Millainen organisaatio SPJ:lle on suunnitteilla?

[sumu]

Tässä wikin näkemys,nykyinen http://fi.wikipedia.org/wiki/Matriisiorganisaatio Tätä nykyinen puheenjohtaja ajaa http://fi.wikipedia.org/wiki/Linjaorganisaatio Oli organisaatio mikä tahansa niin oleelisinta on saada kentän hyväksyntä linjauksille ja siihen ei ole muuta tietä kuin avoimesti kertoa mitkä syyt ovat tehtyjen päätösten taustalla.Tällä hallitus kaudella on erotettu kokonaisia jalostus toimikuntia Olisi kohtuullista tietää kuka ajaa erottamista ja kuka kannataa,kyllä näin kovien päätösten takana pitää seistä omalla nimellään.

[RKo]

Jalostuspäivillä kerroin karhukoirien ja pohjanpystykorvien tilaisuudessa oman mielipiteeni meneillään olevasta organisaatiouudistuksesta. On ihan hyvä, että asiaa tutkiskellaan ja selvitellään. Päätösten teko onkin sitten eri asia. Olen aistinut, että nykyinen hallitus on asiasta kovasti erimielinen. Mielipiteeni tässä kohtaa on se, että uusi hallitus jalkauttaa organisaatiomallin Pystykorvalehden ja nettisivujen kautta jäsenistölle. Tämän jälkeen jäsenistölle annetaan mahdollisuus nettikyselyn kautta lausua mielipiteensä aiheesta. Tällainen kysely on nykyaikakaudella helppo järjestää. Kyselyn tuloksen perusteella on hallituksen paljon helpompi tehdä asiasta päätös, joko puoleen tai toiseen. Tätä kautta jäsenistö pääsee mielipiteellään myös vaikuttamaan näinkin tärkeän ja ison asian käsittelyssä.

[joni]

Tervehdys Kaikille,

olen toiminut ensimmäisen kauteni hallituksen varajäsenenä ja on pakko todeta, että niiltäosin kuin varsinaiseen hallitustyöskentelyyn olen saanut ja pystynyt osallistumaan on se yllättänyt minut monessa suhteessa. Avaan näkökulmiani hieman enemmän seuraavasti:

- Kuvittelin lähteväni mukaan sellaiseen toimintaan jossa toimielinten, kuten hallituskin on, tärkein tehtävä on edistää sen rotujen elinvoimaa ja käyttötarkoitusta, tukea näiden rotujen harrastajia niin kasvatus-, kuin harrastustoiminnassakin, sekä edistää rotujemme käyttömahdollisuuksia harrastajakunnan etujen mukaisesti. Käytännössä kokoukset joissa itse olen ollut mukana on mennyt lillukanvarsien, jaostojen erimielisyyksien ja tulevaisuuden suuntaviivoista olleiden erimielisyyksien eripuraan, ei yllämainittujen asioiden edistämiseen.

- Toinen asia on tämä pitkään vellonut, hyvin monimuotoisesti ja monisävytteisesti esiin tuotu keskustelu erillaisten organisaatiomallien ja siihen liittyvien alirakenteiden tarpeellisuudesta. Tosiasiallisesti käsittelyssä on ollut vain yksi malli, matriisimalli, joka tällaisessa ympäristössä niin kuin SPJ on ei suinkaan ole ainoa toimiva malli, varsinkin kun huomioi sen mitä muutoksella on haluttu saavuttaa. Organisaatiomalleista juuri matriisi on yksi tyypillisimmistä kun puhutaan yksityisistä, selkeästi omistajaohjatuista yrityksistä. Tosin matriisirakenteella erittäin harva organisaatio on saatu toimimaan tehokkaasti ja suoraviivaisesti, johtuen sen rakenteeseen liittyvästä johtajuuden ja vastuun jakautumisesta useammalle taholle, joka tuo arkeen moninaisia haasteita päätöksenteon suhteen. Mutta en siis halua kritisoida tässä rakenteita tai eri organisaatiomalleja, vaan tapaa käsitellä näin merkittävää muutosta hallituksessa ja sen työryhmissä. Käsittääkseni tuo enemmistö joka rakennemuutosta on jarruttanut haluaisi käsitellä juuri vuosikokouksessa näin merkittävää ja mittavaa muutosta, eikä suinkaan vesittää muutosta jota selvästi toiminnallisuuksien osalta SPJ:n toiminnassa tarvitaan. Toiminnallisuuksien ja asiantuntijuuden lujittaminen ei ole kiinni organisaatiorakenteista, vaan toimintatapojen ja vastuiden uudelleen organisoinnista, sekä osaamispuuteiden täydentämisestä tarvittavin osin. En vain ymmärrä miksi tuon rakenteeseen liittyvän muutoksen osalta on näin suuri kiire, eikä löydy valmiutta keskustella siitä avoimesti jäsenistön kanssa. Olen jopa havainnut että jäsenistön kykyyn arvioida kyseistä asiaa ei luoteta tai sen näkemyksellisyyteen ei uskota.

- Samoin olen ihmetellyt järjestömme avainhenkilöiden tietotaitoa ja suhtautumista viestintään, sosiaaliseen mediaan, keskustelupalstoihin, nettisivuihin ja sähköisiin työkaluihin, joiden avulla moni asia nopeutuisi, kustannuksia voitaisiin säästää ja tiedonkulkua parantaa. Jos jäsenistöä kuuntelee, voisi hyvinkin luulla että näiden kaikkien välineiden tehostamista, toimintaa ja vuorovaikutusta haluttaisiin lisätä. Suunta ja ohjaus on kuitenkin ollut päinvastainen, minimoidaan vuorovaikutus ja itsepintaisesti pidetään kiinni nykymuotoisesta rakenteesta. Taas kerran uskon, että nahistelu rakenteista on sikäli turhaa, että nykyaikaistamalla vuorovaikutukseen ja kommunikointiin käytettäviä välineitä pystymme yhdistämään asiantuntijuuden ja ottamaan mukaan ulkoisia asiantuntijoita entistä helpommin ja useammassa vuorovaikutus- ja tarvetilanteessa juuri kustannuksia lisäämättä. Päinvastoin, uskon että käy juuri päinvastoin ja se lisää suoraviivaisuutta, sekä mahdollistaa tiheämmän kommunikointimallin nykyisen keskitetyn kokoontumismallin sijaan ja karsii kustannuksia. Tässä haluan korostaa että omalehmä on vahvasti ojassa ja kritiikin taakse verhoutuu myös vastuu muuttaa nämä epäkohdat nykyisen hallituksen antamalla mandaatilla. Itse uskon moniulotteiseen vuorovaikutukseen ja useamman henkilön näkemyksien yhdistämiseen liittyvään voimaan ja tähän perustamme aidosti työryhmän miettimään asiaa, sekä jäsenistöltä ja järjestön toimihenkilöiltä kerätään mahdollisimman moniulotteisesti ideoita ja ajatuksia onnistuaksemme projektissa parhaalla mahdollisella tavalla.

Mutta yhtäkaikki, oli organisaatiorakenne ja sen vastuutukset tulevaisuudessa mitkä hyvänsä, toivon että ne todellakin tukevat sitä miksi järjestömme on olemassa, mikä sen tarkoitus on ja miten se tukee nyt ja tulevaisuudessa rotujemme harrastajia kaikista parhaiten. Toivon myös että sen vastuutehtävissä olevat henkilöt, saatutaan mahdaatin toimia järjestön vastuullisissa tehtävissä, kykenevät erottamaan oman henkilökohtaisen tarpeen ja yhteisön tarpeen toisistaan ja edistämään yhteisön tarvetta terveellä, rehellisellä ja suoraselkäisellä otteella.

[Timo Kettunen]

”Mutta yhtäkaikki, oli organisaatiorakenne ja sen vastuutukset tulevaisuudessa mitkä hyvänsä, toivon että ne todellakin tukevat sitä miksi järjestömme on olemassa, mikä sen tarkoitus on ja miten se tukee nyt ja tulevaisuudessa rotujemme harrastajia kaikista parhaiten. Toivon myös että sen vastuutehtävissä olevat henkilöt, saatutaan mahdaatin toimia järjestön vastuullisissa tehtävissä, kykenevät erottamaan oman henkilökohtaisen tarpeen ja yhteisön tarpeen toisistaan ja edistämään yhteisön tarvetta terveellä, rehellisellä ja suoraselkäisellä otteella.”
Jari Hakulinen

Mukavalta tuntui lukea Jari Hakulisen ajatuksia yhdistyksen haasteista. Toivottavasti mahdollisimmman moni jaksaa tehdä sen. Nyt on meidän jäsenten aika selvittää ja nähdä erot henkilöiden välillä. Yhteisön rotujen terveys ja hyvinvointi ovat eri asia kuin meidän jäsenten omat kunnianhimot ja maine. Organisaatiomallista oli tulossa ”häntä, joka olis heiluttanut koiraa”.
En pidä ihan viisaana väistyvän puheenjohtajan intoa ajaa asiaa vielä eroimoituksensa jälkeen. Politiikan puolella eroavia pääministereitä kutsutaan ”rammoiksi ankoiksi”syystä, että uudet linjaukset jäävät niille joiden luottamus tulevassa vaalissa mitataan.

Kuten täällä on sanottu avoin tiedonkulku on vuorovaikutteista ja vastaan ottavaa. Se vaatii henkilöitä, jotka ymmärtävät ja sisäistävät millaista toimintaa se itse kultakin edellyttää. Jos ei osaa tai halua toimia avoimesti niin olisi hyvä ymmärtää jäädä nyt pois. Organisaatiorakenteet ja mallit toimivat ihmisten kautta.
Vanha valta ei koskaan luovuta vapaaehtoisesti. Se testaa muutoksen tarpeen välttämättömyyden ja voimasuhteet. Me rivijäsenet joudumme se välttämättömyyden näyttämään tulevassa vaalissa ensisijaisesti puheenjohtaja valinnassa minkälaisilla malleilla meitä ohjataan tai johdetaan.

[enp]

Haluan käynnistää muutoksesta keskustelun jäsenistön keskuudessa...

Toivon, että vuosikokouksessa jäsenet kiinnittävät huomionsa henkilövalinnoissa ehdokkaiden avarakatseisuuteen ja yhteistyökykyisyyteen. Asioita ei hoideta junttakokouksilla ja painostusryhmillä, vaan avoimella keskustelulla.

Näiden keskusteluiden luonteva paikka olisi mielestäni ollut tämä rotujärjestön keskustelufoorumi. Jäsenet eivät voi keskustella asiasta rotujärjestön sivuilla. Jos vain halutaan, niin jäsenkunnan keskusteluttaminen on täällä helppoa ja näkökannat voi kukin samalla perustella. Keskustelun onnistumiseksi sen tulee olla johdettua, siihen tulee kaikkien osapuolien osallistua ja ne tulisi uskottavuuden takia käydä ennen kuin esityksiä aletaan tuoda päätettäviksi?

Jalostuspäivillä kerroin karhukoirien ja pohjanpystykorvien tilaisuudessa oman mielipiteeni meneillään olevasta organisaatiouudistuksesta...

Olisiko mahdollista kertoa myös meille kaikille, jotka eivät ko. tilaisuuksiin päässeet, mikä se mielipiteesi on?

[RKo]

Niin Eero. Kuten edellä toin ilmi niin kerroin Jalostuspäivillä mielipiteeni meneillään olevasta organisaatiouudistuksesta ja mitenkä sen toteuttaisin tai sitten en ollenkaan. Nyt on niin, että en tunne tätä suunniteltua mallia riittävän tarkasti, että voisin sen rakenteeseen ottaa riittävästi kantaa. Minulla ei ole sen sisältö käytettävissä, koska en ole järjestön hallituksessa. Olen toki kuullut siitä joitakin kuulopuheita ja henkilökohtaisesti minua huolestuttaa eniten se, mitenkä rotujen jalostus on siinä toteutettu.
En myöskään teilaa sitä alas tietämättäni ja selvittämättä asiaa. Kuten Jari edellä kertoi niin eihän tämän asian kanssa mikään kiire ole. Mennään nyt rauhassa eteenpäin ja katsotaan vuosikokouksen ratkaisut. Uusi hallitus on oikea instanssi tämän asian käsittelylle ja kuten sanoin kysyköön se jäsenistön mielipiteen asiasta.

[RKo]

Nyt puheenjohtaja oli tuonutkin uuden organisaatiomallin nettisivuille. Tutustuttuani siihen nyt vähän syvällisemmin vahvistuu entisestään käsitys, että tämä kannattaa tutkia tarkoin mitä hyötyjä / haittoja se tuo meidän rotujen jalostukselle verrattuna nykyisin toiminnassa olevaan malliin. Totuushan on se, että meidän kolmesta rodusta kaksi ei voi oikein hyvin. Karhukoiralla ja suomenpystykorvalla rekisteröintien suunta on ollut jo pitkään laskeva. Populaatiot pienenee tällä menolla vaarallisen pieniksi. Pohjanpystykorvalla menee tällä sektorilla paremmin. Koiramäärien laskeva trendi näkyy kohta järjestön jäsenkehityksessä. Sitä kautta se alkaa nakertamaan myös taloutta. Ehdottomasti meidän tulee tutkia se, että olisiko uudelleen organisoitumalla korjaava vaikutus näihin meidän tärkeimpiin, eli rotujen kokonaisvaltaiseen kehitykseen ja hyvinvointiin. Kun meidän rodut voivat hyvin ovat kilpailukykyisiä-, terveitä ja ulkomuodollisesti kauniita niin koko järjestö voi silloin hyvin.

[peija04]

REINO KORPELA KIRJOITTI EILEN 4.2. KLO 20:52
”Niin Eero. Kuten edellä toin ilmi niin kerroin Jalostuspäivillä mielipiteeni meneillään olevasta organisaatiouudistuksesta ja mitenkä sen toteuttaisin tai sitten en ollenkaan. Nyt on niin, että en tunne tätä suunniteltua mallia riittävän tarkasti, että voisin sen rakenteeseen ottaa riittävästi kantaa. Minulla ei ole sen sisältö käytettävissä, koska en ole järjestön hallituksessa. Olen toki kuullut siitä joitakin kuulopuheita ja henkilökohtaisesti minua huolestuttaa eniten se, mitenkä rotujen jalostus on siinä toteutettu.
En myöskään teilaa sitä alas tietämättäni ja selvittämättä asiaa. Kuten Jari edellä kertoi niin eihän tämän asian kanssa mikään kiire ole. Mennään nyt rauhassa eteenpäin ja katsotaan vuosikokouksen ratkaisut. Uusi hallitus on oikea instanssi tämän asian käsittelylle ja kuten sanoin kysyköön se jäsenistön mielipiteen asiasta.”

Voi Reino, Reino. Ei puheenjohtajaehdokkaan kannattaisi kirjoitella ihan mitä sattuu. Vai et ole sen sisältöön päässyt tutustumaan. Ja syy on, että et ole hallituksessa? Voi voi sentään. Minäkään en muuten ole hallituksessa.
Ja rotujen jalostus huolestuttaa? Voi voi. Mikähän siinä nyt on alkanut huolestuttamaan?

REINO KORPELA KIRJOITTI TÄNÄÄN 5.2. KLO 10:08
”Nyt puheenjohtaja oli tuonutkin uuden organisaatiomallin nettisivuille. Tutustuttuani siihen nyt vähän syvällisemmin vahvistuu entisestään käsitys, että tämä kannattaa tutkia tarkoin mitä hyötyjä / haittoja se tuo meidän rotujen jalostukselle verrattuna nykyisin toiminnassa olevaan malliin. Totuushan on se, että meidän kolmesta rodusta kaksi ei voi oikein hyvin. Karhukoiralla ja suomenpystykorvalla rekisteröintien suunta on ollut jo pitkään laskeva. Populaatiot pienenee tällä menolla vaarallisen pieniksi. Pohjanpystykorvalla menee tällä sektorilla paremmin. Koiramäärien laskeva trendi näkyy kohta järjestön jäsenkehityksessä. Sitä kautta se alkaa nakertamaan myös taloutta. Ehdottomasti meidän tulee tutkia se, että olisiko uudelleen organisoitumalla korjaava vaikutus näihin meidän tärkeimpiin, eli rotujen kokonaisvaltaiseen kehitykseen ja hyvinvointiin. Kun meidän rodut voivat hyvin ovat kilpailukykyisiä-, terveitä ja ulkomuodollisesti kauniita niin koko järjestö voi silloin hyvin.”

Ja taas. Voi Reino, Reino. Taidat todellakin pitää meitä hieman yksinkertaisina. Ja edelleen jalostus päällimmäisenä mielessä.

Totuuttakin toitotat. Tosin, kuten joskus aiemminkin, muunneltua sellaista. On lyhytnäköistä ja ajattelematonta yksinkertaistamista uskotella edes itselleen, että rekisteröintimäärien lasku johtuisi pelkästään siitä, että karhukoira ja pystykorva eivät rotuina ”voi oikein hyvin”. Ja varsinkin, kun se ei millään mittarilla mitattuna pidä paikkaansa. Karhukoira ja pystykorva voivat koirina ja rotuina tällä hetkellä paremmin kuin pitkään aikaa. Ja ei kai se kuulu muutoinkaan puheenjohtajaehdokkaan lähteä ehdoin tahdoin omia moittimaan.

Puhut populaation pienenemisestä, mutta samalla väität pohjanpystykorvalla menevän tällä sektorilla paremmin. Voisitko hieman selittää, kun ei meinaa millään aueta.

Taloudestakin olet huolissasi. Pelkäät koiramäärien laskun vähentävän jäsenmaksutuottoja. Minulla on tällä hetkellä kolme koiraa, mutta ei ne kukaan jäsenmaksuja maksa. Minun se on tehtävä. Eiköhän se olisi viisaampaa, jos on huolissaan jäsenkehityksestä, keskittyä ihmisiin. Niihin, jotka jo ovat jäseninä, ja etenkin niihin ketkä eivät vielä ole. Taloudesta vielä, että mihin ihmeeseen sitä rahaa pitäisi olla keräämässä?

Missä sinä Reino olit silloin, kun minä istuin Kuopion jalostuspäivillä kuuntelemassa Katariina Mäkeä, Ranno Viitmaata, Kirsi Sainiota ja muita, joilla on kokemuksensa ja koulutuksensa perusteella tämän hetken paras tietämys koiramaailman asioista? Sillä minä en ainakaan kuullut kenenkään sanallakaan maininneen Suomen Pystykorvajärjestön organisaatiomuutosta niiden vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien joukossa, jolla koiraharrastuksen tilaa voitaisiin kehittää ja parantaa.

[enp]

Kiitos Reino vastauksistasi. Mainitsemasi tiedon puute ja huoli rodusta on vaivannut jaostolaisena minuakin. Tosin huoleni ei ole alkanut nyt esillä olevasta organisaation muuttamismallista vaan jo silloin kun siitä tehtiin Laukaan vuosokokouksen jälkeen syystä tai toisesta hallitusvetoista. Minullakin on jo nyt kolme vuotta kokemusta siitä, kuinka hyvin toimii hallitusvetoinen suomenpystykorvajaosto. Mielestäni se ei ole voinut toteuttaa itsenäistä ja päämäärätietoista rodun tulevaisuuden suunnittelua, koska sen tavoitteisiin on pyritty hallinnosta voimakkaasti vaikuttamaan. Jaostolaiset ovat välillä tunteneet itsensä jopa "huvitoimikunnan" jäseniksi ja jatkaminen toimessa on ollut jopa arvasta kiinni.

En ole esille ottamastasi rotujen tilasta ollenkaan kanssasi samaa mieltä. Kuten me molemmat jalostustoimintaan osallistuneina ja sitä vetäneinä tiedämme, tekee jalostustoimikunnat rotujärjestössä resurssiensa puitteissa sekä edustamansa rodun eteen parhaansa. Suurimman ajan jalostustoimintaan uhratusta työstämme olemme joutuneet käyttämään 80-90 luvuilla tehtyjen jalostuksellisten virheiden ja väärien linjausten korjaamisyrityksiin. Sama intensiivinen työ jatkuu edelleen ja uskon jokaisen käsittävän, ettei sitä työtä lainkaan helpottanut Tampereella suoritettu jalostusryhmän radikaali pienentäminen. Toimenpiteet ovat näkyneet neuvonnan palvelun heikkenemisenä jolloin koiria ei yksinkertaisesti pennuteta vaikka kysyntä tälläkin hetkellä olisi kiitettävää. Suurena virheenä ja hölmöläisten hommana näkisin, jos rekisteröintien määrää pyrittäisiin vain sokeasti kasvattamiseen nykyisen laadun kustannuksella. Se antaisi nykyisten avoimien tietokantojen aikakautena varsin negatiivisen signaalin rodusta uudelleen kiinnostuneille henkilöille.

Suomenpystykorva rodun rekisteröintien laskuun on monia selviä syitä joihin varmasti pystytään yhdessä vaikuttamaan mutta rodun terveyden eteen tehdyt linjaukset eivät ole niitä. Uskallan sanoa, että ilman niitä olisi tämä kansallisaarre jo tavalla tai toisella tänä päivänä pilalla. Tämän on Kennelliittokin jo viestinnässään huomioinut mutta itse rotujärjestö ei ole työtä tekevien päitä silitellyt, päinvastoin kenkää on tullut herkästi. Rekisteröinnit ovat laskeneet koko vuosikymmenen mutta järjestön jäsenmäärä on koko ajan vain noussut. Ne eivät selvästikään kulje käsi kädessä. Jos järjestö kykenee aidosti muuttumaan jäseniä kuuntelevaksi, avoimeksi, keskustelevaksi ja ulospäin suuntautuvaksi on sillä tiedossa valoisa tulevaisuus. Mielestäni hallituskeskeisen ajattelumallin jatkokehitystä ei kannata edes miettiä, jos tavoitteena on vain nykyisten rotukohtaisten jalostusryhmien yhdistäminen ja nimen muuttaninen hienostelevasti toimikunnaksi.

[JKo]

Suomenpystykorva rodun rekisteröintien laskuun on monia selviä syitä joihin varmasti pystytään yhdessä vaikuttamaan mutta rodun terveyden eteen tehdyt linjaukset eivät ole niitä. Uskallan sanoa, että ilman niitä olisi tämä kansallisaarre jo tavalla tai toisella tänä päivänä pilalla. Tämän on Kennelliittokin jo viestinnässään huomioinut mutta itse rotujärjestö ei ole työtä tekevien päitä silitellyt, päinvastoin kenkää on tullut herkästi. Rekisteröinnit ovat laskeneet koko vuosikymmenen mutta järjestön jäsenmäärä on koko ajan vain noussut. Ne eivät selvästikään kulje käsi kädessä. Jos järjestö kykenee aidosti muuttumaan jäseniä kuuntelevaksi, avoimeksi, keskustelevaksi ja ulospäin suuntautuvaksi on sillä tiedossa valoisa tulevaisuus. Mielestäni hallituskeskeisen ajattelumallin jatkokehitystä ei kannata edes miettiä, jos tavoitteena on vain nykyisten rotukohtaisten jalostusryhmien yhdistäminen ja nimen muuttaninen hienostelevasti toimikunnaksi.

[Timo Kettunen]

”Tällä mallilla ns. toimihenkilöiden määrä putoaisi noin puoleen eli huomattava osa kuluista järjestölle putoaisi pois turhien pullansyöjien osalta.”
Näin mm. kirjoittaa nykyinen hallituksen jäsen ja rotujaoston puheenjohtaja 9.1.2014 Spj:n organisaation muuttamistarpeesta.



Nyt on hyvä jäsenten nähdä ja tiedostaa minkälaisia asenteita, arvostuksia ja suhtautumista nykyisessä hallituksessa vallitsee rotujaostoihin. Se paljastaa minkälaisista lähtökohdista uudistusta ja vallankeskitystä suunnitellaan.

Tätä muutosmalliahan on epävirallisesti käytetty jo muutaman vuoden ajan. Se, että jaoston nimi vaihtuisi toimikunnaksi ei asiaa varsianisesti muuta muuksi vallitsevasta tilanteesta. Tämä malli ei toimi, koska hallituksen jäsenet valikoituvat tehtäväänsä muilla perusteilla kuin mitä jaostoissa tulee tietää ja osata. Hallitus on näyttänyt, että se voi halutessaan nykymallia väärin käyttämällä halvaannuttaa jaosten toiminnan, voi milloin vain ottaa toimivallan itselleen ja erotta jäseniä perustelematta.

Nimitysvaltaa, sekä jaostojen toimivallan ja toimenkuvan muutokset ja niiden vahvistaminen on siirrettävä yleisen kokouksen päätettäväksi. Vaikeutetaan siis mielivaltaisten päätösten tekeminen.

Tämäkin asia liittyy ja pitää nähdä osana hallituksen samaan aikaan valmistelemaa sääntömuutosta. Sääntömuutoksen valmisteluun käytetty aika on ollut liian lyhyt, jäsenistölle siihen perehtymiseen varattu aika olematon, eikä asian vaatimaa keskustelua jäsenistön piirissä ei ole pystytty käymään.

On perustelua vuosikokouksessa päättää, että asian valmistelu on kummankin yhdistykselle tärkeän asiakokonaisuuden osalta keskeneräinen ja vielä vaiheessa missä asian valmistelua tulee jatkaa.