PPK metsästyskuvia/tarinoita
Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1
PPK metsästyskuvia/tarinoita
Ajattelin uutta aihetta, kun tuosta hienosta PPK kuvia osiosta on aika työ pongata jahtikuvia pentu yms. kuvien seasta. Ja kun vielä oma koira ei taida kovin hyvin missikehissä pärjätä, niin koitetaan tätä kautta.
Viime syksy eli Unnan ensimmäinen meni metsästyksellisesti aika hyvin ja nyt mentiinkin ensimmäistä kertaa länsinaapurin puolelle aloittelemaan. Juuri on kotiuduttu, kamat vielä levällään ja koiran ja mieskin aika poikki, mutta kyllä oli hieno reissu. Löydettiin hienoja metsiä, ojittamattomia soita, ylikäveltäviä hakkuuaukkoja,paikoin hyvin lintuja eikä yhtään hirvikärpästä. Haukkuja saatiin paljon ja saalistakin sopivasti. Kruununa Unnan ensimmäinen vanha metso.
Se nousi korkealle suureen kuuseen ja sieltä tarkasti merkitystä haukusta luotipiipulla alas. Aikalailla yhden unelman täyttymys.
Siitä pitää laittaa kännykkäkuva, koska siinä on Unnalla niin mainio ilme.
Reissun ensimmäinen pudotus oli kuitenkin poikakoppelo
Poikuemaastoa. Linnut oli hyvin kosteissa puronvarsissa,suonreunoissa ja rämemaastoissa.
Tervaskannot oli lintumaastoissa hakusessa, mutta kyllä ne risutuletkin meille kelpasi , kun oli lämmin.
Pitkä,pitkä haukku akkateerestä ja lopulta se löytyi tiheästä kuusesta.
Unna vauhdilla linnun perään? Todellisuudessa kaveri ampui jossain kilometrin päässä ja koiran reaktion näkee kuvasta. Tuurinäppäisy.
Erämaiden pyytkin kestivät haukkua ja nyt on riekkoa lukuunottamatta saatu haukusta koko sarja. Tässä tosin myös jalkamiehen pudottamia pyitä.
Uusintahaukkuja ei oikein tullut, paitsi yhtenä päivänä, jolloin koira oikein näytti teerien kanssa, kuinka se homma käy. Silloin ei vain pystytty hienoista suorituksista palkitsemaan. Linnut oli tiheissä kuusikoissa ja kyllä voi olla vaikeaa löytää lintua haukusta. Välillä koira oli vähän liian kuumanakin ja haukkua sateli vaikka lintu ei puuhun jäänytkään ja välillä oli epätarkkoja merkintöjä. Jätettiin puhtaasti ampumatta , kun koira merkkasi 15 metriä väärää puuta ja lopulta koppelo löytyi. Se söi kyllä vähän miestä, mutta toivottavasti palkitsee tulevaisuudessa.
Tästä on hyvä jatkaa ja seuraavaksi mennään kokeisiin katsomaan saadaanko mitään aikaiseksi.
Viime syksy eli Unnan ensimmäinen meni metsästyksellisesti aika hyvin ja nyt mentiinkin ensimmäistä kertaa länsinaapurin puolelle aloittelemaan. Juuri on kotiuduttu, kamat vielä levällään ja koiran ja mieskin aika poikki, mutta kyllä oli hieno reissu. Löydettiin hienoja metsiä, ojittamattomia soita, ylikäveltäviä hakkuuaukkoja,paikoin hyvin lintuja eikä yhtään hirvikärpästä. Haukkuja saatiin paljon ja saalistakin sopivasti. Kruununa Unnan ensimmäinen vanha metso.
Se nousi korkealle suureen kuuseen ja sieltä tarkasti merkitystä haukusta luotipiipulla alas. Aikalailla yhden unelman täyttymys.
Siitä pitää laittaa kännykkäkuva, koska siinä on Unnalla niin mainio ilme.
Reissun ensimmäinen pudotus oli kuitenkin poikakoppelo
Poikuemaastoa. Linnut oli hyvin kosteissa puronvarsissa,suonreunoissa ja rämemaastoissa.
Tervaskannot oli lintumaastoissa hakusessa, mutta kyllä ne risutuletkin meille kelpasi , kun oli lämmin.
Pitkä,pitkä haukku akkateerestä ja lopulta se löytyi tiheästä kuusesta.
Unna vauhdilla linnun perään? Todellisuudessa kaveri ampui jossain kilometrin päässä ja koiran reaktion näkee kuvasta. Tuurinäppäisy.
Erämaiden pyytkin kestivät haukkua ja nyt on riekkoa lukuunottamatta saatu haukusta koko sarja. Tässä tosin myös jalkamiehen pudottamia pyitä.
Uusintahaukkuja ei oikein tullut, paitsi yhtenä päivänä, jolloin koira oikein näytti teerien kanssa, kuinka se homma käy. Silloin ei vain pystytty hienoista suorituksista palkitsemaan. Linnut oli tiheissä kuusikoissa ja kyllä voi olla vaikeaa löytää lintua haukusta. Välillä koira oli vähän liian kuumanakin ja haukkua sateli vaikka lintu ei puuhun jäänytkään ja välillä oli epätarkkoja merkintöjä. Jätettiin puhtaasti ampumatta , kun koira merkkasi 15 metriä väärää puuta ja lopulta koppelo löytyi. Se söi kyllä vähän miestä, mutta toivottavasti palkitsee tulevaisuudessa.
Tästä on hyvä jatkaa ja seuraavaksi mennään kokeisiin katsomaan saadaanko mitään aikaiseksi.
Kari Lehtinen
Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita
Kuulostaapa oikein mahtavalta reissulta ja hyvin on tullut saalista! Vaatii kyllä malttia jättää ampumatta haukkuun, mutta varmasti ihan hyvä, etenkin kun niistä tarkoistakin merkinnöistä on jo pudotuksia tullut. Saas nähdä miten meillä, onko yhtään tuuria matkassa kun ensi viikolla jahti alkaa. Olisihan tuo tärkeää saada tänä syksynä teinille pudotus, vaikka koekausi avautuikin jo melko hyvällä tuloksella kylmiltään. Paljon kaipaa silti varmuutta hommaan.
Hyvän haukun Minta kyllä sai kotkottavasta koppeloemosta pari viikkoa sitten, poikanen taas lensi minun lähelle puuhun kököttämään. Ei olisi kovin helpolla päässyt pudottamaan oikeaa haukun kohdetta, kun tämä oli vahtina vieressä. Oi kun olis kunnon kamera ja osais sitä käyttääkin, että sais joskus vähän parempilaatuisia kuvia.. =P
Hyvän haukun Minta kyllä sai kotkottavasta koppeloemosta pari viikkoa sitten, poikanen taas lensi minun lähelle puuhun kököttämään. Ei olisi kovin helpolla päässyt pudottamaan oikeaa haukun kohdetta, kun tämä oli vahtina vieressä. Oi kun olis kunnon kamera ja osais sitä käyttääkin, että sais joskus vähän parempilaatuisia kuvia.. =P
Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita
Palstalla hiljaista, vaikka kausi parhaimmillaan, vaiko juuri siksi. Kun metsästä palattu, niin eikun kuvia ja juttuja kehiin.
Kun kerran aloitin , niin jatkan vielä.
Aloitus Pohjois-Satakunnassa. Hirvikärpäsiä aivan -piip-, kun on niin lämmintä. Ja vettäkin satoi aina välillä.
Lintuja kyllä löytyi ja haukkujakin saatiin, mutta ei ole pystykorvametsästys aina niin helppoa. Melkein joka reissu sitä tekee jonkun virheen. Perjantaina oli hyvä koppelohaukku, jota lähestyin, mutta lintu karkas ohitseni ja koira perään. Ei löytänyt uudestaan ja minä patsastelin palailevan koiran kanssa yhtäaikaa haukkupuun alle ja toinen koppelohan siitä lähti. Olis ehkä hetken voinut odotella paikallaan. Toisaalta hyvä, niin ei tullut kiusausta, sillä rauhoitettuhan se metso on.
Eipä se koirakaan aina ihan loistavasti pelannut, vaikka haku ja linnunlöytö kyllä pelaa. Nuoren koiran seuraamisessa on kyllä puutteita ja merkinnöissä epätarkkuuksia. Ei ole tietenkään tiheissä metsissä helppo nähdä mihin lintu nousee ja sitten tulee välillä sellaisia" tässä jossain sen pitäis olla" haukkuja.
Niistähän ei lintua löydä juuri millään, eikä pidä kyllä ampuakaan.
Tänään saatiin sitten parikin mukavaa juttua. Poika ampui ekan kivääriteerensä suokytingistä ja saman suon laidasta sain myös Unnalle pudotettua teerikukon.Ei se merkintä nytkään ihan nappi ollut, mutta oli niin hyvin ristikolla, että oli pakko puristaa.Ilmeisesti , kun koira ei näe lintua puussa, se haukkuu alatuulesta, kun se tietää linnun siinä olevan.
Kun kerran aloitin , niin jatkan vielä.
Aloitus Pohjois-Satakunnassa. Hirvikärpäsiä aivan -piip-, kun on niin lämmintä. Ja vettäkin satoi aina välillä.
Lintuja kyllä löytyi ja haukkujakin saatiin, mutta ei ole pystykorvametsästys aina niin helppoa. Melkein joka reissu sitä tekee jonkun virheen. Perjantaina oli hyvä koppelohaukku, jota lähestyin, mutta lintu karkas ohitseni ja koira perään. Ei löytänyt uudestaan ja minä patsastelin palailevan koiran kanssa yhtäaikaa haukkupuun alle ja toinen koppelohan siitä lähti. Olis ehkä hetken voinut odotella paikallaan. Toisaalta hyvä, niin ei tullut kiusausta, sillä rauhoitettuhan se metso on.
Eipä se koirakaan aina ihan loistavasti pelannut, vaikka haku ja linnunlöytö kyllä pelaa. Nuoren koiran seuraamisessa on kyllä puutteita ja merkinnöissä epätarkkuuksia. Ei ole tietenkään tiheissä metsissä helppo nähdä mihin lintu nousee ja sitten tulee välillä sellaisia" tässä jossain sen pitäis olla" haukkuja.
Niistähän ei lintua löydä juuri millään, eikä pidä kyllä ampuakaan.
Tänään saatiin sitten parikin mukavaa juttua. Poika ampui ekan kivääriteerensä suokytingistä ja saman suon laidasta sain myös Unnalle pudotettua teerikukon.Ei se merkintä nytkään ihan nappi ollut, mutta oli niin hyvin ristikolla, että oli pakko puristaa.Ilmeisesti , kun koira ei näe lintua puussa, se haukkuu alatuulesta, kun se tietää linnun siinä olevan.
Kari Lehtinen
Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita
Huomenna pistetään nokka kohti pohjoista ja päästellään 1000 km kohti Savukosken perukoita.Sattui käymään Villin Pohjolan lupa-arpajaisissa tuuri ja sain luvat ihan sinne minne halusin. Pitkästä aikaa. Hienoa päästä oman koiran kanssa samoihin maisemiin, missä aikanaan pohjikseen törmäsin ensimmäistä kertaa. Jotenkin se koira sopi niihin maisemiin ja lopulta se johti oman pohjiksen hankkimiseen. Käydään ensin kokeissa ja maanantaina sitten tositoimiin.
Kari Lehtinen
Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita
Arvelin, että tähän olisi saatu kuvia ja tarinoita muiltakin pohjisten kanssa metsällä kulkevilta. Lopettelen synkkää yksinpuhelua, mutta pistän vielä muutaman kuvan Savukosken reissulta.
Isoherrakin oli välillä lähistöllä
Näillä tulilla Unna vuhahteli vähän väliä vaaran lakea kohti. Muutamaa päivää myöhemmin kaveri törmäsi ko. laella kaikessa rauhassa marjastavaan karhuun. Lieneekö ollut tuolloinkin paikalla.
Sängyt varattu pitkän päivän päätteeksi
Hieno reissu. Lintukannat selvästi lisääntyneet ja saalistakin saatiin sopivasti. Riekkojakin nähtiin paikkapaikoin ja lyhyen lintuluvan jälkeen lintuja jää hyvin maisemiin. Ainoa miinus oli kova väkimäärä metsällä. Koskaan ei ole ollut tuollaista tungosta noissa kairoissa. Toisaalta ei parane valittaa, kun nyt itsekin luvat saatiin. Se menee vaan villillä pohjolalla pikkuisen pieleen, kun se laskee lupamäärät alueen hehtaariluvun mukaan. Todellisuudessa noissa kairoissa ei enää pystykorvamiehen metsiä ole kuin ehkä kymmenesosa koko hehtaarimäärästä ja siellähän sitten päät yhteen kolisee.
Luppakorvaosasto oli pystykorvaisia tehokkaampi tällä reissulla.
Mies miettii, miten sinne haukulle pitäisi näissä lapin harvoissa metsissä mennä.
Isoherrakin oli välillä lähistöllä
Näillä tulilla Unna vuhahteli vähän väliä vaaran lakea kohti. Muutamaa päivää myöhemmin kaveri törmäsi ko. laella kaikessa rauhassa marjastavaan karhuun. Lieneekö ollut tuolloinkin paikalla.
Sängyt varattu pitkän päivän päätteeksi
Hieno reissu. Lintukannat selvästi lisääntyneet ja saalistakin saatiin sopivasti. Riekkojakin nähtiin paikkapaikoin ja lyhyen lintuluvan jälkeen lintuja jää hyvin maisemiin. Ainoa miinus oli kova väkimäärä metsällä. Koskaan ei ole ollut tuollaista tungosta noissa kairoissa. Toisaalta ei parane valittaa, kun nyt itsekin luvat saatiin. Se menee vaan villillä pohjolalla pikkuisen pieleen, kun se laskee lupamäärät alueen hehtaariluvun mukaan. Todellisuudessa noissa kairoissa ei enää pystykorvamiehen metsiä ole kuin ehkä kymmenesosa koko hehtaarimäärästä ja siellähän sitten päät yhteen kolisee.
Luppakorvaosasto oli pystykorvaisia tehokkaampi tällä reissulla.
Mies miettii, miten sinne haukulle pitäisi näissä lapin harvoissa metsissä mennä.
Kari Lehtinen
Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita
Minkälaisella luvalla sitä saa kaksi metsolintua "Villin" mailla ampua?lehkari kirjoitti: Luppakorvaosasto oli pystykorvaisia tehokkaampi tällä reissulla.
Lopulta kyse on kuitenkin aina vain valinnoista. Niistä joita me teemme tai jätämme tekemättä.
Eero Niku-Paavo
http://www.rovapystis.net/
Eero Niku-Paavo
http://www.rovapystis.net/
Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita
Ehkä tällaiset rakentavat enp kommentit ovat syynä siihen, että tänne ei kukaan kuviaan pistä. Tarkkanäköisesti voit ehkä arvailla, että kuvassa on koiramies ja kameran takana on myös mies eli kyseessä siis kaksi miestä ja kaksi metsoa. Villin pohjolan 6 päivän luvalla saa ampua yhden metson miestä kohti. Eikö niin. Toivottavasti asia tuli selväksi. Loppuaika sitten kaiveltiin munia.
Kari Lehtinen
Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita
Olisit sitten maininnut asian. Ei sitten yhtään sovi silmään nuo pumppuhaulikot ja luppakorvat noille maille. Liikaa huonoja kokemuksia.
Rähkyyttä suunnitellessa kannattaa miettiä, vaikuttaako se muiden elämään ja jättää tekemättä.
pekka.salomaki(at)gmail.com
pekka.salomaki(at)gmail.com
Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita
Luppakorvat on ihan mukavia koiria ja pumppuhaulikot on edullisina peleinä nuorelle metsästäjälle usein se ainoa mahdollinen ase. Tässä oli vielä kyseessä nuoren metsästäjän ensimmäinen musta metsolintu ja ilo sen mukainen. Ilmapiiri tuntuu nyt täällä vähän ahtaalta. Toivotan herroille antoisia retkiä oikeiden koirien ja oikeiden aseiden kanssa. Väärin metsästäjät pysyköön kaukana teidän tieltänne. Anteeksi ja näkemiin.
Kari Lehtinen
Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita
Ahasta se on tällä foorumilla kaikenlainen sisällöntuottaminen. Tämä riähkä on tapettu venäläisvalmisteisella puoliautomaattihaulikolla ja ihan oksalta. Toivon, että tämä aiheuttaa jonkinlaista närää, koska oikeilla metsästäjillähän on rihlat ja nekin mieluiten suomalaista alkuperää. Jotku raavaimmat jaksaa kantaa kahta asetta, mutta hauliholli on hauliholli.. Kaukaa laakojat on nynnyjä ja taitamattomia haukulle hiipiöitä, vaikka joskushan se on ensimmäinen saatava keinolla millä hyvänsä.
Tässä tilanteessa kuitenkin mieleenpainuvinta oli tuo koirueen yliregointi, jonkinlainen kiehahtaminen, joka sillä tuntuu tulevan vain metsolle. Kamalaa kiljuntaa ja näykkimistä, jota se ei pienemmille otuksille tee. Kuvassa siis ulvontaa
Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita
Kysymyksillä voidaan selventää vääriä mielikuvia ja ottaa selvää kunkin todellisista tavoitteista. Kuten Kytö kommentissaan mainitsikin ei "hetekanjalkojen" esittely ole tämän foorumin perimmäinen tarkoitus. Se mikä minulle henkilökohtaisesti tulee enemminkin kuvista mieleen on se miksi viedä yleensäkin pohjanpystykorva Savukosken metsomaille jos on niin kivaa ampua linnut luppakorvilta lentoon? Taitavimmat ja vastuunsa tuntevat pystykorvametsästäjät kun kulkevat metsällä joka tapauksessa vain kivääri olallaan.Kytösavu kirjoitti: Ei sitten yhtään sovi silmään nuo pumppuhaulikot ja luppakorvat noille maille. Liikaa huonoja kokemuksia.
Lopulta kyse on kuitenkin aina vain valinnoista. Niistä joita me teemme tai jätämme tekemättä.
Eero Niku-Paavo
http://www.rovapystis.net/
Eero Niku-Paavo
http://www.rovapystis.net/
Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita
Kaikki muunlainen metsästys on näiden jääräpäisten keskustelun raiskaajien mielestä jonninjoutavaa räiskintää, paitsi kivääri olalla pystykorvametsästys. Ei sillä, että -piip- ihannoisin, mutta ahdasmielisyyttä en vain suvaitse. Taitavin metsästäjä on se joka käsittää oman rajallisuutensa.enp kirjoitti:Kysymyksillä voidaan selventää vääriä mielikuvia ja ottaa selvää kunkin todellisista tavoitteista. Kuten Kytö kommentissaan mainitsikin ei "hetekanjalkojen" esittely ole tämän foorumin perimmäinen tarkoitus. Se mikä minulle henkilökohtaisesti tulee enemminkin kuvista mieleen on se miksi viedä yleensäkin pohjanpystykorva Savukosken metsomaille jos on niin kivaa ampua linnut luppakorvilta lentoon? Taitavimmat ja vastuunsa tuntevat pystykorvametsästäjät kun kulkevat metsällä joka tapauksessa vain kivääri olallaan.Kytösavu kirjoitti: Ei sitten yhtään sovi silmään nuo pumppuhaulikot ja luppakorvat noille maille. Liikaa huonoja kokemuksia.
Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita
-piip- = pyllylle ammuntaa
Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita
Tähän on pakko hiukan palata, vaikka ei pitänyt. Enp ja kytösavu ovat käsittääkseni punaisen koiran miehiä. Kokeneita ,viisaita,taitavia ja kaikkitietäviä. Minulla on ensimmäinen pystykorvainen koira ja olen siitä kovasti innostunut ja siksi ajatellut jakaa kokemuksia täällä pohjis palstalla. Kuljen pohjikseni kanssa rihlakko selässä ja ammun lintuja vain haukkuun ja vain hyvin merkittyyn sellaiseen. Enp:n tarkoittama taitava pystykorvamies en varmasti vielä ole, mutta uskoisin olevani kuitenkin vastuuntuntoinen. Metsästyskokemusta on kuitenkin kertynyt eri muodoista paljon ja ensimmäisen metson ampumisesta on jo 32 vuotta. Tällä kertaa mukana oli myös ystäväni seisojan kanssa ja mielestäni metsälintujahti seisojalla on oikein hienoa metsästystä. Ei ihan vedä vertoja pystykorvajahdille, mutta nuoren pystärin huilatessa on oikein mukava kulkea seisojan mukana.
Tapasin savukosken reissulla paljon pystykorvamiehiä ja joitakin seisojan kanssa kulkevia. Kaikkien kanssa juttua riitti ja vallitsi oikein hyvä "kennelhenki", toisin kuin tällä palstalla muutamien nimimerkkien kanssa.
Aika hölmöä on myös alkaa tällä palstalla kyselemään villin pohjolan kiintiöiden perään. Kun siihen 6 päivän lupaan kuuluu se yksi metso ja sen ensimmäisenä päivänä saat , niin loput 5 päivää haukutat ja karkoitat lintuja. Niinhän kaikki tekee. Eikö niin. Jokainen vastaa omalta osaltaan vastuuntuntonsa mukaan omista asioistaan. Olen jotenkin ajatellut, että pystykorvaväki on samassa veneessä ja yhteisellä asialla , mutta eipä se taida kaikkien osalta ihan niin olla.
No saa minun puolestani tämä palsta olla tässä ja voisi moderaattori poistaa tyhmyyksissäni laittamani kuvat.
Tapasin savukosken reissulla paljon pystykorvamiehiä ja joitakin seisojan kanssa kulkevia. Kaikkien kanssa juttua riitti ja vallitsi oikein hyvä "kennelhenki", toisin kuin tällä palstalla muutamien nimimerkkien kanssa.
Aika hölmöä on myös alkaa tällä palstalla kyselemään villin pohjolan kiintiöiden perään. Kun siihen 6 päivän lupaan kuuluu se yksi metso ja sen ensimmäisenä päivänä saat , niin loput 5 päivää haukutat ja karkoitat lintuja. Niinhän kaikki tekee. Eikö niin. Jokainen vastaa omalta osaltaan vastuuntuntonsa mukaan omista asioistaan. Olen jotenkin ajatellut, että pystykorvaväki on samassa veneessä ja yhteisellä asialla , mutta eipä se taida kaikkien osalta ihan niin olla.
No saa minun puolestani tämä palsta olla tässä ja voisi moderaattori poistaa tyhmyyksissäni laittamani kuvat.
Kari Lehtinen
Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita
"Kitkerät käppänät" voisivat jättää kommentoimatta, etteivät palstat (joka paikassa) jäisi heidän itsepuhelukentikseen...
Raija Tiilikainen