalla nykyinen toimintakulttuuri voidaan vaikuttaa huomisen toimintakulttuuriin.

Suomen Pystykorvajärjestössä on selkeästi ajauduttu tilanteeseen, jossa on syytä välittömästi käynnistää toimintakulttuuria koskeva yllä mainittu tarkastelu, kuten myös toimintakulttuurin muuttamiseen tähtäävät toimenpiteet.
Tärkeintä on palauttaa jäsenistön ja hallinnon välinen luottamus ja siihen pohjautuva rakentava yhteishenki. Tämän aikaansaaminen edellyttää radikaalia muutosta nykyiseen hallintotapaan.

Hyvä hallinto toteutuu järjestön toiminnassa silloin, kun järjestö toteuttaa sääntöjen mukaista tarkoitustaan jäsenten osoittamalla tavalla, hyvän hallinnon periaatteita noudattaen. Hyvän hallinnon periaatteita ovat toiminnan avoimuus, rehellisyys ja tilivelvollisuus. Näiden periaatteiden noudattaminen edesauttaa sellaisen toimintakulttuurin syntymistä, jossa automaattisesti noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita koskien kaikkea järjestön toimintaa.

Edellä esille tuomaani perustuen esitän, että:
Suomen Pystykorvajärjestö ry päättää vuosikokouksessaan 15.3.2014 muuttaa toimintakulttuuriaan, ja ryhtyy noudattamaan kaikessa toiminnassaan hyvän hallinnon periaatteita mm. siten, että päätöksentekoon ja sen valmisteluun liittyvät esityslistat ja pöytäkirjat niihin liittyvine asiakirjoineen ovat, niiltä osin kuin henkilötietolaki tai muu henkilötietoihin liittyvä erityislainsäädäntö ei sitä estä, julkisesti ja riittävän ajoissa jäsenten nähtävillä.


RAAHE 13.2.2014

Olli Silvennoinen

[Kojamo]

JÄSENALOITE JÄRJESTÖN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTTAMISESTA ROVANIEMEN VUOSIKOKOUKSELLE 15.3.2014

Toimintakulttuuri on ja tarkoittaa sitä ajattelun ja käytäntöjen kokonaisuutta, sekä ulkopuolisen maailman hahmottamisen tapaa, joka on ominaista ja vallalla tarkasteltavana olevassa yhteisössä. Toimintakulttuuri ilmenee henkisinä, aineellisina ja sosiaalisina käytäntöinä. Toimintakulttuuri on se ”maantapa”, joka ohjaa, jota noudatetaan ja joka näkyy yhteisön toiminnassa.

Yhteisön, jonka toiminnassa on mukana, toimintakulttuuria, mm. toiminnan avoimuutta, on hyvä aika ajoin tarkastella. Vastaako ja toteuttaako se yhteisön tarkoitusperiä, tavoitteita ja niitä tarpeita, jotka ovat tämän hetkisessä tilanteessa ja ympäristössä yhteisölle ja sen toiminnalle tärkeitä ja hyödyllisiä? Tiedostamalla ja huomioimalla nykyinen toimintakulttuuri voidaan vaikuttaa huomisen toimintakulttuuriin.

Suomen Pystykorvajärjestössä on selkeästi ajauduttu tilanteeseen, jossa on syytä välittömästi käynnistää toimintakulttuuria koskeva yllä mainittu tarkastelu, kuten myös toimintakulttuurin muuttamiseen tähtäävät toimenpiteet.
Tärkeintä on palauttaa jäsenistön ja hallinnon välinen luottamus ja siihen pohjautuva rakentava yhteishenki. Tämän aikaansaaminen edellyttää radikaalia muutosta nykyiseen hallintotapaan.

Hyvä hallinto toteutuu järjestön toiminnassa silloin, kun järjestö toteuttaa sääntöjen mukaista tarkoitustaan jäsenten osoittamalla tavalla, hyvän hallinnon periaatteita noudattaen. Hyvän hallinnon periaatteita ovat toiminnan avoimuus, rehellisyys ja tilivelvollisuus. Näiden periaatteiden noudattaminen edesauttaa sellaisen toimintakulttuurin syntymistä, jossa automaattisesti noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita koskien kaikkea järjestön toimintaa.

Edellä esille tuomaani perustuen esitän, että:
Suomen Pystykorvajärjestö ry päättää vuosikokouksessaan 15.3.2014 muuttaa toimintakulttuuriaan, ja ryhtyy noudattamaan kaikessa toiminnassaan hyvän hallinnon periaatteita mm. siten, että päätöksentekoon ja sen valmisteluun liittyvät esityslistat ja pöytäkirjat niihin liittyvine asiakirjoineen ovat, niiltä osin kuin henkilötietolaki tai muu henkilötietoihin liittyvä erityislainsäädäntö ei sitä estä, julkisesti ja riittävän ajoissa jäsenten nähtävillä.


RAAHE 13.2.2014

Olli Silvennoinen

Hyvä ehdotus Olli

Vielä kun jotenkin saisi kommentoida käsittelyssä olevia asioita, palaute laatikko tms. Jos esityslistat olisivat etukäteen nähtävillä niitä voisi kösitellä vaikkapa täällä pystykorva.info:ssa.

[peija04]

Ei päässyt aloitteeni tälläkään kertaa jäsenistön käsittelyyn. Tämän kertainen syy oli, että 14.2.2014 puheenjohtajalle, hallituksen jäsenille, sihteerille ja Pystykorvalehden toimittajalle sähköpostitse lähettämäni, ja tällä samaisella internetsivuilla julkaisemani aloite ei ollut allekirjoitettu. Näin tosin odotin tapahtuvankin, sillä jätin aloitteen tarkoituksella allekirjoittamatta. Halusin näin toimimalla tarkistaa ja varmistaa, ettei järjestön johdon ja sitä voimakkaasti ohjaavan tahon toimintatavat olleet kauniista juhlapuheista huolimatta muuttuneet. Eiväthän ne olleet, ja tarjottuun syöttiin tartuttiin hanakasti. Uoleville perjantaina 14.2.2014 kirjeitse lähettämäni aloitteen tietenkin allekirjoitin. Hän sai sen vasta maanantaina 17.2.2014, mikä oli myöskin tiedossa ja tarkoituksellista.

Sääntöjen 12.§ Järjestön yleiset kokoukset, kohdassa: Vuosikokouksessa käsitellään ja päätetään seuraavista asioista: Kohta 23. Käsitellään jäsenten vuosikokoukselle tekemät kirjalliset esitykset, mitkä on jätetty hallitukselle vähintään neljä (4) viikkoa ennen vuosikokousta.

Tapa jolla toimin, täyttää takuuvarmasti muotoseikkojen osalta yllä mainitun sääntökohdan vaatimuksen.

Perustelut: Sähköposti on virallinen ja yleisesti hyväksytty tapa lähettää asiakirjoja. Luokitukseltaan tärkeissä asiakirjoissa vastaanottaja ratkaisee hyväksyykö hän lähettäjälle asettamansa identifiointivaatimukset. Minun sähköpostitse lähettämäni aloitteen kohdalla oma tulkintani on, että kenelläkään vastaanottajista ei ole ollut syytä epäillä etteikö heille lähettämäni, ja myös heille todistettavasti perille tullut asiakirja (jäsenaloite), olisi ollut nimenomaan minun lähettämäni. Tämän todistaa konkreettisesti mm. se, että heille aiemminkaan samalla tavoin sähköpostitse lähettämäni vastaavat viestit eivät ole aiheuttaneet epäilyä lähettäjän identifioinnista. Puheenjohtajalle lähettämäni kirjeen jätin postiin perjantaina 14.2.2014 klo 11:30. Hän on varmistanut saamassaan kirjeessä olleen 14.2.2014 päivän postileima.

Tapa, jolla toimin, oli tarkoituksellista. Se on pakko, ja hyvä, ja syytäkin myöntää.

Tapa, jolla aloitteeni hallituksessa käsiteltiin, oli myös ilmeisen tarkoituksellista. Näin toimineet eivät sitä tietenkään myönnä, eikä sillä ole sinänsä merkitystä. Sillä sen sijaan on suuri merkitys, että jäsenistö tulisi sen tietämään, ja harkitsisi ja miettisi jokainen kohdallaan niitä syitä mistä tällainen toiminta johtuu, mihin sillä pyritään, onko se oikein ja pitääkö näin ollakin.

Hallituksen jäsenet, tai ainakin osa heistä, ja etenkin hallituksen toimintaa voimakkaasti ohjaamaan pyrkivä taho halusi nähdäkseni toiminnallaan estää jäsenkäsittelyn asiassa, jossa heillä oli todennäköisin syin ja tietoonsa saamat todistelut huomioon ottaen vähäistä suurempi syy epäillä oman jo aiemmin valmiiksi sovitun kantansa menestystä, etenkin kun asian aikaisempien käsittelyjen yhteydessä on tullut kiistatta esille, että aloitteeni on oikeaksi koetun sisältönsä johdosta saanut jäsenistön keskuudessa varsin laajaa huomiota, kuten myöskin huomattavan suurta kannatusta. (Selkokielellä: He tiesivät häviävänsä mahdollisessa äänestyksessä.)

Tekemäni aloite on toistoa tekemälleni sääntömuutosesitykselle. Miksi? Siksi, koska sen jälkeen, kun Tampereen vuosikokouksen jälkeen olin ilmoittanut tekeväni siellä käsittelemättä jätetyn aloitteeni jälleen Rovaniemen vuosikokoukselle, päätettiin järjestön johdon toimesta yllättäen perustaa sääntötoimikunta nimellisenä tehtävänään valmistella järjestön sääntöuudistusta. Aiemmin tällaista tarvetta ei ollut tuotu esille, eikä sääntömuutokselle ollut ilmennyt muutoinkaan todellista tarvetta. Vaan nytpä oli tarve ilmaantunut, ja toimiin ryhdyttiin poikkeuksellisen ja kummastusta herättävän nopealla aikataululla tavoitteena saada sääntömuutosesitys käsiteltäväksi jo Rovaniemen vuosikokouksessa. Oman näkemykseni mukaan sääntötoimikunnan perustamiselle olikin kokonaan muut syyt. Jo sen kokoonpanokin herätti kysymyksiä. Kuuluuko kunniapuheenjohtajan tehtäviin todellakin olla aktiivisesti vaikuttamassa ja ohjaamassa järjestön asioita ja päätöksentekoa? Joka tapauksessa, halusin uudella aloitteellani, arvellessani aikaisempien kokemusten perusteella sääntömuutosasian käsittelyn yhteydessä tapahtumaan tulevan kähminnän, varmistaa esittämäni asian pääsyn vihdoinkin jäsenistön käsiteltäväksi.

Mistä tässä tämän kertaisesta ja lukuisissa aikaisemmissakin jutuissa on kyse? Luuleeko tai kenties pelkääkö joku jossain, että minä olisin tekemilläni aloitteilla pyrkimässä johonkin? Kenties johonkin jossa joku muukin haluaa olla? Ei tarvitse luulla eikä pelätä, sillä kuten olen aiemminkin sanonut, en aio nyt enkä myöhemminkään pyrkiä yhtään mihinkään, enkä liioin edes kysyttäessä suostua. Harrastan Suomenpystykorvia ja olen järjestön jäsenenä aivan muista syistä.

Minulle on muodostunut erittäin vahva käsitys, että kyse on tietylle taholle ajansaatossa muodostuneesta käsityksestä hoitaa järjestön asioita, joka koki anteeksiantamattoman raskaan takaiskun Laukaan vuosikokouksessa 19.3.2011. Jäsenaloite voitti äänestyksessä selvin luvuin hallituksen yksimielisen esityksen. Tästä sai kunniapuheenjohtajan myötävaikutuksella alkunsa ennen näkemätön ja kokematon katkeruudesta voimansa ammentava kähmintä. ”Toisinajattelijat” on pyritty syrjäyttämään ja yritetty vaientaa, ”omaa väkeä” on haalittu johtopaikoille, kirjoituksia on poistettu foorumilta ja estetty niiden lehteen pääsy, pystykorva-info sivut on yritetty sulkea, vuosikokouksen päätöksen toimeenpanoa on tarkoituksellisesti pitkitetty, jopa yritetty estää, jalostusneuvojia on erotettu syytä kertomatta, aktiivijäseniä on pilkattu ja uhattu erottaa, jäsenten tekemiä aloitteita on käsitelty mielivaltaisesti, asioiden valmistelussa on pyritty tietoisesti ajamaan omaa etua, toimihenkilöitä on kielletty osallistumasta keskustelupalstalla kirjoittamiseen, jne., jne. Tässä vain muutama esimerkki kolmen viime vuoden aikana harjoitetusta toiminnasta.

Edelliseen kappaleeseen vahvalla siteellä liittyen; Olen toiselta puheenjohtajaehdokkaana olevista henkilöistä kysellyt hänen tukijoukoistaan. En ole saanut vastausta. Pystykorvalehdessä olleen kannatuskirjoituksen, jonka lopussa luki ”Tukiryhmä”, alla olleesta valokuvasta pystyin kuitenkin jotain päättelemään. Vaikka kuvassa olleet henkilöt olivatkin selkäpuoli katsojaan päin? Vielä jäi arvattavaksi kuka oli kameran takana. Olisikohan ollut itse MUSTAPEKKA?

[virve]

Nyt ei pieni immeinen ymmärrä

Jos haluaa jäsenaloitteen, niin se jätetään riittävän ajoissa kirjallisesti ja allekirjoitettuna. (Varsinkin jos asia on ollut tiedossa jo vuoden verran.) Miksi yrittää tehdä järjestölle ansoja. Mitä hyötyä sellaisessa toiminnassa on.
Nyt jäsenistö ei voi asiaan ottaa kantaa ja hyvä asia siirtyy taasen vuoden eteenpäin. Tietysti se voidaan ottaa keskustelun alle, mutta virallista päätöstä asiasta ei voida tehdä.

Myös se ihmetyttää pientä immeistä, että miksi näitä järjestö asioita pitää henkilöidä, kun kyse on yhdistystoiminnasta jossa on toimittava sääntöjen ja yhdistyslain mukaan. Oli hallituksessa tai puheenjohtajana ketä/kuka vaan, niin nämä samat säännöt sitoo kaikkia.
Vasta sitten voi valittaa virallisesti hyväksytyn hallituksen toiminnasta, jos toiminta ei täytä yhdistyslakia tai järjestön sääntöjä. Se kuka tykkää kenestä ei voi ylittää myöskään näitä sääntöjä.

Terveisin Virve

[peija04]

Sepä se. Eihän sitä kaikkea voikaan ymmärtää.
Kokeileppa vaikka aluksi, että luet kirjoitukseni uudelleen ja palaat sitten asiaan.

terv. Olli
------------

[sumu]

Tuota noin ,keskinäinen rähinä tulee maksamaan meille noin 18000 £ http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/ke ... le/716220/ Taitaisi olla paikallaan pohtia kuinkas nyt,eipä tee mieli kehua ketään .Tuolle summalle olisi tärkeääkin käyttöä sen sijaan että se menee lakimisten ahteriin

[Räpikäs]

Oikeusturvavakuutus on näitä varten. Ahterit paisuu paisumistaan, joten syytä käydä metsässä välillä kuntoilemassa koirien kanssa.

Heikki Niemelin

[kekäle]

Oli oikeusturvavakuutus tai ei, niin kyllä hallituksen toiminta jäsenen erottamisessa on ollut täysin ala-arvoista touhua.
Olemmeko järjestössä vaipuneet näin " alhaisiin" konsteihin. Mitä tälläisella toiminnalla saavutamme.
Kyllä koko SPJ:n hallituksella on peiliin katsomisen paikka. 18.000,-€ on iso summa rahaa, sillä varmaan järjestössä
olisi muutakin käyttöä.

martti uksila

[Kytösavu]

Ehkä olisi paikallaan hallitukselta laatia jonkinlainen tiedote asiasta tyyliin miksi ja mitä kaikkea varten. Asiassa on varmaankin kaksi puolta, ei tälläisiin taistoihin lähdetä kevyin perustein. Tuo lehtijuttu vaikuttaa kovin pintapuoliselta, eikä tunnu kertovan ihan kaikkea.

[vmh]

Lehtiuutinen ei todellakaan anna oikeaa kuvaa, miksi ko. jäsen on erotettu. Taustataa sen verran tonkineena näyttää siltä, että SPJ.llä joku haluaa tienata ja ominpäin ei jäsenmaksukuitteja mennä kirjaamaan. Taitaa olla niin, ettei henkilökemiat käy yksiin kotimaisten koirarotujemme hyväksi.

Veli-Markku Hakola

[SihTeeri]

HALLITUKSEN EROTTAMISPÄÄTÖKSEN PERUSTEENA EI OLLEET MAKSAMATTOMAT JÄSENMAKSUT, VAAN JÄSENREKISTERIN HOIDOSSA ILMENNEET VÄÄRINKÄYTÖKSET

Lehtiuutinen ei todellakaan anna oikeaa kuvaa, miksi ko. jäsen on erotettu. Ja kuten Kytösavu tällä keskustelupalstalla 6.1.2016 totesi, tiedote asian oikeasta laidasta on paikallaan. Vastuullisena toimijana hallitus ja allekirjoittanut on vastuullinen myös tämän tiedotteen kohdalla niin, ettei se riko lakeja tai hyviä tapoja. Siksi viive tässä kohtaa, kun odotimme lakimieheltämme ohjeet, niin ettei lisää käräjiä seuraa.

Hallituksen päätöksen erottamisperuste ei todellakaan ole 2* 25 euron maksamatonta jäsenmaksua , kuten uutisoitu on. Vaikkakin tässä kohtaa on muistettava jäsenten tasapuolinen kohtelu maksamattomien jäsenmaksujen suhteen, sillä sääntöjemme 7§ mukaan jäsen, joka ei ole suorittanut erääntynyttä jäsenmaksuaan kalenterivuoden loppuun mennessä katsotaan eronneeksi seuraavan kalenterivuoden alusta alkaen. Ja näin menetellään vuosittain hallituksen alkuvuoden kokouksen päätöksessä, jossa katsotaan eronneeksi rahastonhoitajan ilmoittamat maksamattomat jäsenet( listaus). Eli muut maksamattomat jäsenet ovat tulleet katsotuiksi eronneiksi.

Hallituksen erottamispäätöksen § 203/ 21.3.2015 peruste on jäsenrekisterin väärentäminen näyttämään omat jäsenmaksut maksetuiksi ja niiden seurannaisseuraamukset mm. kahden vuosikokousten osalta.

Tähän kohtaan olin linkittänyt SPJ:n hallituksen erottamispäätöksen (nimet peitettynä), mutta lakimiehemme neuvosta en sitä julkaise, koska sivustomme on kaikille avoin suljetun jäsensivuston sijaan, niinpä referaatti erottamispäätöksen perusteista:
” 1. tietoinen jäsenrekisterin väärentäminen (jäsenrekisterin käsittely 2012 ja 2013, maksamattoman jäsenen rekisteristä poistamattomuus vuoden 2012 lopussa ja uutena liittyneen jäsenen hallituksen hyväksymiskäsittelyyn esittämättömyys 2014)
Sekä kohdan 1. toimista seuranneet
2.SPJ:n toimihenkilönä toimiminen ilman järjestön jäsenyyttä 2013
3.SPJ:n luottamustoimessa (jaosto pj) toimiminen ilman järjestön jäsenyyttä 2013
4.äänioikeuden käyttäminen SPJ:n vuosikokouksessa ilman äänestysoikeutta vääristämällä jäsenyys 2013
5. yhdistys- ja henkilövaltakirjojen hankinnassa ja käyttämisessä vuosikokouksessa 2013 on toimittu järjestön sääntöjen vastaisesti ja valtakirjan antajaa harhauttaen”

Hallitus on vastuussa, että Järjestössä noudatetaan lakeja ja hyviä tapoja. Tapaus määrittää toiminnan linjan kaikkien toimijoiden ja jäsenten osalta. Havaittuun vilppiin oli tartuttava nähden se myös SPJ:n linja – hallituksen vastuukysymyksenä.

Keski-Suomen käräjäoikeuden tuomio ei ottanut lainkaan kantaa keskeiseen erottamispäätökseen ja sen sääntöjen mukaisuuteen, vaan päätös perustui ainoastaan jäsenmaksujen maksamattomuuteen – ei jatkettuun jäsenrekisterin vääristelyyn.SPJ on ilmoittanut käräjäoikeudessa hyväksytysti tyytymättömyytensä koko tuomioon edellä mainituista syistä (erottamispäätös = jäsenrekisterin väärennys vrs. lakien/ hyvien tapojen vastainen toiminta ; ei jäsenmaksun maksamattomuus)

Käräjäoikeus on virheellisesti katsonut erottamisperusteena olleen jäsenmaksujen maksamattomuus, vaikka päätöksen pätemättömyyttä koskevissa perusteluissa on oikein selostettu SPJ:n hallituksen päätöksen perusteet. Käräjäoikeuden päätös tältä osin tulee sellaisena kumota. Järjestöllä on oikeusturvavakuutus, joka kattaa Järjestön omat oikeudenkäyntikulut.

21.1.2016
- eila -

[jubeta]

Eikö lehtiuutinen juuri anna oikean kuvan? Jäsenmaksun kuittaaminen muulla tavoin kuin maksamalla lasku?

Kaikki muut pykälät ovat olleet seurausta siitä.

[uussa]

Käräjäoikeushan tekee päätökset sille esitettyjen tietojen perusteella lakeihin ja asetuksiin perustuen. Mikäli tuomio tuntuu väärältä tai kokee epäonnistuneensa omien asiatietojen esilletuonnissa oikeudenkäynnin aikana on varmasti tarpeen valittaa tuomiosta. Tuollaisenaanhan tuomio ( ainakin lehtitietojen perusteella ) jossa hallitus puheenjohtajan johdolla tuomitaan lain, yhdistyksen omien sääntöjen ja jäsenten tasa-arvoisuuden rikkomisesta pitäisi johtaa ainakin keskusteluun puheenjohtajan erottamisesta / pätevyydestä toimia tehtävässään. Kuin myös kyseisen päätöksen allekirjoittaneiden hallitusten jäsenten osalta. Lisäksi olisi syytä pohtia sälytettäisiinkö kovat korvausvaatimukset yhdistyksen maksettavaksi vai kantavatko väärin toimineet henkilöt vastuun teostaan. Näin siis mikäli tuomio tuossa muodossaan jäisi voimaan.

[Kytösavu]

http://www.spj.fi/jarjeston-jasenmaara- ... 2014-2015/

[ellutii]

Nyt on ammattilainen meininki ; kiitos Eila ja suuri harmi ja menetys, kun meidät jätät