Kettumiehet ampui Viksun 35089/05 Lapualla

Tämän otsikon alla keskustellaan suomenpystykorviin liittyvistä asioista.

Valvojat: Valvoja1, Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7

RKo
Viestit: 10
Liittynyt: 11 Syys 2004, 17:57

Kettumiehet ampui Viksun 35089/05 Lapualla

Viesti Kirjoittaja RKo » 26 Tammi 2008, 22:41

Ajelin aamulla syntymäkotini läheisyyteen tarkoituksena haukuttaa Kamulla siellä majailevia teeriä. Matkalla näin "Kytösavun" auton ja tuumasin, että siellä sitä taas koiraa treenataan. Samalla lensi muutamia teeriä metsäautotien yli. Omaan kohteeseen päästyäni soitin Pekalle ja kysyin, että onko tilanne päällä? Pekka vastasi, että Viksu pyöritti juuri niitä teeriä, jotka näin lentävän. Lähdin omalle maastolohkolleni ja Kamu sai sieltä teerityöskentelyn, joka kesti muutamia minuutteja. Maastossa olessani kuulin Pekan suunnasta kolme haulikon laukausta. Ajattelin heti että Pekka se ei ollut.
Oman kierroksen tehtyäni lähdin ajelemaan metsäautotietä poispäin. Näin kaukaa, että Pekka oli autonsa luona ihan hikimärkänä. Pysähdyin ja ajattelin sanoa, että ottaako noin koville, mutta sitten näin, että kaikki ei ollut kohdallaan. Aikuiselta mieheltä tulee vesi silmistä...!? Samalla Pekka huikkasi mulle, että ampuivat Viksun!!
No voi -piip- -piip-, tuumasin. Viksu oli auton perällä hengettömänä.
Yleensä minä olen löytänyt sanat vaikeissakin tilanteissa, mutta nyt menin lähes mykäksi. Tämä lupaava kaks ja puolivuotias narttu oli ammuttu kettuna!!!
Sen jälkeen tehtiin, mitä voitiin. Haettiin kuolintodistus eläinlääkäriltä ja siellä myös luettiin tunnistusmerkintä.
Meiltä kotoa Pekka lähti viemään Viksua sinne tervahautaan, minne hän oli juuri ennen joulua Riian haudannut.
Kun laitoimme meidän pihalla Viksun "omaan arkkuunsa", niin poikani Taneli oli kuullut Kamun ääntelevän äänellä, jota hän ei ollut koskaan ennen kuullut!!!

Reino Korpela

DogHolliday

Viesti Kirjoittaja DogHolliday » 27 Tammi 2008, 00:56

Osanottoni tapahtuneen johdosta.
Parhaat viedään ensin niin sanotaan. :cry:

Hoopo
Viestit: 107
Liittynyt: 30 Loka 2006, 14:11
Paikkakunta: Liminka

Viesti Kirjoittaja Hoopo » 27 Tammi 2008, 01:25

Osanottoni Kytösavulle.

Pitipä olla sitten onneton tuuri.
Voi vain kuvitella hyvän jahtikaverin menetystä. Onnettomuudet paremmin menee ohi, mutta tällälailla. :cry:

Pikku.Pyy
Viestit: 344
Liittynyt: 31 Maalis 2005, 07:02

Viesti Kirjoittaja Pikku.Pyy » 27 Tammi 2008, 08:40

Syvät pahoittelut myös täältä itäisestä Suomesta! Tuntuu tosissaan pahalta. Ei tämmöistä saisi tapahtua!
Eikö metsästyskorttia suoritettaessa ole se ensimmäinen opetus, paitsi että aseen kanssa on oltava varovainen, myös se, että on oltava varma siinä vaiheessa, kun liipaisinta puristetaan! Tässä nyt ei selvästi ole varmistuttu, mitä on hollilla. Jos me kaikki ampuisimme jokaiseen vilahdukseen, mitä metsässä näkyy, olisi näitä turhia kuolemia paljon enemmän. Mikä se ajaa ampumaan tuolla tavalla, sekö että ei kaveri sitä saalista saisi vaan MINÄ! Tilaanteesta on vaikea löytää mitään puolusteltavaa ampujan kannalta, luvat pois vaan ja korvaukset kalleimman mukaan, josko jäisi jotain opiksi. Paha vaan, että sekään ei tuo hyvää koiraa takaisin.

TAH
Viestit: 56
Liittynyt: 20 Helmi 2006, 16:01
Paikkakunta: Kaavi

Viesti Kirjoittaja TAH » 27 Tammi 2008, 09:42

Syvin osanottoni Kytösavulle myös minulta. Kyllä tuntuu todella pahalta lukea tälläisista tapauksista.

Itselleni sattui viime syksynä seuraavanlainen tapaus. Olin metsällä Lieksan valtionmailla. Koiran kanssa oli kuljeskeltu jo hyvä lenkki aamutuimaan ja lähdin itsekseni kulkemaan iltapäivällä. Eräästä painanteesta lähti punaturkkinen eläin juoksemaan poispäin minusta. Ensi ajatus oli että koira. Sitten tuli seuraava ajatus kettu perk...! Oli kerennyt jo haulikon kantaman ulkopuolelle. Ei harmittanut ampumatta jättäminen. Toivoisin kaikille metsämiehille malttia ja harkintaa laukauksiin. Tällaisilta tapauksilta voitaisiin välttyä. Samankaltaisia tapauksia tuli ilmi viime syksyltä useita.

Kytösavulle vielä, että tästä tilanteesta ei ole kuin yksi suunta ja se on eteenpäin. Eikun uutta pentua kasvamaan. Kyllä varmastikin tuskaa lievittää kun on uusi kaveri, jonka kanssa voi jatkaa eteenpäin. Ja kun ensimmäinen haukku helähtää ilmoille, niin silloin taas pystykorva metsästäjä tietää mitä tämä homma on parhaimmillaan.

metsohaukku
Viestit: 199
Liittynyt: 07 Elo 2004, 14:51
Viesti:

Viesti Kirjoittaja metsohaukku » 27 Tammi 2008, 10:54

Hiljaiseksi veti kun Pekka illalla imoitti tapahtumasta, eipä sitä varmasti oikeita sanoja löytänyt,pahalta tuntui.
Vaikka nämä kettumiehet omalla sarallaan tekevät "tärkeää työtä" silti herää kysymys onko porukassa vähän liian liipasin herkkiä miehiä?

TSEMPPIÄ PEKKA!
Haukkujen helinää..
J P Lehtonen

DogHolliday

Viesti Kirjoittaja DogHolliday » 27 Tammi 2008, 11:23

Maastossa olessani kuulin Pekan suunnasta kolme haulikon laukausta.
Haisee pahalle,pistäisin ampujat vastuuseen vaikka kuinka tuttuja olisivat :!:

Kyllä aseen kanssa metsään mentäessä perusedellytys on,että tietää
mitä ampuu,muutoin on parempi pysyä ampumaradalla tai kotona.

Ei tällaisia tapauksia voi pistää vahingon piikkiin,kyllä tässä on kyseessä paha asennevamma,joka ei hyssyttelemällä parane.

Metsästykseen on nykyään pesiintynyt metsästystapoja,jotka muistuttavat sotaa,kuljetaan vitjassa ja ammutaan kaikkea liikkuvaa.

Kyllä tulee paha olo kun moista joutuu seuraamaan.

petäjävaara
Viestit: 52
Liittynyt: 21 Tammi 2008, 17:28
Paikkakunta: laukaa

Viesti Kirjoittaja petäjävaara » 27 Tammi 2008, 12:19

osanottoni!! kytösavulle!!

hiljaiseksi vetää!! voimia sulle sinne.

luvat pois tälläisiltä kouhottajilta ja pyssyt myös.

t:petäjävaara laukaa

Juttu
Viestit: 10
Liittynyt: 25 Loka 2006, 18:57

Viesti Kirjoittaja Juttu » 27 Tammi 2008, 15:42

Osanottoni Kytösavulle. Murheelliseksi ja vihaiseksi vetää mielen. Itse olen hengessäni pelännyt kuumia kettumiehiä, kun näitä surullisia tapauksia aina silloin tällöin sattuu. Olenkin päättänyt vaihtaa talvikeleille Trackerin pannan punaiseen turvaliiviin. Josko se auttaisi kettumiestäkin erottamaan koiran ketusta.

Kukkoaho
Viestit: 751
Liittynyt: 11 Marras 2007, 19:02

Viesti Kirjoittaja Kukkoaho » 27 Tammi 2008, 17:13

Voi herranen aika, syvimmät osanottoni Pekka... ei ole sanoja sinulle lohduksi...

Tulin foorumiin kiittääkseni sinua työstä jonka teit puolestani ja löysit Remun minulle... vielä kerran syvä on suru jota tunnen myötätunnosta, koitahan Pekka jaksella.

Pyrykoira
Viestit: 179
Liittynyt: 01 Syys 2005, 21:38
Paikkakunta: Laihia

Viksu

Viesti Kirjoittaja Pyrykoira » 27 Tammi 2008, 19:30

Kytösavulle syvä osanotto kaverin menetyksen johdosta.

ellutii
Viestit: 281
Liittynyt: 30 Marras 2006, 21:22

Viesti Kirjoittaja ellutii » 28 Tammi 2008, 10:09

Syvin osanottoni.
Voin vain kuvitella tunteita, mitä tällainen hyvän ja rakkaan kumppanin menetys herättää...
Entistä varovaisemmaksi tällaiset tapaukset saavat; paikkatakillekin täytyy huomiopanta laittaa pysyvästi ulkoiluun ja metsästykseen.

Voimia sinulle!

tk
Viestit: 194
Liittynyt: 25 Loka 2004, 14:09

Viesti Kirjoittaja tk » 28 Tammi 2008, 10:11

Osanotto myös minunkin puolestani, vaikka eihän se tietenkään mitään auta. Surkea tapaus.

Onhan asia viety poliisin käsittelyyn, että saadaan sentään ampujalle rangaistus? Josko se vaikka pikkasen jonkun toisen liipasinsormea hillitsisi.

DogHolliday

Viesti Kirjoittaja DogHolliday » 28 Tammi 2008, 10:37

Onhan asia viety poliisin käsittelyyn, että saadaan sentään ampujalle rangaistus? Josko se vaikka pikkasen jonkun toisen liipasinsormea hillitsisi.
Nimenomaan näin,kun ampuja saa kunnon sakot ja joutuu korvaamaan koiran täydestä arvosta voi se hillitä muiden liipasinsormea.

Olen kuullut,että Laspissa pystykorvien ampumisiä on hillinnyt kun yhdelle pystykorvan ampuneelle sankarille mätkäistiin kunnon korvaukset :!:

Tuollaisen huippu pystykorvan arvo lienee n. 20 000 €,joten eiköhän tuo jo kirpaise muualtakin kuin sydän alasta ampujaa.

PekkaLah
Viestit: 5
Liittynyt: 29 Syys 2007, 19:51
Paikkakunta: Uurainen

Viesti Kirjoittaja PekkaLah » 28 Tammi 2008, 11:21

Osanottoni! On se kurja kun noin pääsee käymään. Luulen ampujan olevan todella pahoillaan tapahtuneesta.


Olen nimittäin itsekkin huomannut että häntä suorana juokseva luminen pystykorvanarttu näyttää todella paljon ketulta. Naapuri piti aikanaan aina irti pystykorvanarttuaan. Mokoma ramppasi minun haaska kyttäyspaikalla harvassa yö. Koira kulki aina häntä riipuksissa. Sitä ei hämärässä erottanut ketusta muusta kuin kävelytyylistä. Sillä oli kuluneet polvet, joten se töpötti erikoisesti.

Voisi olla asiallistamuutenkin pitää koirilla jonkinlaisia turvaliivejä, jotta muut, niin metsästäjät kuin autoilijatkin, eroittaisivat koiran paremmin. Itsellä on myös viti valkoinen Working Jack Russell ja sen kanssa en varmasti lähde jänismetsälle ilman keltaista turvaliiviä. Ei juuri erotu lumisesta tienpenkasta...

Vastaa Viestiin