Jalostusstrategiaa vuodesta 2013 eteenpäin

[AM]

Nyt on vuosikokous ohi ja politikointi jätetään sivuun ainakin vuodeksi. Tässä yhteydessä pitää antaa myös positiivista palautetta; Jaoston tilaisuus oli antoisa, siitä erityiskiitokset Ollin ja Peten sekä Mikan hyville esityksille. Saisiko ne vielä joskus esille jonkin linkin taakse muistin virkistykseksi.
Mielesäni koirien terveys- ja käyttöpuolen asiat ovat nyt hyvällä mallilla ja voidaan keskittyä tärkeisiin tulevaisuutta koskeviin linjauksiin. Itse nostaisin esiin sumputuksen purkamisen ja epiluvun osittaisen muuttamisen.

Tuo huippukoirien sumputtamisen aiheuttama suma pitää purkaa hyvissä ajoin, että saadaan nykyisten hyvien koirien jatkojalostusmahdollisuudet turvatuksi. Hyviä keinoja siihen esitettiinkin em. henkilöiden esityksissä. Tähän lisää toimenpiteitä jalostusneuvonnan kautta.

Epiluvun uudistamista on käsitelty ainakin Kuopion jalostuspäivillä ja tälläkin foorumilla. Olen itse esittänyt sellaisten urosten J-merkin uudelleen harkintaa, joilla on paljon pentuja ja riski "kantajana" olemisesta on pieni. Jalostusryhmä voisi harkita tällaisten valikoitujen urosten "rehabilitointia". Epiluku ei anna nykyisellään sellaista informaatiota mitä kaivattaisiin jos kaikilla paljon jälkeläisiä saaneilla uroksilla on J- merkki. Tämä heijastuu uusien jalostusuroksien löytämiseen sekä myös vähentää sellaisten narttujen kiinnostavuutta, joille epiluku kasvaa uroksen merkinnän kautta. Mika Pajari tekikin joskus laskennallisia kokeita näistä asioista mutta ehkä kannattaisi vielä kerran kokeilla uuden mallin luomista nykyisen tiedon pohjalta. Tosiasia on, että epitapausten määrä laskee jatkossakin nykyisten toimenpiteiden ansiosta ja epiluvun harkitun lieventämisen avulla saataisiin nopeammin uutta verta jalostukseen sekä lisättyä jalostukseen käytettävien koirien määrää.

[Uimonen]

Pakko tarttua kiinni AM:n tekstiin.

Aluksi pitää sanoa, että Talvipäivät kokonaisuutena jätti oikein hyvän mielen ja hetkellisen pikku tremolan. Paljon ajateltavaa kaikin tavoin, hienoja keskusteluja (kiitokset erityisesti saman illallispöydän todella mukavalle väelle ja Raimo Johanssonille, jonka kanssa sain jutella pitkään tämän harrastuksen perusasioista) sekä Angelalle mieltäylentävistä kehuista; vuoden päästä tanssitaan taas! Vuosikokouksen loppufarssia en halua tässä kommentoida, vaikka mieli palaa. Toivon vain, että tästä mennään joka tapauksessa yhteistyössä ja koirien hyvinvoinnin ehdoilla eteenpäin.

Sitten tuohon AM:n viimeisen kappaleen ytimeen l. J-merkintään. Kirjoitin aiheesta tänne aiemminkin ja olen edelleen AM:n kanssa täysin samaa mieltä, että J-merkintä ei kohtele nykyisellään jälkeläisiä tuottavia koiria (ei uroksia eikä narttuja) tasapuolisesti. Uskon vakaasti, että jalostusneuvonta ja Pajarin Mika on tehnyt aikanaan suunnattomasti vertailulaskemia, ja pohtinut tätä samaa asia, mutta koirille oikeudenmukaista ja tasapuolista ratkaisua ei ole vielä löytynyt, koska näiden matemaattisten kaavojen laatiminen tasapuoliseen muotoon on äärimmäisen hankalaa. Jonkinlaista "todennäköisyyskerrointa" tulisi silti tulevaisuudessa pohtia. Toistan nyt itseäni, mutta (tuntematta vieläkään epilepsian perintämekaniikka) ei ole silti millään tavalla samanarvoista, jos koiran ainoasta pentueesta joku pentu sairastuu, tai jos koiran kymmenen pentueen yhdestä pentueesta yksi pentu sairastuu. Nykytiedolla todennäköisyys epilepsiaan on näillä koirilla edelleen täysin erilainen.

Yhtenä alkuna oikeampaan J-arvoon (ennen kuin epilepsian perinnöllisyyttä tunnetaan) voisi olla alkaa kehitellä ainakin omissa vertailuissa kaavaa J-merkinnän riskistä seuraavalla alkuperiaattella:

xJ = 1/pentuemäärä x (pentueet, joissa on havaittu varma epi-tapaus)

Esimerkit

1) Koira, jolla on viisi (5) pentuetta, joista yhdessä on epi-tapaus:

xJ = 1/5 x 1 = 0,2J

2) Koira, jolla on kymmenen (10) pentuetta, joista yhdessä on havaittu epi-tapaus:

xJ = 1/10 x 1 = 0,1J

Äkkiseltään reilumpaa, kuin sama J-merkintä molemmilla, eikö totta?

Toki on kuitenkin niin, että tämäkään kaava ei yksinään riitä, sillä nykyisessä tiedon epävarmuudessa se ei pysty huomioimaan riittävästi perinnöllisyysmekaniikan toimintoja, ja toisaalta ihan matemaattisestikin, tämä kaava ei kohtele samalla tavalla vähäisen ja suuren pentumäärän tehneitä koiria, sillä mitä enemmän pentueita koiralla on, niin sitä paremmin tämä todennäköisyyskaava pitää paikkansa.

Samantyyppinen epäoikeudenmukaisuus liittyy myös P-merkintään, mutta palataan siihen kenties myöhemmin.

Summa Summarum:
Kunnioitan ja arvostan suuresti jalostusryhmien aikaansaannoksia ja tilannetta, johon olemme jo nyt päässeet. Siitä hyvänä ja tuoreena todisteena olivat Pajarin Mikan Talvipäivillä esittelemät epi-taulukot, ja niiden kehityskaari. Luottamushenkilöt ovat nähneet valtavasti vaivaa koiran eteen kuten pitääkin. Silti ei saa jäädä (Talvipäivienkään) tuhkaan makaamaan, vaan jatketaan yhdessä järjestön jäsenkunnassa olevan erittäin suuren kokemuksen ja tietämyksen yhdistelmilla eteenpäin.

Erittäin Hieno Harrastus, Erittäin Hienot Rodut!

[AM]

Saisikos ne vuosikokouksen yhteydessä pidetyt esitelmät; Mika Pajari,Pete Siironen ja Olli Silvennoinen (ainakin ne koiria koskevat asiat), tänne näkyviin. Niissä oli hyviä toimenpide-ehdotuksia ihan käytännön tasolla. Nyt on aika valmistautua Iso-Syötteen kasvattajapäiville ja eipähän tarvitsisi itse yrittää keksiä kaikkia pyöriä uudelleen.

[TeemuM]

Tässäpäs olis kasvattajatyöryhmän aineisto

SUOMENPYSTYKORVA JA SILLÄ TAPAHTUVA METSÄSTYS 2023

Teemu Moilanen

[peltsi]

Aika tavalla samaa mieltä epi -luvusta kun AM ja Uimonen. Mutta toinen asia myös mielessä. Minusta kaikkien suosituksen saaneiden astutusten pitäisi näkyä kerhon astutuspalstalla samoin niiden, joille ei suositusta, mikäli kasvattaja niin haluaa. (Nyt tuntuu siltä, että kaikkia ei siellä näy ? Voin olla väärässäkin).
Lisäksi ihmettelen, mitä jalostusarvoa haetaan pentueilla, joissa vanhemmilla ei ole mitään koenäyttöjä. Näitä on minusta yllättävän paljon listalla ja varmasti siellä ei oo edes kaikki. Jos koira pelaa mettässä, niin kyllä kasvattajan on sille mielestäni koetulos haettava.

[mage]

"peltsin" kanssa samaa mieltä, toki tasapuolisuuden nimissä allekirjoitus omalla nimellä kuin täällä hyviin tapoihin kuuluu..
Olen uroksen omistajana mennyt "hyväsydämmesyyttäni" suostumaan "hätäastutukseen". Eli ykkösuros ei ole astunut, ja juoksu ollut loppuhetkellä, annoin nartun tulla astutukselle.. Toki virtuaali astutus antoi hyväksytyt luvut ja itse utelin jälkeenpäin yhdistelmälle suositusta, ja vihreää näytettiin
Eli asiaan, meitä on moneksi. Pelaavia koiria haukkuu talojen pihoilla. Mutta isännillä ei kiinnosta, tai pelottaa lähteä leikkiin, kokeisiin.. Hitsin hauskaa ja hyviä jätkiä/mimmejä kisoihin sattunu itelle seuraksi
Kovasti olen yrittäny puhua uudesta koirasta haaveilevaa liittymään joukkoon, toki talvipäivien jälkeen sulkeuduin neljän seinän sisään.. ja jouduin ensimmäistä kertaa elämässäni perumaan puheeni

[Artsi]

Minusta kaikkien suosituksen saaneiden astutusten pitäisi näkyä kerhon astutuspalstalla samoin niiden, joille ei suositusta, mikäli kasvattaja niin haluaa. (Nyt tuntuu siltä, että kaikkia ei siellä näy ? Voin olla väärässäkin).
Lisäksi ihmettelen, mitä jalostusarvoa haetaan pentueilla, joissa vanhemmilla ei ole mitään koenäyttöjä. Näitä on minusta yllättävän paljon listalla ja varmasti siellä ei oo edes kaikki. Jos koira pelaa mettässä, niin kyllä kasvattajan on sille mielestäni koetulos haettava.

Itse en halunnut laittaa sinne koska minusta ei ole mukava myydä "ei oota". Eli astutuspalstalle ei oikein voi laittaa astutuksia jos omistaja ei halua ja tuo halun puute johtunee useimmiten siitä että kaikki mahdollisesti tulevat pennut on jo menneet. Palstalle laitto olisi ihan turhaa kaikkien kannalta
Ja tokihan pentueita tehdään myös ilman koetulosta olevilla vanhemmilla koska 1) halutaan itselle pentu omasta koirasta tai 2) kaikki menee kaupaksi
Eli ei muuta kuin houkuttelemaan koiria kokeisiin ja terveillä, pelaavilla nartuilla pentuja teettämään. Kysyntää on.

[peltsi]

Ja tokihan pentueita tehdään myös ilman koetulosta olevilla vanhemmilla koska 1) halutaan itselle pentu omasta koirasta tai 2) kaikki menee kaupaksi

No siinähän on selvät jalostuskriteerit
Ja mage, mulla on tää nettiketti vielä hakusessa, kun eilen vasta kirjauduin foorumille.
Elikkä näitä piirteli Viitalan Markku

[Roippakoipi]

Epiluvut näyttää päivittyneen tietokantaan. Mukavastihan nuo on taas noussu omallakin koiralla. Alle yhestä lähettiin ja nyt yli kahessa mennään .
Oli hienoa kunkoiran kasvattaja soitti eilen illalla ... ut jälleen. Siinä oli kyllä esimerkillistä toimintaa ja tuli selanen olo, että kasvattien asiat kiinnostaa. .

[AM]

Aiheita Jalostuspäiville

Olisiko nyt jo mahdollista saada linkitettyä/listattua sairaat jälkeläiset ko. koiran alle. Näin olisi helpompi itse todeta minkälaisista yhdistelmistä sairaat koirat ovat syntyneet. Tavoitteena tässä olisi tietenkin se, että kasvattajilla olisi jo mahdollisuus haarukoida toivottuja uroksia ennekuin he pyytävät varsinaisen jalostussuosituksen. Tästä on ollut puhetta aiemminkin ja olisi toivottavaa, että tätä asiaa vietäisiin eteenpäin esim. Kuopion jalostuspäiville esiteltäväksi.

Toinen asia mikä tuli mieleeni kun luin tuota jaoston kokouspöytäkirjaa elokuulta, niin tuo p – merkinnän informatiivinen arvo on todellakin kyseenalainen, ellei sitä jotenkin painoteta pentujen ja sairaiden yksilöiden määrällä. Nyt p- merkintöjä löytyy niin paljon, että se ei kerro enää kovin paljon todellisesta riskistä. Tuossa esimerkkitapauksessa oli todellakin niin, että narttulinjoista ei löytynyt kuin p- merkintöjä ja silti ko. nartun epiluku on 1,95. Laskin, että ilman p-merkintöjä luku olisi ollut 0,94 ; aika suuri ero lukuarvoissa. Keskustelupalstoilla on tästäkin aiheesta ollut mielenkiintoisia ja hyviä ehdotuksia.

Monet kiitokset jo tässä vaiheessa jaoston jäsenille, paljon olette ottaneet asioita työlistallenne ja jaksamista vain niiden läpiviennille. Laittakaa ihmeellä ”jaosto tiedottaa”- linkki myös pystykorva info-osioon, oli vaikea löytää ko. kohta SPJ:n sivuilta.

[enp]

Aiheita Jalostuspäiville

Olisiko nyt jo mahdollista saada linkitettyä/listattua sairaat jälkeläiset ko. koiran alle. Näin olisi helpompi itse todeta minkälaisista yhdistelmistä sairaat koirat ovat syntyneet. Tavoitteena tässä olisi tietenkin se, että kasvattajilla olisi jo mahdollisuus haarukoida toivottuja uroksia ennekuin he pyytävät varsinaisen jalostussuosituksen. Tästä on ollut puhetta aiemminkin ja olisi toivottavaa, että tätä asiaa vietäisiin eteenpäin esim. Kuopion jalostuspäiville esiteltäväksi.

Epi-luku järjestelmää ja koirien listausta ei ole enää tarpeellista käsitellä Kuopion jalostuspäivillä. Nämä asiat ovat saaneet siunauksensa JTT:n käsittelyssä ja SPJ:n yleiskokouksessa.

Jalostustoiminnan resursseja supistettiin tietoisesti Tampereella, minkä johdosta jäljelle jääneiden vapaaehtoistyön tekijöiden on ollut pakkokin suunnata katseensa pelkästään tulevaisuuteen. Rotujärjestö on ottanut tavoitteekseen monimuotoisuuden selvittämisen ja mahdollisen lisäämisen. Työkalut terveiden ja monimuotoisten yhdistelmien tekemiseen löytyvät netistä ja vastuu lopputuloksesta on yleisten päätösten tahdon mukaisesti siirtymässä suoraan kasvattajille. Näiden työkalujen jatkokehittäminen tulee myös olemaan jalostusneuvonnan resursseja lisäävä työsarka.

Jalostusneuvonta tuleekin jatkossa suositusten antamisen sijaan toimimaan enemmän asiantuntijaelimenä, jolta voi kuitenkin epävarmassa tilanteessa saada arvion suositusten mukaisista yhdistelmistä. Jalostusryhmän tulevana tehtävä on seurata rodun jalostuksellista ja geneettistä tilaa sekä tiedottaa jäsenkuntaa näistä asioista.

[st]

Eero puhuu nyt asiaa!!! Juuri tuo on sitä työtä jota jalostustoimikuntien tulisi tehdä ja mitä painotettiin myös skl jalostusneuvojakurssilla viime keväänä! Kuinkahan tuo saataisiin ymmärrykseen muissakin roduissamme...ei todennäköisesti muutoin kuin porukkaa vaihtamalla
Jalostusneuvonnan tulisi olla NEUVONTAA ja tiedonkeruuta, suosituksia ei edes saisi antaa koska silloin astuvat kuvaan myös vastuukysymykset juridisesti jos yhdistelmä ei tuotakaan toivottua lopputulosta tai pompsahtaa sairaus tai pari...

Vastuu on aina kasvattajan. Kasvattajille tulisikin siksi antaa enemmän työvälineitä omaan käyttöönsä. Nyt ko. toimikuntiin pyritään heppoisin perustein (ainakin meillä pohjanpystykorvissa), vain oman edun ja kiinnostuksen vuoksi eikä rodun auttamisen takia kuten sen tulisi olla.

[Hallakorpi]

Tuo huippukoirien sumputtamisen aiheuttama suma pitää purkaa hyvissä ajoin, että saadaan nykyisten hyvien koirien jatkojalostusmahdollisuudet turvatuksi. Hyviä keinoja siihen esitettiinkin em. henkilöiden esityksissä. Tähän lisää toimenpiteitä jalostusneuvonnan kautta.

Onko tähän tullut mitään konkreettista vai onko tämä vain yksinkertaisesti jäänyt alimiehitetyn jalostusneuvonnan harteille?
Jotakin tähän pitäisi tehdä, terävin kärki on geneettisesti suppea. Ihmisen kilpailuvietti tahtoo mennä rodun edun edelle.

[Artsi]

SPJ:n sivuilla on julkaistu uusi jalostustiedote http://www.spj.fi/fi/rodut/suomenpystyk ... dote+2014/
Laitan tähän tiivistettynä ja kommenteilla varustettuna suurimmat muutokset aiempiin suosituksen reunaehtoihin:

"Monimuotoisuuden vaaliminen ja perinnöllisen vaihtelun maksimoiminen on nostettu Suomen Kennelliitossa (SKL) yhdeksi tärkeimmistä päämääristä jalostuksessa. Tehokas keino tämän päämäärän saavuttamiseksi on mahdollisimman monen eri uroksen käyttäminen jalostukseen. Tästä johtuen jalostusneuvonnan suosituksen raja-arvo on jatkossa max. 2 pentuetta / uros / vuosi. Tarkastelu suoritetaan aina suositushetkestä vuosi taaksepäin."

"Toinen keino lisätä perinnöllistä vaihtelua on suosia jalostuksessa niitä yksilöitä, jotka ovat vähiten sukua muulle populaatiolle. Tulevaisuudessa tämä on mahdollista geenityökalujen avulla mutta tällä hetkellä voimme pyrkiä tähän sukutauluanalyysillä. ”Yleisön pyynnöstä” jalostustoiminta ajaa listan koirista, jotka ovat sukutauluanalyysin perusteella keskimääräistä vähemmän sukua muihin jalostusikäisiin nähden. Tätä listaa ei saa sekoittaa jalostukseen suositeltavien urosten listaan, jolla olevat urokset täyttävät jalostuksen kriteerit määritetyllä tavalla.!"

Tulevassa JTO:ssa pitää olla toimenpiteitä joilla turvataan monimuotoisuus. Eli hidastetaan mahdollisimman paljon jalostuspohjan kapenemista. Nuo ovat tällä tietämyksellä tehokkaimpia toimenpiteitä siihen joten otetaan jo nyt niitä käyttöön.

"Suomenpystykorvan kaatumataudista 2013 väitellyt DVM Ranno Viitmaa toteaa väitöskirjatyössään , että urokset ovat alttiimpia sairastumaan epilepsiaan ja tauti puhkeaa suomenpystykorvalla keskimäärin 3 vuoden iässä. Hän suosittelee tästä johtuen rajoitettavaksi alle 4-vuotiaiden koirien jalostuskäyttöä. Myös patellaluksaation (polvilumpion sijoiltaan meno) vastustamiseksi on aiheellista rajoittaa nuorimpien koirien jalostuskäyttöä. Tämä siksi, että patellaluksaatio voi myös pahentua, eikä nuorena saatu tulos välttämättä ole lopullinen.

Jalostukseen suositellaan jatkossa käytettäväksi pääasiassa yli 4-vuotiaita PEVISA-tarkastettuja uroksia. Alle 4-vuotiaille uroksille suositellaan korkeintaan 2 pentuetta ja alle 2-vuotiaita ei suositella. Myös nartuille suositellaan ensimmäisen pentueen alaikärajaksi 2 vuoden ikää."

"Jalostusneuvonnan päätehtävä on jalostuksen ohjaus ja neuvonta, eikä vain sopivien urosten etsiminen kasvattajille. Luonnollisesti uudet ja aloittelevat kasvattajat tarvitsevat tukea enemmän sekä neuvontaa myös uroksen etsimisessä. Lähtökohtana yleisesti kuitenkin on, että nartun omistajat hyödyntävät itse avoimia tietokantoja ja etsivät muutaman urosehdokkaan valmiiksi, ennen kuin ottavat yhteyttä jalostusneuvontaan."

Tavoitteena on kehittää tietokannan hakuehtoja niin että kasvattajat löytäisivät nykyistä helpommin sen avulla sopivan uroksen nartulleen. Jalostusneuvonnan päätehtävä ei ole toimia paritusneuvontana ja etsiä uroksia vaan hoitaa jalostuksen ohjausta ja neuvontaa. Jokaisella kasvattajalla pitäisi olla sen verran mielenkiintoa kasvatustoimintaan että edes yrittää etsi nartulleen sopivaa kumppania.

Kommentteja ja palautetta odottaen

[heidi]

Erinomaisen hyviä periaatteita ja tuo vähänkäytettyjen lista on suureksi helpotukseksi - kiitos siitä

Jalostusneuvontahan ei yksin juuri enempää voi kuin ohjata ja neuvoa, kuten Artsi totesi. Tarvitaan rohkeita ja pitkällä tähtäimellä koko rodun parasta ajattelevia kasvattajia, jotta periaatteet muuttuisivat todeksi ja vähemmän/ei ollenkaan käytettyjä uroksiakin uskallettaisiin käyttää. Kaikki vaan mukaan talkoisiin!