WWW.PYSTYKORVA.INFO

Kyllä se seuraava juoksu on yleensä tullut pennutuksen jälkeen koirasta riippuen noin 6,5 ja 11 kk:n päästä. Eli sama aika vain pentujen syntymästä laskien, kuin ilman pennutusta edellisestä juoksustakin laskien.

Tähän aiheeseen liittyen heräsi kysymys että miten määritätte oikean astutusajankohdan?
Aiheesta on tietysti netti pullollaan asiaa, mutta pystisharrastajien ajatukset aiheesta kiinostaa.

Meillä parhaillaan ensimmäinen juoksu menossa ja koira on nyt jo 1v 2,5kk.

Laitampa tähän meidän vanhemman nartun juoksujen välejä, kuten näkyy, hettävät välit jonkun verran eli on aika yksilökohtaista nuo juoksujen välit. Eka juoksu tuli n. 11 kuukauden iässä.
Väli 6 kk - väli - 15 kk - väli - 13 kk (astutus)- väli - 7 kk - väli -7 kk (astutus) väli 10 kk- väli -7kk - väli -8 kk(astutus) - väli 10 kk, ja astutusten jälkeenkin heittoja on
Astutuksen oikea ajankohta taas on vähän tuollaista salapoliisi työtä, meillä kyseinen narttu on melko "myöhäinen" eli sopiva astutusaika on vasta n. 18 vrk. Ensimmäisellä kerralla kokeiltiin astutusta aivan liian aikaisin (onneksi uros asui melko lähellä).
Täytty sanoa että 15 pentuetta kasvattaneena on minulla ollut onneakin mukana, sillä yhtään kertaa ei narttu ole jäänyt tyhjäksi

Vihdoinkin alkoi meidänkin neitosella juoksuaika. Ikää on kertynyt jo 1v 3kk. Emäntä alkoi jo jännittämään että säästeleekö tyttönen juoksuansa mettästyskauden aikaan.... Siinä olisi menneet hukkaan palkattomat vapaat joita on otettu että pystytään kulkemaan ja lintuja haukkumaan.
Noin viikkoa ennen juoksun alkua neidin ruokahalu katosi-mikä ei yleensä katoa vaan ruoka maittaa. Lenkillä tyttösestä tuli lähes perässä vedettävä, se ei tosiaan ole normaali tilanne. Kohdatessaan toisia, tuttujakin narttuja pentumainen alistuva ja leikkiin kutsuva tyyli hävisi ja oltiin niin pidättyväisiä. Muutoin tyttönen on raukea ja ehkäpä hiukan väsyneemmän oloinen. Mutta toisaalta levoton, huilatessakin pidetään jos jonkimoista urina konserttia jos jostain kuuluu jotain epämääräistä. Tälläisiä huomioita tein omasta koiruudestani.

No nyt on ensimmäinen juoksu alkanut. Koiralla ikaa 1v 1kk. Viikonloppuna huomasin juoksun alkavan ja jo keskiviikko yönä oli irtokoira häkin vierellä vonkaamassa. Onneksi heräsin outoon ulinaan...ettei vaan pääse häkin ravosta tuikkaamaan. Varmahan ei voi koskaan olla. Piha oli täynnä koiran ja sutimisen jälkiä, eli on siellä jonkinlaista peliä pidetty .

Tuli tässä semmonen asia mieleen että miten monta vuorokautta jouksun alkamisesta se olikaan se hetki kun sen pitäisi tapahtua, että niitä pentuja tulee?

Yleensä 10-14 päivän kieppeillä, mutta löytyyhän niitä, joilla herkuhetki on aiemmin ja joillakin myöhemmin, jop 21 pv. Kokenut uroskoira sen haistaa parhaiten

jock kirjoitti:Tuli tässä semmonen asia mieleen että miten monta vuorokautta jouksun alkamisesta se olikaan se hetki kun sen pitäisi tapahtua, että niitä pentuja tulee?

Niinhän siinä sitten kävi, että meidän Tiukullemme alkoi toinen juoksu juuri, kun metsästyshommat alkoivat sujua. Ensimmäisen "hälytyksen" asiasata antoi Vili ppk-uroksemme eilen, mutta Tiukun tutkittuani en vielä ulkoisia merkkejä havainnut. Tänään sitten tippa näkyi.

Nyt sitten arvon tässä, että aloitanko kuukauden metsästyspaussin jo tänään vai ehkä viikon päästä? Se pudotus kun on vielä saamatta...

Mitä mieltä olette, onko luotettava keino testata nartun "metsäkelpoisuus" tässä tilanteessa kokeilemalla uroksella, päästäisikö se sen astumaan?

Miten itse toimisit vastaavassa tilanteessa?

Jokainen narttu on yksilö, eli toisen puolesta ei oikein uskalla antaa neuvoja. Mutta sinähän kysyitkin, miten itse toimisin Omalla nartulla parhaat tärppipäivät ovat mieluummin kahden viikon jälkeen kuin ennen, joten sikäli ensimmäisen viikon olen vielä uskaltanut juoksuttaa. Toinen juttu on sitten se, ettei oma narttu ainakaan tahdo oikein kiiman alettua pelittää yhtä hyvin kuin ennen/jälkeen kiiman.
Ensimmäinen vuotopäivä voi joskus olla jo ennen kuin ensimmäinen pisara näkyy. Paperilla pyyhkimällä huomaa ensimmäiset pisarat jo muutamaa päivää ennen kuin esim karvoissa näkyy mitään - ainakin jos narttu pitää itsensä puhtaana. Se tuo lisää epävarmuutta "varmoihin päiviin" joten parempi laittaa kiinni vähän liian aikaisin kuin liian myöhään...

heidi kirjoitti:Toinen juttu on sitten se, ettei oma narttu ainakaan tahdo oikein kiiman alettua pelittää yhtä hyvin kuin ennen/jälkeen kiiman.

Toissapäivänä kävin vielä Tiukun kanssa metsällä, mutta ei tavallisesti niin reippaasta ja vauhdikkaasta hausta ollut tietoakaan. Myös yhteydenpito oli selvästi normaalia heikompaa. Annetaanpa siis olla metsästys tauolla nyt ja tarkkaillaan tilannetta. Kiitos kommentista Heidi!

Innostuin kertomaan oman narttuni juoksusta koska rouva yrittelee taas aloittaa kiimaa näin metsästysaikaan. Sama tilanne oli viime syksynä. Oireina oli että kauden ekaviikko meni metällä huippuhyvin ja koira kulki kuin unelma joten metässä tuli käytyä. Sitten alkoi innoton jaloissapyörimisvaihe, polte metsään puuttui. Koira laitettiin huiliin. Huilautetttiin useampi päivä ja pikkulenkillä kokeiltiin joko alkaisi kulkea. Koira muuten pirteä ja ei sairaan oloinen. Joi kyllä runsaasti. Yritettiin sitten jatkaa metsästystä ja hankkia lehmänhermoja kun ei se koira kulje. Sitten olin jo varma että nyt on koira oltava sairas, metästä soitettiin aika seuraavaksi päiväksi tohtorille.
Aamulla otettiin pissanäyte ja ei ku tohtorin luo. Tohtori otti verikokeita ja tutki koiraa ja pim kaikkien tutkimusten tuoksinassa yksi pisara pöydälle. Se oli siinä-juoksu alkoi ja kolme kuukautta etuajassa. Koiralle joka on ollut suht säännöllinen. Tuli kallis juoksun toteaminen aamupissastakaan ei löytynyt verta ja eläinlääkärikin oli ihmeissään. No harmitus juoksun etuajassa alkamisesta ei ollut niin suuri kun juoksu oli toivottu ja siitä saatiin pennut. Astutus onnistui 19 vrk ensimmäisestä eläinlääkärin luo tiputetusta tipasta. Ekan tipan jälkeen juokseminen taas maistui noin viikon verran ja olisi varmaan juossut pidempäänkin jos olisi saanut. Ja astutuksen jälkeen kun jo uskalsi mennä metsään koira kulki kuin unelma.
Nyt ollaan tilanteessa että koira kulki muutaman päivän hyvin ja yhtäkkiä meni haluttomaksi. Nyt emme huilauta vaan annetaan reilusti metsää siinä toivossa että koira siirtäisi juoksuaan..katsotaan miten onnistuu. Mitään mieltäylentävää tämä ei ole kun koira ei halua hakea, metsään on kyllä lähdössä mutta ei siellä kulje. Ja nyt on varmaa että koiraa ei ole juoksetettu tappiin asti. Harmittaa vietävästi jos tämä koko syksy on tälläistä. Eilenkin koko päivä metsässä ja kilometreillä ei voi hurrata. Toiveissa oli että narttu olisi siirtänyt juoksuaan hiukan myöhemmäksi kun oli kantava ja teki neljä pentua. Mutta näinhän se menee että luonto nämä hommat päättää eikä mikään mene oppikirjojen mukaan.

Uskaltauduin tänään loppuiltapäivästä metsään pystykorvanarttuni kanssa jonka juoksun alkamisesta on tänään kulunut 24 päivää. Haku oli todella vaatimatonta koiran normaaliin verrattuna. Koira kulki suht lähellä, pysähteli ja otti yhteyttä jatkuvasti eli kilometrejä ei normaaliin verrattuna tullut kuin ehkä kolmannes. En harmitellut asiaa kun osasin tuollaista ounastellakin vaan annoin koiran rauhassa kulkea ja puuhastella.

Haun muuttuminen kiiman takia oli onneksi ainoa suurempi ongelma. Kun neiti sai linnunhajun sieraimiinsa oli toiminta suht normaalia eli silloin mentiin vauhdilla ja haukkuja saatiin niin metsosta kuin teeristäkin. Haukun osaltakin oli kyllä tiettyä vaisuutta havaittavissa haukkutiheydestä. Normaalisti se on linnulle, jonka koira näkee, noin 120-130 mutta tänään taisi olla noin 90-100.

Mielenkiintoista seurata millä aikavälillä nuo juoksuajan mukanaan tuomat "haasteet" keskelle koe- ja metsästyskautta korjaantuvat.

jounilau kirjoitti:Uskaltauduin tänään loppuiltapäivästä metsään pystykorvanarttuni kanssa jonka juoksun alkamisesta on tänään kulunut 24 päivää. Haku oli todella vaatimatonta koiran normaaliin verrattuna. Koira kulki suht lähellä, pysähteli ja otti yhteyttä jatkuvasti eli kilometrejä ei normaaliin verrattuna tullut kuin ehkä kolmannes.

Meillä juoksun alkamisesta oli eilen 37 päivää, eikä Tiuku ole todellakaan entisensä. Haku on huomattavasti verkkaisempaa kuin ennen juoksua, välillä suorastaan laiskaa. Virtaa seuraamiseen kyllä löytyy, kun lintu eteen sattuu, mutta haukussa ei ole samaa intensiteettiä.

Kannattaako tällaisessa tilassa olevaa koiraa käyttää metsällä? Asian tekee harmittavammaksi sekin, että se pudotus on edelleen saamatta. Miten sinä toimisit tässä tilanteessa?

Kyllä itse käyttäisin mutta vain lyhyitä pätkiä.
Omaa koiraani varoin kyllästyttämästä tekemällä vain parin tunnin metsästyslenkkejä noin 3 päivän välein. Ensimmäinen normaali haku oli tasan 42 päivää juoksun alkamisesta.

Ei näköjään voinut muokata joten pieni lisäys.

Edellisenä vuonna luulin vaisuuden johtuvan vain pelkästä juoksun jälkeisestä ajasta. Neidillä oli kuitenkin juoksun aikana myös anaalit tukkeutuneet jonka tajusin vasta rasitettuani koiraa kovemmin. Mitään varsinaisia merkkejä en tuolloin rauhasten tukkeutumisesta ennakolta huomannut mutta loppukin haku alkoi hävitä.

Kuulin myöhemmin että joillakin nartuilla tuo rauhasten tukkeutuminen on yleistä juoksuun liittyen. Kun tyhjennytin rauhaset oli haku normaalia jo kahden vrk:n kuluttua. Nytkin kiiman jälkeen kävin tarkastuttamassa anaalit mutta niiden osalta koira oli tällä kertaa ok.