Suomalaiset rodut ja pohjanpystykorva

[Tuutikki]

Sellaista asiaa ihmettelen kun tuossa tuli tänään Kennelliitosta käyttövalio kunniakirja, niin siihen oli painettu kuvat lapinkoirasta, porokoirasta, pystykorvasta, karhukoirasta ja suomenajokoirasta eli ns. suomalaiset rodut. Mutta missä oli pohjanpystykorvan kuva Eli onko pohjanpystykorva sitten ruotsalainen rotu, (tai yhteinen?) mutta että sitä ei kuitenkaan mielletä suomalaiseksi roduksi näiden mainitsemieni rotujen ohella. Vai mikä on virallinen status pohjanpystykorvalla.

[össi]

Ruotsalainen rotuhan se on.
Mutta esim suomenajokoira järjestöönkin kuulu amerikankettukoira beagle venäjänajokoira vaikkeivat ole suomalaisia rotuja eivät ne järjestöt katso mistä valtiosta rodut ovat peräisin.

[Tuutikki]

Joo, en tarkoittanut nyt tuota minkä rotujärjestön alaisuudessa rotu on vaan sitä, että toisaalta annetaan ymmärtää pohjanpystykorvan olevan yhteinen rotu ruotsin kanssa. Eli minkä maan rotu pohjanpystykorva todellisuudessa on Siis ruotsin.

Laitoin tämän kysymyksen alunperin tuonne yleisiin keskusteluihin, koska täällä noita vastauksia on ollut todella vaikea saada.

[össi]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanpystykorva

[Tuutikki]

Lukee että ruotsalainen ja suomalainen rotu.

Miten kennelliitto muuten rodun noteeraa ja tuli tuossa mieleen kun oli niitä varoja terveystutkimuksiin pystykorvajärjestölle annettu, että voiko niistä käyttää yhden kolmasosan pohjisten tutkimuksiin. Vai onko ne vain korvamerkitty pystykorville ja karhukoirille.

[IKa]

Eipä sitä ainakaan Kennelliiton puolesta suomalaiseksi mielletä. Kotimaisten rotujen DLA-kartoituksessa sitä ei ainakaan tässä vaiheessa lasketa mukaan. Sinänsä jännä juttu, kun spk:n lisäksi tutkitaan myös venäläisen (ent. karjalais-suomalaista laikaa) kannan DLA:ta. ja suomenajokoiran kohdalla rodun ruotsalaista ja norjalaista kantaa.
Koiramme 10/2011 ss. 9-12 "Mukana (monimuotoisuustutkimuksessa) oli DLA-kartoitettavien spk:n, kkk:n ja saj:n lisäksi ppk, joka sekin mahdollisesti tulevaisuudessa kartoitetaan." Eli ei katsota suomalaiseksi. Sinänsä aika hauskaa, kun yhteisiä kantakoiria on 89 yhteensä 128:sta ja ruotsalaisia kantakoiria, joita suomalaisessa kannassa ei ole on vain neljä, kun ruotsalsilla ei ole 35:den rotuunotetun suomalaiskoiran taustoja. Ei sieltä Ruotsista siten mitään uutta ole saatavilla... (

[Maikki-K]

Ruotsalainen rotu pohjanpystykorva virallisesti on, järjestön sivulta löytyy alkuperän historiaa. (Wikipedian tieto ei ole virallista tietoa)

http://www.spj.fi/fi/rodut/pohjanpystyk ... /alkupera/

[Tuutikki]

Toisinsanoen Ruotsi määrää esimerkiksi rotumääritelmän.

Se asia mikä minua kummeksuttaa on rotuunotto rodun kotimaan ulkopuolella. Esimerkiksi suomessa voidaan ottaa ruotsalaiseen rotuun venäläinen paperiton koira ( esim.Tuutikin papereissa Suvantobic) Eli mihin tuo rotuunotto suomessa toisen maan rotuun perustuu pohjanpystykorvalla. Lapinkoiralla ja porokoirallahan se on ymmärrettävää, kun rodut ovat suomalaisia

[IKa]

Käsittääkseni Suomessa voi rotuunottaa minkä tahansa rodun yksilön näiden ohjeiden mukaan:
10.1 ER-rekisteri
ER-rekisterillä tarkoitetaan erikoisrekisteriä koirille, jotka eivät täytä kaikkia FI-rekisteröintiehtoja.
10.1.1 ER-rekisteriin merkitseminen
10.1.1.1 ER-rekisteriin voidaan rekisteröidä FCI-maiden erikoisrekisterissä tai vastaavissa olevia koiria sekä koiria, joilla ei ole sukutaulussaan kolmea (3) sukupolvea FCI:n tunnustamaan rekisteriin kuuluvia vanhempia.
10.1.1.2 Suomessa uusi rotu, joka ei ole FCI:n hyväksymä, voidaan hyväksyä Kennelliiton hallituksen päätöksellä. Anominen on mahdollista, jos rodun alkuperämaan kennelkeskusjärjestö rekisteröi rotua FCI:n tunnustamaan rekisteriinsä. Anomuksen liitteenä pitää olla kattavasti tietoa rodusta, alkuperämaan rotumääritelmä sekä tietoa suomalaisen ja kansainvälisen populaation laajuudesta. Mikäli Kennelliiton hallitus hyväksyy anomuksen, voidaan ko. rodun koiria tämän jälkeen rekisteröidä ER-rekisteriin, mutta näitä koiria ei voida siirtää FI-rekisteriin, ellei FCI hyväksy rotua.
10.1.1.3. FCI:n ulkopuolisissa koirarekistereissä olevia koiria voidaan hyväksyä ER-rekisteriin koirakohtaisesti omistajan tekemän kirjallisen anomuksen perusteella.
Seuraavien ehtojen tulee täyttyä:
– Koiran rekisteröimiselle on painavat jalostukselliset ja terveen kannan ylläpitämiseen tähtäävät perusteet.
– Koirasta on kahden (2) rotujärjestön nimeämän rodun arvosteluoikeuden omaavan ulkomuototuomarin antama kirjallinen lausunto, jonka mukaan koira on rotumääritelmän mukainen.
– Koira on virallisesti tunnistusmerkitty.
– Anomuksen liitteenä on rotujärjestön lausunto asiasta.
– Muilta osin huomioidaan FCI:n yleiset ohjeet.
10.1.1.4 Hallitus voi rotujärjestöä kuultuaan myöntää yksittäistapauksessa oikeuden kahden (2) rodun väliseen risteyttämiseen (tässä ei tarkoiteta kohdassa 2.1 mainittua saman rodun eri muunnosten välistä risteyttämistä). Rodun kotimaalta pyydetään lausunto ennen anomuksen käsittelyä. Risteytysjälkeläiset merkitään ER-rekisteriin.
10.1.2 Rotukohtainen rotuunottomenettely
Kennelliitto voi erityisistä syistä rotujärjestön esityksestä hyväksyä rotukohtaisen rotuunottomenettelyn, joka kirjataan rotukohtaisiin erityisehtoihin. Koiran on rotuun otettaessa oltava vähintään viidentoista (15) kuukauden ikäinen ja tunnistusmerkitty, tai tunnistusmerkintä on tehtävä rotuunottotilaisuudessa Kennelliiton hyväksymällä tavalla. Rotuun ottavan ulkomuototuomarin tulee kirjallisesti vahvistaa tunnistusmerkinnän tarkistus. Koiralla tulee olla ennen rotuunottoa rotukohtaisten PEVISA-määräysten mukaiset tutkimustulokset, joiden mukaan koira on jalostuskelpoinen. Rotuunoton suorittaa kaksi (2) rotujärjestön nimeämää rodun arvosteluoikeudet omaavaa ulkomuototuomaria, joiden lausunnon perusteella koira rekisteröidään ER- tai EJ-rekisteriin.
Rotuunotto ei ole tarkoitettu Kennelliitossa rekisteröityjen koirien jälkeläisille. Tästä ehdosta voidaan poiketa jalostustieteellisen toimikunnan päätöksellä. Rotuunottomenettelyn väärinkäytöstä voidaan rangaista.

Ja tällainenhan sääntö (10.1.2) on ollut pohjisten rotukohtaisissa erityisehdoissa "maailman sivu". Minusta se on hyvä ohje. Olisihan ehkä Ruotsissakin mahdollisuus avata rotukirja, jos he niin haluaisivat. Sellaista halua ei ilmeisesti (vielä) ole. Varmaan sielläkin kasvatetaan paperittomia pohjiksia syystä tai toisesta.

[Tuutikki]

Sitä vaan kun esim. venäjältä tuoduilla laikoilla pitää olla vähintään MKL:n paperit ( muutoin sekarotuinen), että se hyväksytään suomen rekisteriin. Suomessa rotuun otto ei ole mahdollista ja venäjälläkin vain silloin kun pentu on tuotu tietyltä ( ammattimetsästys) alueelta.

Paperittomia koiria varmaan löytyy jokaisesta rodusta, mutta onko ne rotuunotettavia siihen rotuun mitä ne eniten muistuttaa, jos syntyperä on epäselvä ja sehän on aina epäselvä jos vanhermmat ei ole rekisteröityjä. Esimerkiksi paperittomia itäsiperianlaikoja syntyi taannoin satamäärin pohjoisessa, mutta vakavasti niiden rotuunottoa ei koskaan edes harkittu. koska jalostustyö oli jo tarpeeksi haastavaa muutenkin.

Henkilökohtainen milelipiteeni on kyllä että että rotuunotto on tapa kiertää velvoitteet. Tänä päivänä kuitenkin taitaa kaikki suomessa syntyneet pohjikset olla useamman sukupolven takaa rekisteröityjen koirien jälkeläisiä. Tuossahan suljetaan pois vaan rekisteröidyt vanhemmat eli kun kasvattaa muutaman polven paperittomia niin ne alkaa kelpaamaan rotuun. Jos taas tuo ruotsista paperittoman pohjanpystykorvan näköisen koiran niin saako sen rotuunotetuksi suomeen

[IKa]

Onhan niitä useampiakin "Fallelaisia" Ruotsin Kassasta rotuunotettu takavuosina.

[Tuutikki]

Miten ruotsalainen rotumääritelmä ( tuomarit) suhtautuu esim. mustaan väriin ja tan merkkeihin.

[IKa]

Färg Grundfärgen skall vara rent vit, alltid med distinkta, väl fördelade fläckar. Fläckarnas
idealfärg kan vara i alla nyanser av rött och gult. Fläckarna på bålen skall vara tämligen stora
och väl uppbrutna. Färgen skall också finnas på huvudets båda sidor sidor samt på öronen.
Fläckar i svart, någon nyans av viltfärg eller fawn kan tolereras men idealfärger skall alltid
eftersträvas.

SSFs kommentar: Norrbottenspetsen ska ge intryck av att vara en brokig hund. Grundfärgen
ska dominera. Hundar som bara är tecknade i ansiktet och/ eller som inte är tecknade på
ansiktets båda sidor ska ses som alltför lätt tecknade.

Notera att standarden har stramats upp vad gäller färg och tecken!Allvarliga fel:
• Köttfärgad eller leverbrun nostryffel
• Avsaknad av fler tänder än P1:or
• Tanteckning
• Skimmelteckning (små färgprickar i den vita
pälsen)

[Tuutikki]

Tässä taannoin seurasin näyttelyssä pohjis kehää. Tuomarina Nummijärvi. Mva Jekusta ( mustaa kuonolla) sanoi ettei antaisi ERI:ä ellei olisi valioluokassa. Mielenkiintoinen luonnehdinta arvosteltavan koiran luokan perusteella.

[Heini]

ettei antaisi ERI:ä ellei olisi valioluokassa

Juuri näin...

Nää on just näitä tuomareita, joille itse haluaisin ihan pirruuttani viedä koiriani, että eikö heillä ole omaa mielipidettä tai osaamista sen vertaa, tai ehkä paremminkin uskallusta tehdä itsenäisiä päätöksiä, että sille valiokoirallekin voisi antaa myös muuta kuin erinomaista. Kerrankin päänäyttelyssä tuomari sanoi valioluokan narttujen alkaessa naureskellen, että näitähän hänen ei tarvisi edes arvostella, kun valioita ovat ja siis erinomaisia koiria. No, kyllähän meidän Eetukin on monen muun mielestä valioluokkaa, mutta kyseisen tuomarin mielestä ei, niin olisikohan hän antanut Eetullekin sen erin valioluokasta koiraa pahemmin vilkaisematta?

Ja vai vielä Nummijärvi, pitäisköhän sitten käydä kiusallaan Mintan kanssa vielä uudestaan hänen kehässään, viime kerralla tuloksena H eikä juuri mitään positiivista, mitähän tulisi nyt valioluokassa tuloksena Koirahan pitäisi arvostella sen hetken kunnon mukaan ja vaikka koira onkin valio, se voi olla vaikka minkä höpöhöpömaan valio, tai jos nyt onkin Suomen valio, niin sertit on voinut tulla ties miltä tuomareilta.. Tai sitten koiralla voi olla jo ikää ja sen rakenne on muuttunut esim. pentujen myötä, tai ne kolme sertin antanutta tuomaria on aikoinaan olleet huomaamatta pahoja hammaspuutoksia, tai ihan mitä tahansa, niin eipä se välttämättä ole sen erin arvoinen (enää).

Sitten tuosta mustavalkoisuudesta sen verran, että osaatko IKa kertoa, onko kaikki valko-musta-ruskeat pohjikset tan-värityksellisiä vai vaatiiko tuo tan jotakin erityistuntomerkkejä? Koska en mielestäni ole nähnyt yhtään puhdasta valko-mustaa pohjista vaan kaikilla on aina enemmän tai vähemmän ruskeaa väriä myös. Eli olisiko nämä kaikki valko-musta-ruskeat oikeasti hylättävä ? Koska esim. 2009 Kiimingin näyttelyssä yksi valkomusta sai H:n ja toinen T:n, jälkimmäiselle tuomari perusteli, että koska siinä on liian vähän ruskeaa seassa, niin se saa T:n (ja ruskeaa olikin lähinnä ihan pienet läntit päässä, mm. valesilmät). Eli hänen mukaansa piti ilmeisesti olla vähintäänkin sitä ruskeaa, sitten mitä enemmän mustaa niin sitä "huonompi" koira. Ja tuossa näyttelyssä myös se yksi lähes täysin ruskea koira sai hylätyn, oli kuulemma jo niin epärodunomainen tämän tuomarin mielestä. Tosin en muista, että oliko tuo rotumääritelmä muuttunut/tarkentunut jo 2009 vai tuliko voimaan vasta 2010, olisiko kyseisenkin näyttelyn arvioit menneet sitten seuraavana vuonna erilailla?