Pohjiksen syttyminen

[Termos]

Tästä on voinut olla jo keskutelua, mutta en löytänyt hakutoiminnolla. Omistan reipas 8 kk pohjisnartun. Ollaan nyt 20. päivän jälkeen käyty
tasaiseen metsässä ja nyt on alkanut pikkuhiljaa koira tekemään pitempää hakulenkkiä. Haukkuja ei ole vielä ollut. Eilen olin metsässä koiran
kanssa ja aukon reunaa kävellessä koira lähti metsän puolelle aukosta poispäin hakemaan. Siirryin itsekin aukosta metsän puolelle n. 30 metriä
aukon reunasta. Yhtäkkiä kuulin kun aukolta nousi teeriparvi ja tuli suoraan kohti, istuivat näköetäisyydelle aukon reunapuihin. Koska koira oli
lähtenyt erisuuntaan mistä linnut tuli, kutsuin välittömästi koiraa hiirenvikinällä, jolla olen vihellyksen lisäksi opettanut luoksetulon,
niin koira tulikin teeriparven perästä täyttä laukkaa luokseni. Koira oliki kiertäny aukolle ja nosti sieltä teeriparven puuhun ja samalla kun se
seurasi parvea kohti puita, kutsuin koiran luokse ja sehän tuli

Siinä sitten seisoin 10 minuuttia liikkumatta ja odotin, hoksaako koira, että linnut todellaki jäi siihen meidän yläpuolelle
puihin. Koira säntäili ees takasi ja taas takasi, akkateeret kotkotti puussa, mutta koira ei huomannu, eikä haukkua saatu.
Tilanne laukesi siihen, ku linnut huomasi minut ja lähtivät lentoon. Ensimmäistä haukkua siis odotellaan edelleen, mutta oli
kerrassaan hieno tilanne, jonka isäntä pilasi kun kutsui koiran pois. Missä vaiheessa teillä on koirat syttyny haukkumaan, ja onko
saattanut olla pöläytyksiä ja puuhun nostoja useampiaki, ennen ku lopulta on jossain vaiheessa hoksannut, että mitä pitää tehdä?

Mielenkiinnosta kyselen, minä jaksan kyllä odottaa ensimmäistä haukkua ei siinä mitään, aikaisemmat kokemukset koiran
syttymisestä riistalle on ajokoirista ja dreevereistä, ja nehän syttyy heti ensimmäisestä ylösotosta ja hajusta, mutta miten pystykorvat? Onko
uroksissa ja nartuissa eroja, kummat on varhaiskypsempiä jne.

Kertokaapa kommentteja.

[sepedeus]

Jaa, syttyminen, se lie jo tapahtunut, ainakin jonkinlainen palo on.

Mutta muu käyttäytyminen lintutilanteissa.
Se niin vaihtelee samalla koirallakin, tuulestakin riippuu.
Lordi (uros) karkotti ensimmäisen koppelon reilun 4 kk ikäisenä ja kun koppelo nousi puuhun, sai koira sitä haukkuakin hetken.
Sitten joskus kun kuuli, että lintu tai useampikin rysähti koiran ajamana, ei aina haukkua alkanut kuulumaan.
Aina ei vaan koira löydä lintua puusta, ihan vastakin kun oltiin maastossa, teeriä lenteli eri suuntiin ja yksi tuli lähelle kuuseen ja Lordi kohta perässä, mutta ei vaan saanut siitä hajua, tietoa vaikka puihin katseli. Eli hyvä kun on oppinut että puissa ne ovat
Vaikka eihän sitä aina ole itsekään varma jäikö se puuhun vaan muutenko rytisteli ja jatkoiko samantien matkaa.

Mutta sen olen oppinut sen, että ei pidä mennä viheltelemään koiraa, eikä muutenkaan. Olla vaan hissukseen ja kulkea hiljalleen.
Itse vihellän koiralle vain jos näen sen lähtevän vaikka poron tai muun ei-toivotun otuksen perään, mutta noin ei ole aikoihin tapahtunut.
Jos vaikka näen linnun kaikkoavan tiettyyn suuntaan ja tiedän koiran olevan toisaalla, en ala kutsumaan koiraa vaan odottelen.

Nyt kun lintuja vaikuttaisi olevan paremmin, luulisi niitä tilanteita muodostuvan enemmän, siinähän se nuori koira oppii.
Liekö aiempien syksyjen tilaisuuksien vähyyden vuoksi, ja nyt kokeneeni perusteella uskon, että oma koirakin kypsyy ja paranee huomattavasti tulevan jahtisyksyn aikana.
Olenhan varannut lomapäiviäkin tuota varten 14.

En osaa sanoa eroja urosten ja narttujen välillä, mitä tulee "kypsyyteen".

[lehkari]

Kokemusta vain omasta vuosi ja 9 kuukautisesta nartusta. Se oli paljon mökillä vapaana ekana kesänään ja haukku raikasi rastaille, tikoille ,oraville ja vähän kaikelle. Myös joskus vapaana ollut beagle vanhus opetti jäniksen ajon alkeita mökin takametsässä, mikä ei välttämättä ollut hyvä asia. Mutta riistainto oli kyllä kova ihan pennusta. Kohtuullisen herkkähaukkuinen on kyllä vieläkin.
Haukkuuko Termoksen pentu rastaita,sorsia tms.?
Metsälintuja oma koira ajeli kyllä innolla, mutta ei oikein jääneet haukuttaviksi. Sitten ekana lintulupapäivänä mentiin tutulle teerenlaulupaikalle, jossa teeret oli jo kotona. Siellä alkoi haukku ja teeret alkoi vaihdella puita ja kutkutella ja samassa tuli teeri eteen männynlatvaan ja koira perässä.Heti kun koira haukahti, ammuin ja teeri tuli kopiksi koiralle. Kauhealla säkällä siis eka pudotus, sillä varmaan se vanha kukko olis lähtenyt heti, mutta kun satuin olemaan hollilla. Siitä on pikkuhiljaa homma lähtenyt ihan mukavasti sujumaan ja haukut pidentyneet.Huomisaamuna päästään taas tosi toimiin.
Tuttua on kyllä sekin, että koira ei löydä ihan vieressä puussa olevaa lintua. Ei vaikka koppelo kotkottaisi ihan koiraa kiusatakseen. Kokemus varmaan tuo varmuutta tuossakin asiassa.
Ajokoirista puhutaan nartun syttyvän nopeammin, mutta pohjiksista ei ole käsitystä.

[Huugo]

Narttupentu nyt 5kk, noin 4kk ikäisenä alkoi kiinnostaa linnunhajut kovasti. Ajelee innokkaasti linnut lentoon ja hyppii ilmaan ja haukahtaakin jonkun kerran, kun haju jää leijumaan tai lintu osuu puihin lähtiessään lentoon. Puihin tiirailee myös. Seuraamista ei ole vielä niin, että tavoittaisi nämä myöhäisyksyn yksinäiset linnut. Pisin poissaolo metson perään lähtiessä on ollut 10 minuuttia nelikuisena. Saa nähdä miten kehittyy ensi syksyyn.

[VALLE]

Minun koirien kanssa on ollut samanlaisia kokemuksia kuin Lehkarilla, 4 kk iässä linnut on kiinnostanut molempia jo kovasti. En heittais kirvestä kaivoon mutta eihän tuo toivottu tilannekaan ole.Kyllä mielestäni vuoden iässä pitäis jo linnunhaukun onnistua.
Kotona ei kuitenkaan yksikään koira kehity, lintujen perään aina kun mahdollista!!

[Termos]

Kyllähän tuo koira loppusyksystä alkoi haukkumaan. Pari ampumatilannettaki oli, viimeisessä pummasin unelmahollilta... Haku laajeni
jo mukavasti ja seuras mettoaki parhaillaan puolikilometriä ja löysi. Haukut ei ollu pitkiä, pisin haukku ehkä 6-7 minuuttia ja muut haukut oli lyhkäsiä,
muutamasta haukahduksesta pariin kolmeen minuuttiin. Ei linnut kestäneet. Liekö johtunu siitä, että koira syttyi vasta ihan loppukaudesta ja linnut oli
jo arkoja. No onhan tässä koiran kans aikaa käydä metässä vaikka kausi ohi on. Kaikenkaikkiaan olen tyytyväinen siihen, että koira ylipäätään
alkoi haukkumaan ja haku on mielestäni erinomaista. Tästä on hyvä jatkaa.

[Sodispohjis]

Pohjisuros, tuli nyt viikko sitten vuoden ikään(sai synttärikakun...) ja ongelmana seuraava: haku mielestäni tarpeeksi laajaa ja ryntää karkaavien lintujen perään mutta haukkua ei saa aikaiseksi, onko nyt itse idea hukassa vielä koiralta? Tänään viimeksi nosti teeret hienosti puuhun ja katseli vain puun alta teeriä puuhun, haukuntaa ei kuulu? Ammuin viime viikonloppuna kiväärillä kaukaa yhden teerin alas kun sama tilanne toistui pari kertaa, otin hollille kauimmaisen ja tiputin, hienosti koira ryntäsi paikalle ja sai palkkioksi purtavaa---luulin että tämä olisi sen haukkukynnyksen laukaissut mutta ei, mitä seuraavaksi? Tarhassa haukkuu kun on asiaa eli osaa jotain haukkuakin.

Tänään viimeksi meni puoli tuntia jäniksen perässä ja teeretkin nosti puuhun mutta se viimeinen silaus eli haukku jäi puuttumaan, lisää metsäpäiviä vaan niin siitä se lähtee? Mahdollisuutena olisi käyttää omaa sesseä naapurin 4-vuotiaan pohjiksen seurassa metsässä joka täysin linnut ja hirvet haukkuu, mitä kokemuksia laittaa oma koiruli toimivan kaveriksi opettelemaan sitä hommaa eli haukkua? Oma koira toimiva muuten eli perhenjäsenenä pyörii, tyttö opettelee agilityä koirulin kanssa ja touhua riittää ympäri vuoden mutta tämä itse haukkuidean aikaansaaminen? Luoksetulo, autoon nouseminen, autossa matkustaminen ja kaikki muutkin normaalit komennot pelaa hienosti eli mahtava valinta kaveriksi näin vuoden kokemuksen perusteella mutta se haukun puuttuminen isäntää kismittää...

[Termos]

Minullakin on koiran kanssa hankala tilanne, hakee hyvin, ajaa linnut puuhun mutta ei jää haukkumaan. Haukkuu hetken, mutta jättää linnun.
Tänään ajoi koppelon hyvän haun päätteeksi puuhun, kuulin kun lintu räpsähti latvaan ja samantien alkoi haukku. Muutama haukkusarja ja täydellä tohinalla puun alta pois.

Olin kolme varttia paikallaan, sinä aikana koira ehti ajaa pyitä ja teeriä lähimaastosta lentoon, mutta koppelosta ei välittänyt. Ajattelin, että koppelo taisi sittenkin
lähtä ja lähdin kävelemään linnun suuntaan, niin siitähän se lähti kotkottaen puusta. Metsä oli harvaa ja näkyvyys hyvä, koiralla olisi pitänyt olla näköyhteyskin periaatteessa.
Harmittaa kyllä tämä. Tiedän, että metsää ja metsää vain, mutta aika avuton sitä on tuossa tilanteessa.

Toinen erikoinen juttu, koira lähtee aina myötätuuleen. Kun lähden itse vastatuuleen, saattaa koira lähtä suoraan sivulle ja taakse myötätuuleen ja mennä yli puolen kilometrin päähän. Toki on saanut ylöskin lintuja tuulen alta, mutta tämä on itseä oudoksuttanut. Pitää kyllä yhteyttä isäntään 15-30 min välein.

Niin ja koirahan on pohjis narttu, ikää vajaa 2 vuotta.

[Sodispohjis]

Joko sait Termos koiran haukun pelaamaan? Minulla edelleen vastustaa, toissapäivänä viimeksi oli neljä haukun paikkaa mutta haukkua ei irronnut---jopa kaksi koppeloa piti ääntä suoraan ylhäällä puussa koiran edessä ja sesse vain katseli mutta ei haukkua, alkaa olla epätoivoista jo. Viime viikolla otti hirven haukkuun(ensimmäinen haukku metsässä koiralle), piti n. puoli minuuttia haukussa ja meni tutkan mukaan kilometrin hirven perässä, hirvelle ei epäröi haukkua ollenkaan---mutta ensin pitäisi se lintuhaukku tulla ennenkuin hirven koiralle kaadan. Kokemusta linnun puuhun vetämisestä ja sillä tavoin opettamisesta? Eli tehdä jälki maahan ja antaa koiran löytää, odotella haukkua ja sitten ampua "alas" siimasta?

[Heini]

Itsellä on tullut käytettyä kahta koiraa yhtä aikaa metsässä, vaikka eihän sitä etenkään nuorelle koiralle suositella, jotta se oppisi itse ensin pelaamaan. Vanhemmalta saattaa toki ottaa hyvinkin mallia, mutta myös niissä huonoissa asioissa, esim. meillä pentu katsoi vierestä kun vanhempi otti jänisajon - huono juttu... Jatkossa riittänyt jänisajoja myös tuolla nuoremmalla, toki olis varmaan innokkaana mehtäkoirana keksinyt ne myös ilman vanhemman näyttämää mallia. Enkä sitten tiedä, meidän koirille ei varmaan kärsisi esim. yhteishaukusta pudottaa lintua, koska veikkaan että siitä seuraisi melkoinen rähinä. Eli voi olla ikäväkin kokemus nuorelle koiralle, jos sattuisi niin huonosti, että vanhempi koira on ärhäkkä saaliista. Mutta toki pelkkä treeni toisen koiran kanssa voisi toimiakin, mutta ei sekään ole hyvä juttu, jos koira vaikka oppii aina menemään muiden koirien haukuille.

Oletko Sodispohjis kokeillut linnunraadolla yrittää leikittää koiraa ja näin saada sitä haukkumaan? Meillä oli Minta pentuna sellainen, että isolle linnulle ei alkuun kovin helpolla antanut ääntä, vaikka pikkulintuja ym. haukkui senkin edestä. Linnunraadollekaan en saanut haukkua irtoamaan, mutta koska vanhempi tiesi sen "leikin" ja haukkui mielissään, niin ottihan Minta vähän siltä mallia. Minta kyllä alkoi myös isompia haukkua sitten melko pian, kun sattui hyviä tilanteita ja pikkulinnut saivat nopeasti väistyä isompien tieltä. Tuosta linnun roikottamisesta puussa ja sen ampumisesta on sen verran kokemusta, että Eetulle yritettiin sitä kun se oli jo vähän vanhempi, eikä pudotusta ollut saatu. Koirahan tiesi, että raato tuolla vaan on ja katseli meitä vähän ihmetellen, mutta haukku minun mieliksi nyt vähän kuitenkin ja pudotettiin lintu. Pennulle voisi simulaatio toimiakin paremmin. Mintalle taas kesäpäivillä tiputettiin koppelo riistarastilla, sillä kyllä irtosi haukkua raadollekin, kun vähän usutti