Retun ja Kuusikkomaan Pipsan jälkeläiset, missä olette?

Tämän otsikon alla keskustellaan pohjanpystykorviin liittyvistä asioista.

Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1

ellutii
Viestit: 282
Liittynyt: 30 Marras 2006, 21:22

Viesti Kirjoittaja ellutii » 17 Syys 2007, 10:01

Ensinnä tärkein: HIRVEÄ tapaus Pyry-koiralla! Onneksi Pyry selvisi elävänä hukkien kynsistä! (monta kertaa itsekin miettii, entäs jos susi sattuu tielle... :shock: )
Pääasia, että Pyry ensin paranee ja sitten näkee, mitä traumoja tapahtuma on aiheuttanut; ainakin auton viereen meno vaikuttaa lupaavalta...

Olipa mahtavaa nähdä Sakun kuva ja kuulla tarina; voin uskoa, että koira on ollut töpinöissään pudotuksen jälkeen ja tietysti isäntäkin :D

Meillä valitettavasti lintuhaukut olivat niin lyhkäisiä (linnut olivat hyvin arkoja), ettei emäntä ennättänyt millään paikalle.. :(
Oravahaukulle kyllä olis ennättänyt vaikka ryömimällä; pahuksen Kurret :evil:
Lintuja näytti Hyrynsalmella olevan paljon vähemmän kuin viime vuonna, lienee jo laskuaika tulossa, vai johtuiko vaan kelistä, joka oli enimmäkseen runsasta sadetta ja tuulta.... :?

Toive ja tarkoitus on päästä Hyryskille vielä pakkaskelien aikaan, jospa ne linnut sitten malttaisivat pysyä haukulla.

Hyrynsalmen matkan mukavia muistoja olivat Petestä varsinkin pikku-siskon tapaaminen (painia lyötiin ihan urakalla ja piti ottaa sairaslomapäivä seuraavana päivänä kesällä "särkeytyneen" jalan kipeydyttyä) ja isoveljen tapaaminen, vaikka Kimi ei niin digannutkaan Peteä :shock:
Täytyy sanoa, että melekosen mukavissa maisemissa saa Kimi ja Tytti juoksennella.... 8)

Joku kuva laitetaan, kunhan saan ladattua niitä photobuckettiin.

terveisin,
Pete ja emäntä

pipsa
Viestit: 31
Liittynyt: 05 Joulu 2006, 09:50

Onneksi Pyry selvisi susien kynsistä

Viesti Kirjoittaja pipsa » 30 Syys 2007, 16:03

Hei,

Nyt vasta pääsin koneelle katsomaan viestejänne. Jouduin Hyrynsalmen metsästyslomareissulta kutakuinkin suoraan sairaalaan. Kotiuduin pari päivää sitten.

Oli hyvää tuuria Pyryllä, että omistaja sattui olemaan niinkin lähellä. Muuten olisi ollut varmasti koiran menoa. Samaa olemme itsekin pelänneet aina kun koirat on irti metsässä. Toivotaan, että Pyry toipuu ennalleen. Sillähän oli hyvät metsäkoiran otteet jo vuosi sitten.

Onnea Sakulle saaliista vielä tätäkin kautta. Ja kiitos Petelle joukkoineen mukavasta vierailusta Hyrynsalmella. Minun metsästysreissut on tältä syksyltä nyt ohi, mutta jospa vuoden päästä ollaan taas iskussa.

Ollaan yhteydessä. Arja

pipsa
Viestit: 31
Liittynyt: 05 Joulu 2006, 09:50

Mitä siis kuuluu näille -05:lle?

Viesti Kirjoittaja pipsa » 11 Huhti 2008, 20:08

Puoli vuotta on vierähtänyt edellisestä yhteydenotosta tällä palstalla. Olisi oikeasti mukava tietää, mitä tälle kuusikolle kuuluu?

Joko Pirillä on ollut jälkikasvua? Katsoin, että Pevisassa on käynyt. Laitoit yhteydenoton aikanaan alulle täällä. Missä mennään nyt?

Entä Pyry, jäikö traumoja suden hampaisiin joutumisesta? Toipuiko puremista ja vieläkö oli/on sen jälkeen metsästyskäyttöön? Loppusyksystä oli tilanne, jossa pelkäsimme -02 kuusikon puolisisaren joutuneen suden suuhun. Kimi-urkkimme katosi metsästysreissulla reiluksi tunniksi kovan ulinan jälkeen. Naisväki väänsi (=allekirjoittanut) jo itkua, mutta onneksi jätkä palasi, eikä ollut moksiskaan. Jäljistä sitten nähtiin, että oli ollut lähikontaktissa hirven kanssa. Liekö uhitellut potkaista haukkujaa. Susia Ylä-Savossa oli ja on yhä, joten pelko oli todellinen.

Petestä olen kuullut viimeiseksi tästä jengistä - nähnytkin. Suite-projektin edistymistä odotellaan... Syksyllä tavattiin puolisisarusten kanssa Kainuussa.

Panu - kaksoiskansalainen - on ollut myös kiitettävästi yhteydessä. Arvelen, että eniten kaikista näistä. Mitä nyt "ulkomaiden" puolelle kuuluu? Oli todella mukava nähdä kesällä ja saalistakin tuli syksyllä.

Piko on tässä lähimpänä ja voi ainakin syksyllä hyvin. Miten nyt ja onko tullut uusia koiria perheeseen? Pessi-setteristä kun aika jätti.

Ja Pimu siellä itärajalla. Riistakoiran otteet oli jo pentuna. Mitä vuodet ovat tuoneet mukanaan?

Kuulumisianne odotellen...

Jk) Emän viimeiseksi jäävä -07 jengi tulee perässä. Toivon ja Taikan kuulumisia on tullut vuoden mittaan säännöllisesti. Toivo nähdään viikon päästä syntymäkuntansa näyttelyissä ja Tytti-sisko asuukin täällä syntymäkotonaan äitinsä ja kahden sisarpuolensa kanssa. Ja tietääkseni ihan eka eli -02 jengi elää ja voi hyvin ihan kokonaisuudessaan.

ellutii
Viestit: 282
Liittynyt: 30 Marras 2006, 21:22

Viesti Kirjoittaja ellutii » 11 Huhti 2008, 22:24

Saukkis taas, ihan pikaisesti, kun meitä jo niin nukuttaa.
Muutettin tänne metsän keskelle pääsiäisenä ja Pietu nauttii elämästään, kun kaupunki- ja taajamajakson jälkeen saapi revitellä lenkillä ihan irrallaan ( eräs rotuvähemmistömme edustaja syksyllä totesikin, että "onnellinen koira" , kun Pietun näki 8) ).

Laitetaan tähän kevennykseksi yksi "nallenjahtauskuva" kun nyt ei ole metsästysaika.

P.S. Olisi todella mukava kuulla teistä muistakin ja mukava olis nähdäkin!
Ainiin, tavattiinpa Taikakin (ja myös perheen vanha narttu) tässä muutama kuukausi sitten iltalenkillä, kun olimme "pojan" kanssa kirkolla evakossa. Olipa sitten reipas likka tämä Taika ja Pete erityisen innoissaan samannäköisiä (ja vielä tyttöjä) tavatessaan! (emäntää herkisti erityisesti tämä tapaaminen )
...kyllähän me tuolla kaupungissa asuessakin muutamat tytöt, kumma kyllä aina sellaiset vanhemman sorttiset 8), tavattiin lenkkeillessä ja yhtä ärzyä pystisnarttua lukuunottamatta kaikki olivat Peten kanssa kavereita. Poikien kanssa ei tultu aina niin hyvin toimeen...
Kuva


kevätterveisin,
emäntä ja Pete

PYRY-2005
Viestit: 4
Liittynyt: 09 Joulu 2006, 23:14
Paikkakunta: SONKAJÄRVI

Viesti Kirjoittaja PYRY-2005 » 10 Kesä 2008, 12:19

Moro vaan.

Eipä jäänyt Pyrylle traumoja pahemmin siitä susi episodista, arvet vaan ja vähän tervettä pelkoa esi-isiä kohtaan. Viime syksy meni melkein kokonaan haavoja nuollessa, mutta päästiinpä viimeisinä päivinä metsällekkin. Alkuun haku oli vähän varovaista pysytteli aikalailla ukon mukana, mutta muutaman teeri pompun jälkeen meno oli ennallaan.
Saatiin muutamia haukkuja ja yksi metso reppuunkin. Sen verran se susi tapaus vaikutti, että nykyään Pyry on aika ärhäkkä vieraillle uroksille, mitä isompi koira sitä kovempi rähinä.

Syksyä odotellessa.
Pyry Sonkajärveltä.

ellutii
Viestit: 282
Liittynyt: 30 Marras 2006, 21:22

Viesti Kirjoittaja ellutii » 10 Kesä 2008, 14:00

Taidan olla hyvin pienellä sanavarastolla varustettu, mutta: oli IHANAA kuulla, että Pyry on OK ja mitään pysyviä traumoja ei jäänyt. Olen monesti meinannut kysyä Pyryn kuulumisia, niin usein poitsu on ollut mielessä... (meilläkin saattoi viime syksynä olla "suset" aika lähellä, sillä lehdissä oli juttua rohkeasta susilaumasta juuri sen jälkeen, kun olimme Vieremässä metsällä käyneet... :shock: )

Nyt ei sen kummempia tapahtumia, kun että parit myyrät on tappamisen lisäksi tullut syötyä ja yksi myös emännän ja isännän petille oksennettua (olisko osasyy syödyissä heinissäkin?); pikkuisen oli nolonnäköinen naama Pietulla..., en viitsinyt edes moittia, sillä jos ykä tulee, niin ykä tulee 8) .
Ja tietysti päästäisiä rääkätty ihan entiseen malliin.

Luulisin, että tänä kesänä jo uskaltaudutaan omatoimisesti uimaankin,; oli nimittäin eräänä kuumana alkukevään päivänä jo hyvin lähellä.
Taustaa uimattommuuteen: Pietu oli reilut puolivuotias, kun putosi kevätjäihin eikä ole sen tiimoilta mallannutkaan uimista, toki kahlailu ei ole pelottanut...

Tarha ei ole vielä valmis, sillä työmiehet askartelevat vielä talon kimpussa, mutta jos en toista itseäni, niin 5 nippua 20 neliön verkkoa olis odottamassa asennustaan; kelepaa sitten Pietun päästellä höyryjä seiniin törmäilemättä...

Tommti
Viestit: 11
Liittynyt: 06 Joulu 2006, 19:07

Viesti Kirjoittaja Tommti » 12 Kesä 2008, 13:35

Heippa.
Meillä on Sakun kanssa ollut kiireitä ja ei ole oltu pitkään aikaan yhteydessä. Saku on hyvässä kunnossa, hiukan raskas kun tuo ruoka maistuu hälle. Isänällä kyllä sama ongelma. Kun nämä työ hommat rauhoittuu niin aletaan heinäkuussa juokseen. Elokuussa sitten aletaan viettään 5 viikon jahti lommaa. Toivon että metsä lintuja syksyllä löytyis ja jahti kausi sais hyvän alun.

Kari ja Saku

pipsa
Viestit: 31
Liittynyt: 05 Joulu 2006, 09:50

Kesäterveisiä jälkikasvu ja muutkin!!

Viesti Kirjoittaja pipsa » 17 Kesä 2008, 18:44

Olipa tosi mukava kuulla, että Pyry voi hyvin ja ettei traumoja susista jäänyt sen pahemmin. Olimme oikeasti huolissamme asiasta, sillä sudet ovat akuutti ongelma meidänkin metsästysalueilla Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. En ole susivihaaja - ne kuuluvat luontoon omalta osaltaan - mutta en hyväksy, että saa metsällä pelätä jatkuvasti koiriensa puolesta. Vaikka ei metsästäisikään, saa pelätä syksyisin koirien ollessa irti metsäalueilla.

Ja hienoa, että Pete ja Panu (alias Saku) voivat myös hyvin. Molemmat tuntuvat taustajoukkoineen odottavan tulevaa jahtikautta innolla. Hyvä niin.

Nyt kun vaan saataisiin muutkin sisarukset "linjoille". Pyry, kerro Pirin joukoille, että halutaan heidän kulumisia. Yritän tavoittaa muut. Oli kuulumiset hyviä taikka huonoja, niitä kaivataan ainakin täällä alkuperäisissä kotijoukoissa. Ja kun katsoo palstallamme käyneiden määrää, niin moni muukin. Se vasta mukavaa onkin.

Meillä täällä "kotona" touhutaan entiseen malliin. Koko nelikko (Pipsa, Kimi, Piitu ja Tytti) voi ihan hyvin ja orava- ja siilihaukut ovat tätä päivää. Oravia ruokitaan naapurissa läpi vuoden, joten en ihmettele niiden läpikulkua alueella - mutta mikä kumma saa siilit tunkemaan itsensä koiriemme tarhaan, vaikka ruokaa ei ole tarjoiltu ulos vuosiin. Eikä tunkeutuminen ole edes helppoa, sillä aidan ali karkailevan Piitumme takia alareuna on tiivistetty kauttaaltaan erinäisin menetelmin kohdasta riippuen. Tänä aamuna viimeksi Kimi-uros otti yhteen ison siilin kanssa. Ja siilijätille ei riittänyt että olisi tunkenut itsensä aidatulle pihallemme, vaan oli vielä kömpinyt 30 cm kynnyksen yli häkkiin, jossa tiheä verkkoaita on upotettu puoli metriä maan alle. Onneksi mies oli kotona - ei kun jätti lapioon ja aidan yli mahd kauas.

Kuulumisianne odotellen jatkossakin. Ja kuviakin lupaan ihan lähiaikoina. Aikaisempi kamera on ollut rikki pitkän aikaa ja vasta tällä viikolla sain hankittua uuden. Kunhan tutustun siihen paremmin, laitan joitain otoksia tännekin nähtäville.

Tommti
Viestit: 11
Liittynyt: 06 Joulu 2006, 19:07

Viesti Kirjoittaja Tommti » 20 Kesä 2008, 14:22

Heippa.
Lähetän muutaman kuvan Sakusta. Jääkiekko kaukalo on Sakun paikka maanantai-perjantai kun olen töissä. Saku poika tuumaa että hällä taitaa olla pohjois ruotsin suuriin koiratarha. :P
Hyviä kesän jatkoja teille.
Kari ja Saku






Kuva
[IMG]http://img83.images

[url=http://imageshack.us]Kuva

Kuva

pipsa
Viestit: 31
Liittynyt: 05 Joulu 2006, 09:50

Re: Retun ja Kuusikkomaan Pipsan jälkeläiset, missä olette?

Viesti Kirjoittaja pipsa » 22 Elo 2008, 18:23

Hei vaan Saku ja muu -05 jälkikasvu

Täällä kotijoukot kaipaavat taas kuulumisia mielellään kuvien kera tuosta vauhdikkaasta :shock: sisarusparvesta näin uuden metsästyskauden alla ja ennen kaikkea sen kuluessa. Kuusikko tulee ensi kuussa 3-vuotiaaksi ja näin ollen parhaat metsästysvuodet ovat nyt juuri alkamassa. Ruotsin puolella kausi onkin tainnut jo alkaa - tarkoitan siis metsäkanalintujen pyyntiä. Myös -07 syntyneiden Taikan ja Toivon kuulumisia otetaan mielellään vastaan. Kyseisen sisarussarjan Tytti sählää :wink: täällä kotona äitinsä Pipsan -99 ja -02 syntyneestä kuusikosta Piitun ja Kimin kiusaksi. Laitan kuvia kunhan taas muistan miten se homma toimi. Photopucketissa minulla niitä on, mutta en saa nyt siirrettyä tuon Img:n kautta...

Tänäkin vuonna minulla ja miehelläni on matka Hyrynsalmelle Tytin ja Kimin kanssa. Miten on Pete, tuletteko samoihin maisemiin? Näemmekö taas? Olkaa yhteydessä, jos näin on - oli mukava tavata viime syksynä - saman voisi uusia..? Muu kotijoukko jää Laura tyttären ja hänen tamperelaisen sulhasensa Joonaksen hoiviin tänne Kiuruvedelle. Viime vuotinen huvila odottaa ja tutut metsästysmaat. Töissä on ollut todella kiireinen syksy ja kiire jatkuu, mutta välillä on mukava hengähtää ihan muissa maisemmissa. Kesälomankin 5 viikkoa meni lähes kotona - mitä nyt sukulaisissa vierailtiin. Neljän koiran kanssa on pakko jakaa näitä reissuja perheen kesken. Koko porukalla ei ole mahdollisuutta lähteä kuin Pulkkilan mummolaan, missä löytyy tilat koko koiralaumalle. Upea tarha jälkikasvulle ja lämmitetty koppi - ja talvella pääsy ihan sisätiloihin. Se on paljon vanhalta Ruusa-kissalta sopeutua se ja jakaa reviiriään. Pipsahan toki ei tarhaelämään alennu missään vuodenajassa. 8)

On ollut ilo seurata, että palstamme on edelleen kolmen seuratuimman joukossa. Tosin Pantse tulee takaa kova vauhtia :mrgreen: ja varmaan kohta ohittaa. Terveisiä vaan sinne - arkipäivän tarinat on mukavaa luettavaa. Saman pienen rodun parissa tässä jokainen meistä yrittää parhaansa tehdä. Elämäni varrella minulla on ollut pystykorvia lapinporokoirasta hollanninpystykorvaan ja jämtin/suomenpystykorvan sekoitukseen saakka - tämä pohjis kuitenkin yllättää :o luonteellaan vieläkin, vaikka ne ovat olleet meidän ainoa rotu viimeiset 8 vuotta. Jokainen näistä neljästä on ihan oma yksilönsä. Ja niin helppohoitoisia kotioloissa - ei niitä juuri huomaa, vaikka asuvat kaikki sisällä ainakin yöt.

Kuvia tulee toivon mukaan ihan pian.

Kuulumisianne odotellen..... Arja ja muu jengi

pipsa
Viestit: 31
Liittynyt: 05 Joulu 2006, 09:50

Re: Retun ja Kuusikkomaan Pipsan jälkeläiset, missä olette?

Viesti Kirjoittaja pipsa » 24 Elo 2008, 12:50

Tässä nämä eilen lupaamani kuvat ovat. Ja ihan itse ne sittenkin sain siirrettyä ja jopa photbucketissa pienennettyä 8)

Pipsa 18.6.2008 kuvattuna - vakipaikallaan, olohuoneen matolla...
Kuva

Tytti samana päivänä - joku kuopankaivuu -projekti kesken...
Kuva

Piitu 18.6.2008 - ja Kimi taustalla
Kuva

Kimi 18.6.2008 - Kimin luihin ei "koira-akoilla" ole asiaa...
Kuva

Tommti
Viestit: 11
Liittynyt: 06 Joulu 2006, 19:07

Re: Retun ja Kuusikkomaan Pipsan jälkeläiset, missä olette?

Viesti Kirjoittaja Tommti » 17 Syys 2008, 09:15

Heippa. Meillä hän täyttää Saku poika 3 vuotta tännään. Hyvän luun täytyy hälle antaa, mutta talon väki saa täytekakkua. Jahissa ollaan kuljettu mutta on ollut aika hiljaista. Muutamia hyviä haukkuja on ollut ja yksi metso on saatu reppuun. Tykkään että vanhat linnut on ollut aika arkoja. Mutta syksyä viellä riittää ja toivon hyviä jahti ilmoja. Tv: Kari ja Saku

ellutii
Viestit: 282
Liittynyt: 30 Marras 2006, 21:22

Re: Retun ja Kuusikkomaan Pipsan jälkeläiset, missä olette?

Viesti Kirjoittaja ellutii » 17 Syys 2008, 22:01

Saukkis taas kaikki ja etenkin päivänsankarit!
ihan lyhyesti vaan näin illalla myöhään, kun emännän pitäisi vielä pyykit levittää ja ennättää nukkumaankin....

Pete ei ole päässyt metsään kuin vasta pari kertaa, aloituspäivänä oltiin uusissa ja aika oudoissakin "koti"metsissä. Yli viiden tunnin reissulla vain yksi ukko- sekä akkametso, eri paikoissa kumpikin, eikä niitä ollut mahdollisuus edes yrittää :( .
Onneksi ei sentään hirvikärpäsiä niin paljoa ollut kuten edellisen viikon eräänä iltana suurinpiirtein samoilla seuduilla...

Uudestaan viime lauantaina, eri alueella ihan lyhyesti ja poika ajoi liikkeelle ja h...vatan etäs pari pyytä, haukkui toisessa paikassa näkymättömissä hetken jotakin (jota en enää nähnyt enkä kuullut, kun ennätin seutuville) ja itse ajoin liikenteeseen akkateeren, jota en olisi pystynyt ampumaan, jos olisin halunnut.

Todella vähissä ovat täällä linnut, ainakin siihen verrattuna, mitä keväällä lenkillä käydessä näkyi (tosin alueella, jossa ei ole pienriistalupaa :evil: )

Tulevana perjantai-iltana suuntaamme pitkästä aikaa Hyryskille; toivotaan, että siellä olisi lintuja (ei ole mitään tietoa, kun ei ole tullut käytyä maisemissa sitten viime syksyn...) -->mahtaako veli-poika ja sisko-likka olla vielä maisemissa?

Meillä tarha-projekti edelleen kesken, kun työmiehet ovat niin kiireisiä... :? mutta laitetaan tällainen syksyinen pihakuva Peten tulevista tarhamaisemista katsottavaksi. (joo, koppiin tulee vielä terassikin)
[img]http://i128.photobucket.com/albums ... .jpg[/img]

Päivänsankaristakin yritin ottaa kuvaa, mutta oli nuorellamiehellä niin kova vauhti päällä, ettei kuvat onnistuneet...

syysterveisin,
emäntä ja Pietu 8)
Raija Tiilikainen

ellutii
Viestit: 282
Liittynyt: 30 Marras 2006, 21:22

Re: Retun ja Kuusikkomaan Pipsan jälkeläiset, missä olette?

Viesti Kirjoittaja ellutii » 17 Syys 2008, 22:28

...meinas "moukka-emännältä" ihan unohtua kirjoittaa ne herkistelyt; tänä päivänä siivoilin ullakkoa ja löysin sieltä 15.10.2005 päivätyn Savon Sanomien Lauantai Markkinat -sivun, jossa ollut ilmoitus muutti elämän lähes kolme vuotta sitten aivan kokonaan; siellä oli pohjanpystykorvapesueen myynti-ilmoitus.
Painiskelin asian kanssa vuorokauden ja soitin vielä vahvistusta saadakseni miehelleni ja hän sanoi, että minä päätän, mutta minä myös huolehdin, jos koiran meinaan ottaa.
Ja lopputulos on ollut nähtävissä ja kuultavissa täälläkin jo parin vuoden ajan 8)
-->Päivääkään en vaihtaisi pois....vaikka AINA ei niin hauskaa olekaan, mutta silti.... :D
Raija Tiilikainen

ellutii
Viestit: 282
Liittynyt: 30 Marras 2006, 21:22

Re: Retun ja Kuusikkomaan Pipsan jälkeläiset, missä olette?

Viesti Kirjoittaja ellutii » 22 Syys 2008, 00:12

...taas on melkein yö, kun emäntä täällä kirjoittelee...

Tulimme illansuussa Hyrynsalmelta, repussa vain yksi, mutta sitäkin maukkaampi pyy.
Emäntä kämmäsi lauantaina ukkoteeren merkinnän ohilaukauksellaan (oli pakko ampua kohtuullisen pitkältä matkalta, kun oli aukko välissä... :( ): Pete olisi varmaan mielellään herkutellut ukkoteerenkin sisuskaluilla.

Muutama lenkki ennätettiin metsässä tehdä ja pari muutakin tapahtumaa oli, joihin en ennättänyt paikalle (linnut ei näköjään kestäneet yhtään haukussa :? ) Yksi jäniskin olisi ollut mahdollisuus saada, mutta en halua Pietun innostuvan liikaa jäniksestä, enkä siis niitä ammu.

Tässä maisemakuva ruskaluonnosta ilman puussa riippuvaa teertä. Värit olivat vieläkin upeammat, kuin mitä tästä kamerakännykän kuvasta välittyy.
Kuva
nyt äkkiä nukkumaan, että on pirteänä aloittamassa uutta viikkoa!
Raija Tiilikainen

Vastaa Viestiin