SUOMENPYSTYKORVAN JALOSTUSNEUVONNASTA

[peija04]

Kokeillaanpa miten käy tällä kertaa. Pääseekö lehteen asti, ja kuin kauan saa olla täällä?

SUOMENPYSTYKORVAN JALOSTUSNEUVONNASTA

Jalostustoiminnasta vastaaminen ja jalostusneuvontatyö ovat rotujärjestöjen, koskee myös Suomen Pystykorvajärjestöä, tärkein tehtävä. Se tulee korostetun selkeästi esille myös Kennelliiton, kuten myöskin SPJ:n omissa, säännöissä sekä ohjeissa. Jo rotujärjestöksi pääsyn vähimmäisvaatimuksissa todetaan, että yhdistyksen tulee olla toiminnallaan osoittanut pystyvänsä hoitamaan rotujärjestön ohjesäännön edellyttämät tehtävät ja, että edellytyksiä arvioitaessa tulee päähuomio olla yleensä toiminnassa ja erityisesti:

a) jalostuksen ohjauksessa
b) rotuharrastuksen edistämisessä
c) koulutus- ja valistustoiminnassa
d) julkaisutoiminnassa
e) taloudessa
f) yhteydenpidossa liittoon ja kennelpiireihin
g) yhdistyslain ja yhdistyksen sääntömääräisten velvollisuuksien moitteettomassa
täyttämisessä

Luettelo on Suomen Kennelliiton rotujärjestöjä koskevassa ohjesäännössä nimenomaan yllä olevassa järjestyksessä.

Jalostusneuvonnan tärkeys ei ehkä tule ns. rivijäsenelle tai perusharrastajalle aina ensimmäisenä mieleen. Se on varsin ymmärrettävää, varsinkin, kun se näyttää helposti unohtuvan rotujärjestön ylimmältä päätöksenteosta vastaavalta johdoltakin. Harrastuksemme perustuu kuitenkin täysin koiran käyttöön, ja jalostusneuvonnan tärkeys tulee harrastajalle mieleen viimeistään siinä vaiheessa, kun jalostusneuvonnan, ja etenkin sen puuttumisesta johtuvan lopputuotteen, eli koiran kanssa tulee ongelmia. Koira ei täytäkään harrastajan siihen asettamia toiveita. Se ei toimi metsällä, siihen tulee odottamattomia sairauksia, sen käyttö jatkojalostukseen osoittautuu mahdottomaksi, tai ilmenee jotain muuta, mikä estää koiran suunnitellun ja täysipainoisen käytön. Tämän tapahduttua käynnistyvät tutkimukset ei toivottuun lopputulokseen johtaneista syistä, ja kuinka ollakaan, katseet kääntyvät pennun myyjään, eli kasvattajaan.

Jalostusneuvonnasta, eli koirien ja niillä tapahtuvan harrastuksen tulevaisuudesta huolehtiminen on siis rotujärjestön tärkein tehtävä. Itse asiassa rotujärjestöt, myöskin SPJ, on perustettu nimenomaan tätä tarkoitusta varten. SPJ:n ovat perustaneet aktiiviset ja koiraharrastuksen myönteisestä kehityksestä vastuuta kantaneet henkilöt, joista suurin osa on ollut kasvattajia. He ovat ymmärtäneet, että ilman laadukasta kasvatustyötä ei sen enempää Suomenpystykorvalla, kuin yhdellä maailman hienoimmasta metsästysmuodoistakaan, Suomessa vuosisatojen aikoina Suomalaisten itsensä kehittämällä pystykorvametsästyksellä, ole tulevaisuutta. He ovat ymmärtäneet, että laadukas kasvatustyö vaatii onnistuakseen ja hyvää tulosta tuottaakseen laajaa tietämystä rodun ja koirien tilasta, ja tärkeimpänä asiana he ovat ymmärtäneet sen, että laadukas koiranjalostustyö vaatii onnistuakseen kaikkien kasvatustoiminnassa mukana olevien välistä laajaa yhteistyötä. Viisaudessaan he ovat keränneet parhaat voimansa, yhdistäneet tietonsa ja kokemuksensa, keränneet lisää tietoa kaikin mahdollisin keinoin, ja alkaneet ylläpitää ja jakaa tietämystään mahdollisimman suurelle joukolle Suomenpystykorvaharrastajia.

Liekö seurausta maailmalla muutoinkin vallitsevasta yleisestä kehityksestä, että Suomen Pystykorvajärjestön johdolla on alkanut hämärtymään yhdistyksemme alkuperäinen tarkoitus ja tärkein tehtävä. Onko taloudellinen menestys ja yhteistyö kaupallisten toimijoiden kanssa viemässä voiton kansallisaarteidemme eteen tehdystä, vuosikymmeniä kestäneen talkootyön saavutuksista? Vai miten on selitettävissä järjestömme äskettäin tekemät Suomenpystykorvajaostoa, ja etenkin jalostusryhmää koskevat päätökset? Miten on selitettävissä päteviksi ja toimintakykyisiksi tiedettyjen henkilöiden syrjäyttäminen ja jalostusneuvonnan lähes täydellinen alasajo? Miten on selitettävissä ratkaisut joilla horjutetaan jäsenistön luottamusta järjestön toimintakykyyn ja vaikeutetaan radikaalisti Suomenpystykorvan kasvatustoimintaa?

HERÄTKÄÄ HYVÄT MIEHET JA NAISET!!!

En ole väittänyt, enkä ole kenenkään muunkaan kuullut väittäneen, etteikö Suomenpystykorvan jalostusneuvonnassa olisi ollut kehittämisen tarvetta. Mutta eihän hyvänen aika tällaisella toiminnalla saada aikaan kehitystä. Ainakaan sellaista kehitystä mitä minä ja lukuisat muut kasvattajat olisimme toivoneet. Tuleekin vaatimaan jalostusryhmässä nykyisin toimivilta epäinhimillisiksi luokiteltavia ponnisteluja saada tehtyjen päätösten seurauksena aiheutunut vahinko korjaantumaan. Syy syntyneeseen tilanteeseen ei ole heissä, ja siksi toivonkin harrastajien antavan heille vilpittömän tukensa. Itsekin kasvattajana ja jalostusneuvonnan apua tarvitsevana, ja ennen kaikkea Suomenpystykorvaa suunnattomasti rakastavana ihmisenä haluan sen tehdä.

Miten jalostusneuvontaa sitten pitäisi, tai ainakin voisi kehittää?

Ensimmäisenä toimena nyt synnytetyssä tilanteessa olisi ehdottoman tärkeää saattaa Suomen Pystykorvajärjestön Koiratietokannan sisältämät, jalostusvalintoihin ja siten kasvatustyöhön oleellisesti vaikuttavat tiedot kaikkien käytettäviksi, niin kuin järjestön vuosikokous on jo kauan sitten päättänytkin. Tämä ei tarkoita epäillyksi ilmoitettuja, vielä vahvistamattomia ja kirjaamattomia tietoja, vaan pääsyä koirien kirjainmerkkien ”taakse”. Asiahan on mahdollista selvittää nykyisestäkin näkymästä, mutta se on tuskastuttavan hidasta ja työlästä. Kaikki tiedämme, ja niille jotka eivät vielä tiedä tulisi se järjestön taholta pikaisesti tiedoksi saattaa, että kirjainmerkki ja epi-luku eivät aina korreloi toisiaan. Paritusyhdistelmää suunnittelevalle olisi ehdottoman tärkeää, ja käytännön kannalta suureksi avuksi, päästä kirjainmerkkiä klikkaamalla tarkastelemaan koiran saaman merkin ”historiatieto”.

Toisena toimenpiteenä järjestön loistavan Koiratietokannan ja lähes yhtä loistavan Kennelliiton KoiraNet Jalostustietojärjestelmän tiedot tulisi ”ajaa” yhteen. Näin saataisiin järjestömme harrastajien käyttöön todellinen supertietokanta, jota voisimme ylpeinä esitellä aina Amerikkaa myöten.

Kolmantena toimenpiteenä Suomen Pystykorvajärjestöön tulisi pikaisesti perustaa yksi yhteinen jalostustoimikunta, jonka alaisuudessa toimisivat kaikkien rotujen jalostusneuvojat. Jalostustoimintaan on tullut ja tulee jatkossakin paljon sellaista uutta asiaa, minkä sisäistäminen ja kasvattajille oikeassa muodossa eteenpäin välittäminen vaatii neuvontatoiminnassa mukana olevilta kohtuuttomia ponnistuksia. Yhteinen toimikunta mahdollistaisi resurssien tehokkaamman käytön ja lisäisi toiminnan yhteenkuuluvuutta, puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Jalostustoimikunnalla olisi selkeä ja itsenäinen rooli, joka mahdollistaisi tehokkaan yhteistyön myös muiden rotujen jalostustoimikuntien kanssa.

Neljäntenä toimenpiteenä tulisi lyödä jäitä hattuun kaikelle geeni- ja hablotyyppivouhotukselle. Kyllä ne asiat aikanaan selviää, jos on selvitäkseen. Ainakaan ei ole Suomen Pystykorvajärjestön tehtävä yllyttää jäseniään laittamaan rahojaan Geenipasseihin ja muihin hienoihin dokumentteihin, joista ei kukaan tiedä vielä mitään varmaa. Meillä on toimiviksi todetut menetelmät, kunhan me vaan niitä käytämme, ja kunhan järjestö vaan antaisi ne niitä tarvitsevien käyttöön.

Paljon muutakin olisi ja pitäisi, mutta palataan niihin tarvittaessa myöhemmin.

[pihkatasku]

antaa ajatuksia. positiivisiä sellaasi.

[Haapajärvi]

Ollilta erinomainen, ajatuksia herättävä kirjoitus. Kannatan lämpimästi sen julkaisua myös lehdessä. Samalla toivon että järjöstömme jalostusryhmät kokoontuisivat "leirinuotiolle" esityksen tiimoilta ja miettisivät jatkotoimenpiteitä.

[enp]

Tämän keskustelun aloituksessa mainittiin, että jalostuksen ohjaus on määritelty jokaisen rodun jalostusvastaavien tärkeimmäksi tehtäväksi. Sitä on SPJ:ssä tähän asti hoitanut suomenpystykorvan osalta sen jalostusryhmä, mutta sitä on täydentänyt myös suomenpystykorvajaosto, joka on osallistunut tarvittaessa suomenpystykorvaa käsittelevien artikkeleiden kirjoittamiseen Pystykorva-lehteen sekä mm. jalostuksen tavoiteohjelmien laatimiseen. Jalostuksen ohjauksesta selvitäkseen on rotujaostojen oltava työhönsä pitemmäksi ajaksi sitoutuneita, asiaansa perehtyneitä ja vain rodun etua ajattelevia henkilöitä. Tätä tehtävää toteutetaan mm. seuraamalla aktiivisesti rodun terveydellistä tilaa ja tuomalla tarvittaessa yleiseen keskusteluun havaitsemiaan puutteita tai mahdollisia uhkakuvia roduissa.

Kuopion jalostuspäivillä pidettiin yhteistyökokous suomenpystykorvan paremmasta tulevaisuudesta sekä yhteisen tahtotilan muodostamiseksi rodun hyväksi. Tahtotilaksi kuitenkin osoittautui, että suomenpystykorvan jalostuksesta vastaavien henkilöiden määrää päätettiin radikaalisti supistaa Tampereen järjestäytymiskokouksessa. Neuvontatyössä pätevöityneet, rotujärjestön rahoilla koulutetut ja motivoituneet, mutta ennen kaikkea myös vapaaehtoistyössään jatkamaan sitoutuneet henkilöt päätettiin jättää Pystykorva-lehden nro 2 pääkirjoituksen mukaan henkilösyistä valitsematta. Heidän tilalleen on tämän jälkeen yritetty hakea sitoutuneita ja itsenäiseen sekä pitkäjänteiseen työhön kykeneviä moni osaajia, mutta kuten tiedetään - huonolla menestyksellä.

Valitsematta jätettyjen suomenpystykorvien jalostusneuvojien ei ole missään yhteydessä todettu tehneen työtään ammattitaidottomasti tai rodun edun vastaisesti, eikä heidän työstään ole tietääkseni tehty minkäänlaista kirjallista valitusta. Valintoja tehneiden on siis täytynyt heidän kohdallaan tulla toisenlaiseen päätelmään ilman, että päätöksenteon tukena olisi ollut jotain rodun eteen huonosti tehtyyn työhön liittyvää konkreettista näyttöä. Jalostusryhmään jätettiin vain pakollinen minimimiehitys, jolla ei ole nyt ylityöllistettyinä aikaa rodun jalostuksen ohjaukseen. Pitkään jalostuksen ohjauksessa mukana olleena henkilönä minun on vaikea ymmärtää Tampereella tehtyjä ratkaisuja, ja mitä hyvää suomenpystykorvarodulle näillä toimilla ajateltiin ylipäätään saavutettavan.

Itsekin jalostusryhmää vetäneenä tiedän sen paineen ja jopa painostuksen, mikä ko. tehtävien hoitaminen tuo myös mukanaan. On luonnollista, että esiintyy myös arvostelua tehtyjä jalostuspäämääriä kohtaan, mutta jos ajatellaan rodun etua sekä toimitaan sen mukaisesti, tehdään tuskin mitään suuria virheitä. Erittäin vaikeaksi jalostuspäämäärien hoitaminen sen sijaan menee silloin, kun rotujen eteen työtä tekevistä työntekijöistä tulee pelinappuloita tai asioista halutaan tehdä provosoimalla henkilökysymyksiä. Halutaanko kieltävän jalostuslausunnon antaneista henkilöistä päästä eroon? Näitä lausuntoja on vuoden 2012 toimintakertomuksen mukaan annettu vuonna peräti 11 %.

Rotujaostolla olisi kaikesta huolimatta edelleen ja jos toimintaan puuttumatta sallitaan, edessään rotujen tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeitä asioita mietittävänään. Suomenpystykorvan kohdalla niitä ovat mm. rodun suosion selkeä kasvattaminen, heikennetyn jalostusneuvonnan resurssien uudelleen kohdentaminen, jalostustietokantojen jatkokehittäminen, monimuotoisuusstrategian luominen, pohjoismaisen yhteistyön todellinen käynnistäminen, narttujen synnytysvaikeuksien kartoittaminen, epäselvä sukupuolileima uroksilla, kevyet alaleuat jne. Yleinen käsitys harrastajien keskuudessa tuntuu olevan, että toiminta suomenpystykorvarodun osalta on osin halvaannuksessa. Nähtäväksi jää, koska kaiken epäolennaisen näpertelyn sijaan saataisiin aikaan keskustelua ja tekoja itse rotua hyödyttävistä asiakysymyksistä.

[pohjanmaanpoika]

Edelliseen

[HannuK]

enp:ltä hieno kirjoitus! Asiaa!

[MikaP]

[Hallakorpi]

Eero kirjoittaa asian juuri niin kuin tätä on usean ihmisen kanssa ihmetelty.
Järjestön johto on tehnyt päätöksiä ilman argumentointia, ja tässä ei tunnu olevan voittajana mikään osapuoli (ei rotu, ei järjestön johto, eikä rivijäsenkään)....

[mage]

Tähän peukutukseen on helppo yhtyä. Niin Ollin, kuin myös Eeron kirjoituksiin

[JKo]

[jannek]

[ellutii]

[Hely]

[lehkari]

Pohjispeukku Ollille ja Eerolle.

[Haapajärvi]

Kirjoitukset ovat kirjoituksia, niitä on helppo kokemuksen pohjalta kirjoitella vaikka sivu tolkulla. Nyt vaaditaan sitä kuuluisaa johtamistaitoa jota olen aikaisemminkin peräänkuuluttanut, sitä joko on tai ei ole. Nyt Eero rohkeasti ns hyvät jalostajat kokoon ja aidosti pohtimaan esitystä asioiden korjaamiseksi. Alustavan esityksen voisi tuoda kokoonpanoineen esille jo jalostuspäivillä Kuopiossa, näin menetellen saadaan Rovaniemellä varmasti aikaiseksi hyviä päätöksiä. Jokainen on varmasti valmis antamaan periksi vanhoista päätöksistä asiallisen valmistelun jälkeen.Jatkuva johdon ja valittujen henkilöiden "nokkiminen" tällä sivulla vain pahentaa vallitsevaa tilannetta.