SUOMENPYSTYKORVAN PEVISA 2014-2018

[Timo Kettunen]

Kirjoittaja latonen » Eilen, 23:00
”askarruttaa kokematonta jotta onko ne käyttämättömät käyttökoiria ollenkaan;eli kuinka usein ne käyttökoiraindeksit ja oletetut rikiindeksit kulkevat käsikädessä?kyllähän nollakertoimia löytyy mutta mistä ostaja pystyy päättelemään pennun metsäominaisuudet(sitähän ne haluu)?ja miten hyviä käyttösukuja voi pitää hengissä jos niitä ei saa laimentaa?”

Meneppä järjestön jalostussivuille urosten jalostuskäyttöön niin sieltä löytyy tietoa siitä, mitkä ovat jalostusuroslistalle pääsyn vaatimukset. Suositeltavien jalostusurosten listoilta näet jokaisen koiran kohdalta viimeisen päivityksen mukaisen koe- ja näyttelymenestyksen.
Siitä sitten voi jatkaa halutessaan KoiraNet'iin ja SPJ:n tietokantaan tutkimaan yksilökohtaisempia koirakohtaisia sukutaustoja ja tietoja. Näin tehden löydät tietoa kysymyksiisi. Tietoa on kyllä saatavilla riittävästi. Kokonaan toinen asia on miten kukin meistä sen ymmärtää, osaa hyödyntää ja mitä painotamme arvioissamme, vertailuissamme ja valinnoissamme. Jokainen koira on omien ominaisuuksiensa ja ”omistajansa” summa.

Hyviä kysymyksiä mahdollisesti mitä esität, mutta on vähän hankala vastata, koska rodullamme ei ole käytössä ”käyttökoiraindeksiä” tai ? ”rikiindeksiä”. Mitähän mahtanet niillä ja ”nollakertoimilla” tarkoittaa?

”Käyttösukuja” voi pitää hengissä vain pitämällä rotu terveenä ja elinvoimaisena. ”Laimentuvaksi mausteeksi” sanomallani tarkoitin sitä, että tervettä jalostusainesta ei ole mielestäni viisasta käyttää ja uhrata mahti- ja suosikkisuvuissa pintaan nousseiden perinnöllisten ongelmien korjaussarjana. Toisenlaisiakin mielipiteitä ja jalostusmalleja on ja niitä toteutetaan. Selvennän vielä, että esittämäni mielipiteet ovat omiani mutta toivon monen ajattelevan ja toimivan niiden mukaisesti.

PEVISA on syntynyt tarpeeseen. Se ohjaa osaltaan jalostusta ja sillä suojellaan rodun terveyttä!

[PM]

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että koira on PEVISA:ttava ennen ensimmäistäkään astutusta.

Mutta sitä ihmettelen miksi sellainen koira viedään uusintatarkastukseen, jonka jälkeläinen on lopetettu jo nuorena polvivian vuoksi. Ja tällä uusintatarkastukseen viedyllä on polvivikainen täyssisar sekä puolisisar.

Koiran yhdelläkään jälkeläisellä ei näy olevan PEVISA-käyntiä.

Eikö hälytyskellojen olisi pitänyt jo soida !

[enp]

JALOSTUSTIETEELLISEN TOIMIKUNNAN KOKOUS 5/2013
Kokousaika: Tiistai 7.5.2013
Kokouspaikka: Kennelliiton toimisto, Espoo

52.7 Esitys suomenpystykorvan PEVISA-ohjelman jatkamisesta; Ohjelma on voimassa 31.12.2013 saakka.

Rotujärjestö Suomen Pystykorvajärjestö esittää vuosikokouksensa 16.3.2013 päätöksellä ohjelman jatkamista 1.1.2014 – 31.12.2018.

Huomioita:
Suomenpystykorvan JTO on hyväksytty toimikunnan kokouksessa 4/11. Ohjelma on voimassa vuoden 2015 loppuun. Toimikunta on pyrkinyt synkronoimaan PEVISA-ohjelman ja JTO:n voimassaolon.

PEVISA-ohjelmaa koskeva esitys on käsitelty PEVISA-säännön (valtuusto 30.11.2008) mukaisesti. JTT:n toimiohjeen (hallitus7.2.2013) kohdan 7 mukaan hallitus on myöntänyt toimikunnalle itsenäisen päätösoikeuden seuraavissa toimikunnan toimialaan liittyvissä asioissa: - PEVISAT

JTT:n päätös 7.5.2013 (5/2013):

Toimikunta hyväksyy suomenpystykorvalle seuraavan rotukohtaisen PEVISA-ohjelman:

Pentujen vanhemmista tulee olla ennen toista astutusta olla voimassa oleva polvitarkastuslausunto ja silmätarkastuslausunto, jotta jälkeläiset rekisteröidään. Perinnöllistä kaihia, PRA:ta tai PHTVL / PHPV –sairauden asteita 2 - 6 sairastavan koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä. Rekisteröinnin raja-arvo on polvilumpioluksaation aste 1.

Yhdelle koiralle rekisteröidään korkeintaan 70 jälkeläistä. Se pentue, jossa raja ylittyy, rekisteröidään kokonaisuudessaan.

Pentueen sukusiitosaste saa olla enintään 6,25 % seitsemästä sukupolvesta laskettuna. Laskennassa huomioidaan Kennelliiton tiedostossa olevat esivanhemmat.

Ohjelma on voimassa 1.1.2014 – 31.12.2015.

Toimikunta suosittelee, että rotujärjestö seuraavan kerran rajoittaisi silmätarkastuslausunnon voimassaolon esim. 24 kk:een, jotta iän myötä kehittyvistä silmäsairauksista saataisiin kattavammin tietoa.

Rotujärjestöä muistutetaan siitä, että PEVISA-säännön mukaan rotujärjestön tulee tiedottaa jäsenistölleen hyväksytystä rotukohtaisesta PEVISA-ohjelmasta mahdollisimman nopeasti, tehokkaasti ja kattavasti.

Rotujärjestön on seurattava PEVISA-ohjelman vaikutusta ja rodun kehitystä päivittämällä JTO-ohjelma asianmukaisesti ja toimitettava uusi JTO-esitys jalostustieteelliselle toimikunnalle ennen seuraavan PEVISA-ohjelman vahvistamista.

[Timo Kettunen]

JTT:n päätös on hyvä ja osoittaa, että käyttännössäkin siellä kannetaan huolta Suomenpystykorvan terveydestä ja ollaan valmiita muuttamaan ja ohjaamaan asiassa rotujärjestön hallituksen ja (järjestön esittämiä päätöksiä).

Tässä otsikossa aiemmin käydyssä keskustelussa otin kantaa silmäsairauksiin, tarkastuksiin ja uusintatarkastus tarpeeseen. JTT:n päätös ohjeistaa siinä järjestön tulevaa valmistelua.
Seuraava JTO:n ja PEVISA:n valmistelu on hyvä käynnistää heti ja viivytyksittä. Jäsenistölle olisi syytä varata mahdollisuus hyvissä ajoin keskustella asiasta ennen vuosikokouskäsittelyä.

[Kytösavu]

Ei mitään vaikeutusta enää pentujen saamiseen rekisteriin pevisan kautta. Tällä nykyisellä kyllin vaikealla pärjätään, mikäli puhumme perinnöllisistä sairauksista. Kaikki muu on byrokraattien höpinää tajuamatta kokonaistilannetta, mitä mikäkin pakko suomenpystykorvan tavallisille harrastajille aiheuttaa.
Ei Kennelliitto sitä tajua, eikä näytä kaikki muutkaan.
Jos ei usko voi katsoa monellako esim. jalostusuroslistan uroksilla on polvitarkastus voimassa viimeisen vaikeutuksen jälkeen.
Sen jälkeen voi katsoa miltä rekisteriröintimäärät näyttää tällä hetkellä(alhaiselta). Älkää herran tähden aloittako tekemään tästä enää yhtään vaikeampaa.
Kun silmä- ja polvisairauksien ilmiasuun tuleminen on vähintäänkin arpomista, ei ylimääräiset tarkastukset tätä ongelmien välttämis mahdollisuutta suurenna. Turhaa on älytöntä tehdä sääntöjä ja pakkoja.

[enp]

JTT:n päätös on hyvä ja osoittaa, että käyttännössäkin siellä kannetaan huolta Suomenpystykorvan terveydestä ja ollaan valmiita muuttamaan ja ohjaamaan asiassa rotujärjestön hallituksen ja (järjestön esittämiä päätöksiä).

Timon tulkinta on varmasti lähellä totuutta. Seuraavaa Pevisa-esitystä tuskin kannattaa lähettää JTT:n lausunnolle pelkästään "Copy Paste" menettelyllä

Tuon Pevisan tarkoitushan on ennaltaehkäistä tai vähentää perinnöllisten vikojen ja sairauksien leviämistä roduissa. Jostain syystä sitä ei tunnuta haluttavan ymmärtää muuna kuin asioiden vaikeuttamisena vaikka sen tulisi olla jokaiselle koiran omistajalle itsestään selvä asia."Byrokraattien höpinöistä" puhuminen on sitten mielestäni jo vastuutonta puhetta. Itse en enää ostaisi kasvattajalta nykypäivänä koiraa, jos hän ei edes pyydettäessä olisi valmis ennen astutusta tarkistuttamaan narttuaan. Sama koskee toki uroksenkin omistajaa sekä velvollisuutta tarkistuttaa koirien terveydelliset vaatimukset.

SPK:n rekisteröintimäärät ovat todellakin tilastojen valossa tällä hetkellä pohjamudissa. Suuntamuutos lupaavan pentukysynnän tyrehtymiselle ajoittuu selvästi Tampereelle, eikä syytä kannata etsiä Pevisa muutoksista, koska niitä ei siellä tehty. Kysyntä suomenpystykorva pennuille oli ennen järjestön "toiminnallisten säästöjen" aloittamista aikaisempia keväitä voimakkaampaa mutta tyrehtyi tämän jälkeen varsin nopeasti.

[Kytösavu]

Ajattalemattomilla päätöksillä, ettei edes yhtä pentuetta sallita tehdä ilman silmä- ja polvitarkastusta, tai varsinkin että vaaditaan lisää uusintatarkastuksia, tuhotaan myös samalla yhteistyö ruotsalaisten kanssa. Sielläkään ei sitten astutella koiria kertaakaan muutamaa kourallista silmätarkastettua poikkeusta lukuunottamatta. Siellä pohjois- osassa silmätarkastajia on vielä vähemmässä määrin kuin meillä, etäisyydet ovat pitkät.
En ole varma ostaisinko minäkään tarkastamattomien vanhempien pentua, ehkäpä kyllä sopivan sattuessa, tai käyttäisinkö nartulleni tarkastamatonta urosta, ehkäpä sopivan sattuessa.
Pevisan silmä- ja polvitarkastusten tarkoitus on tosiaan ennaltaehkäistä ja vähentää ongelmien leviämistä rodussa. Mutta kuten tiedämme viimeisen 10 vuoden esim. polvisairaiden, eli poispaikaltaan lonksuvien nivelten osalta vain pieni osa on tarkastamattomista vanhemmista. Merkittävän suuri osa on terveeksi 0/0 tarkastetuista vanhemmista. Tämä ei tarkoita sitä, että pevisa olisi turha, vaan sen, että viat eivät periydy yksinkertaisen kaavan mukaan.
On hiukan turhaa puhua kaunolauseita että silmä- ja polvitarkastus tulisi kuulua kaikille koirille, kun suuri osa suomenpystykorvan omistajista ei ole asiasta ikinä kuullutkaan, ainakaan ymmärrä mistä on kyse ja miksi.
Merkittävä osa( noin 1/4) suomenpystykorvien pentueista syntyy jomman kumman tarkastamattoman vanhemman jälkeläisinä, jonka nykyinen hyvä pevisa sallii yhden kerran. Toiseen pentueeseen tarkastus tarvitaan. Näistä merkittävän suuri osa on enemmän kuin kelpoja terveitä koiria.
Pakko ei paranna asiaa, ei varsinkaan tässä tilanteessa, missä tasapainoittelu riittävän vuotuisen syntyvän pentumäärän kanssa on veitsen terällä. Mikäli menetämme merkittävän osan em. pentueista tekemättömiksi tai rekisteröimättömiksi, olemme pulassa lähitulevaisuudessa. Ei nämä meidän titteleiden sokaisemien aktiivien suurimmalta osalta samansukuiset koirat riitä jatkossa pitämään kantaa riittävän laajana ja terveenä.
Pakkotarkastukset ennen ensimmäistäkään pentuetta, varsinkin Kennelliitton väläyttämät lisä uusintatarkastuspakot tekevät uroksien saannin yhä vaikeammaksi, mikä on juuri tällä hetkellä suurin ongelma.
Ei kai se voi olla kenenkään tarkoitus vaikeuttamalla pennuttamista enempää. Sitä se on pelkästään, hyötysuhteen ollessa mitätön.

[Hallakorpi]

Olenpa tämän maininnut useamman kerran, mutta vielä kerran:
Vaikka itse olen omistanut kaksi suomenpystykorvaa ( yhdistelmillä oli jalostussuositukset oli ja vaadittavat tarkastukset olivat tehty) jotka kummatkaan eivät täytä Pevisaa, niin siitä huolimatta ymmärrän Pekan kannan asiaan. Vaikka tällä (huonolla) kokemuksella moni voisi sanoa toista.

Nyt on jäänyt jo pentueita rekisterömättä, koska polvilausunto oli mennyt vanhaksi. Tämä suuntaa on todella huolestuttava. Näen että reppumiehet ovat populaatiolle elintärkeitä, jos/kun heitä saada yrityksistä huolimatta tiedotettua rekisteröintivaatimuksista niin silloin häviäjänä on suomenpystykorva.
Rotu ei pysy elinvoimaisena pelkästään pienen aktiiviporukan ponnisteluilla (koirilla). Kaikkia terveitä koiria tarvitaan mukaan!

Tuosta Pekan mainitsemasta:
Ei nämä meidän titteleiden sokaisemien aktiivien suurimmalta osalta samansukuiset koirat riitä jatkossa pitämään kantaa riittävän laajana ja terveenä.
Pitäisi tehdä jonkun osaavan tuota hieman tutkia, eli faktaa pöytään. Eli onko koemenestyneiden koirien suvut pitkältä (tai kuinka suuri osa on) samansukuisia?
Jos on, niin ei se ainakaan paranna tilannetta....

Mutta taas toisaalta, käsi sydämelle, kuinka moni aktiiviharrastaja ottaisi pennun ilman koemerkintää olevista (tai jos toisella ei ole) mutta Pevisa-tarkastetuista vanhemmista?
Niinpä, eipä taitaisi ottaa, joten siinäpä tämä kierre on valmis....

Ps. Niin ja sitten onhan meilä vielä Epi-luku... it`s hard to be pystykorvamies...
JK. En ole Epi-lukua vastaan vaan annoin ääneni sen julkistamiselle. Mutta reppumies voi olla jo hieman ihmeissäään. Pointtini on se että ei kai sellaista harrastajaa olekaan, joka pystyy tekemään vain oikeita ratkaisuja tässä perinnöllisyyden ja luonnon ihmeellisessä maailmassa, saati sitten reppumies...
JK2. Tässä kirjoituksessa käyttämälläni sanalla "reppumies" ei ole millään tavalla negatiivista kaikua. Parempaa sanaa en vain keksi ihmisjoukolle joka omistaa valtaosan suomenpystykorvapopulaatiosta.

[Artsi]

Kannattaa pitää mielessä että PEVISA-ohjelmaa ei tarvittaisi mikäli asiat sujuisivat vapaaehtoisuuden pohjalta. Tavoitehan on ettei tarkastamattomilla koirilla teetteäisi jälkeläisiä mutta keinot jolla siihen päästäisi onkin sitten toinen juttu. Järjestön säästölinja myös PEVISA-tarkastusten suhteen ei ainakaan edesauta asiaa. PEVISA-ohjelman mahdollinen tiukennus onkin sitten sellainen asia josta kerättävä faktatietoa: mistä sairaita koiria tulee, tarkastetuista vai tarkastamattomista. Onko PEVISA-ohjelma vaikuttanut sairaiden määrän vähenemiseen vai onko se ollut turha? jne...
Jossain yhteydessä on tullut esiin että pohjanpystykorvilla on tiukempi PEVISA-ohjelma eikä se ole vaikuttanut rekisteröintimääriin. Vaikuttaako siihen erilainen harrastajakunta eli karkeasti arvioiden pohjiksia on enemmän kaupungeissa? Ja miten vaikuttaa rotuunotto asiaan? Mikäli rekisteröintimääräyksiä tiukennetaan liikaa niin pitääkö spk:kin rotukirja avata jossain vaiheessa monimuotoisuuden varmistamiseksi? Eihän mistään maatiaskoiria löydy mutta kun/jos sukulinjat kapenevat niin muutaman sukupolven kuluttua rekisteröimättömien koirien jälkeläisetkin olleet saattavat tulla tarpeeseen... Mitä tällä sitten taas menetetään onkin toinen juttu, sieltä tuleekin ehkä ns. tuntemattomista taustoista vanhoja sotkuja taas esiin jne.
Siinäpä sitä pohtimista ja pitäisi pysty näkemään useamman sukupolven päähän miten eri asiat vaikuttavat ja mitkä ovat suurimmat karikot ja miten niissä luovitaan. Tässä on nyt karkeasti ottaen noussut esiin polvi- ja silmäsairaudet vs. monimuotoisuus. Se onkin hyvä esimerkki ettei kannatta liikaa katsoa vain yhtä osa-aluetta vaan pitäisi pystyä hahmottamaan kokonaisuus. Mikä näyttääkin aina erilaselta katsojasta riippuen

[enp]

...Kaikkia terveitä koiria tarvitaan mukaan!
... "reppumies" ei ole millään tavalla negatiivista kaikua. Parempaa sanaa en vain keksi ihmisjoukolle joka omistaa valtaosan suomenpystykorvapopulaatiosta.

Tuo kirjoittamasi on kyllä mielestäni paradoksaalista. Kuinka voidaan pitää koiria terveinä, jos niitä ei ole mitenkään tarkastettu? Kuinka voidaan pitää tärkeänä sellaisten harrastajien asioita, jotka eivät ota mitenkään osaa yhteisen omaisuuden hoitoon? Ei luonnollisesti mitenkään. Kuten olet itsekin joutunut huomaamaan löytyy tarkastuksesta huolimatta yksilöitä, joiden tarkastustulos voi iän myötä muuttua. Arvostan omatoimisuuttasi jälkimmäisen uroksesi kohdalla. Se jos mikä osoittaa, että arvostaa rodun terveyttä.

Kennelliitto on järjestöstä riippumatta asettanut lisävaatimuksia koirien polvitarkastuksiin. Niistä on tiedotettu kohta kaksi vuotta ja niihin on olemassa eläinlääketieteelliset perusteet. Voidaan siis olettaa, että jos koiria ei ole vieläkään uusintatarkastettu ei se ainakaan lisää niiden kiinnostavuutta jalostuskoirina.

[Hallakorpi]

Sen verran pitää selventää, että en missään nimessä ole Pevisaa vastaan.
Mutta en tiedä onko vielä parempi että ehtoja tiukennetaan?
Minun ainakin on vaikea päättää mikä olisi paras ratkaisu tulevaisuuden kannalta.
On myös tärkeää ettei jalostuspohja suppenisi liikaa. Ei hyvältä näytä kun katsotaan tämän vuoden rekisteröintimääriä, tuleeko edes 500 rekisteröintiä?

Tähän aiheeseen liittyvän kysymyksen esitin jo aikaisemmin, saamatta vastausta...

Eniten keskustelua on herättänyt aihe saako yhtä pentuetta tehdä ilman Pevisa tarkastusta. Tähän aiheeseen toisin ajatuksen uusintayhdistelmistä. Kumpi on enemmän väärin:

1. Yksi pentue ilman Pevisa tarkastusta?

2. Vai Pevisatarkastetuista vanhemmista surutta maksimimäärä uusintayhdistelmiä?
Esimerkiksi nyt löytyy samalla uroksella tehtynä neljä pentuetta yhdelle nartulle ja toiselle nartulle viisi pentuetta (tämän nartun polvet 0/1), sekä uroksella eikä kummallakaan nartulla ei ole käyttöpuolen tulosta

Kummatkin on nykyisin mahdollista ja nykypäivää.

[MikaP]

Eniten keskustelua on herättänyt aihe saako yhtä pentuetta tehdä ilman Pevisa tarkastusta. Tähän aiheeseen toisin ajatuksen uusintayhdistelmistä. Kumpi on enemmän väärin:

1. Yksi pentue ilman Pevisa tarkastusta?

2. Vai Pevisatarkastetuista vanhemmista surutta maksimimäärä uusintayhdistelmiä?
Esimerkiksi nyt löytyy samalla uroksella tehtynä neljä pentuetta yhdelle nartulle ja toiselle nartulle viisi pentuetta (tämän nartun polvet 0/1), sekä uroksella eikä kummallakaan nartulla ei ole käyttöpuolen tulosta

Minusta enempi huolestuttaa tuo uusintayhdistelmien tekeminen riippumatta siitä onko vanhempia palkittu kokeessa tai näyttelyssä. Täysin mielikuvitus köyhää toimintaa sanon nimä. Jos sattuu että tulee "vahinko" niin siinä menee useampi pentu samaan kuoppaan. Enkä kyllä keksi mitä annettavaa on kopioiduilla pentueilla rodulle vaikka olisi kuinka hyvin pärjänneet. Yksi hyvä laadukas yhdistelmä antaa ko. pentueelle hyvän mahdollisuuden jatkaa toimintaa.

[Artsi]

Eniten keskustelua on herättänyt aihe saako yhtä pentuetta tehdä ilman Pevisa tarkastusta. Tähän aiheeseen toisin ajatuksen uusintayhdistelmistä. Kumpi on enemmän väärin:

1. Yksi pentue ilman Pevisa tarkastusta?

2. Vai Pevisatarkastetuista vanhemmista surutta maksimimäärä uusintayhdistelmiä?
Esimerkiksi nyt löytyy samalla uroksella tehtynä neljä pentuetta yhdelle nartulle ja toiselle nartulle viisi pentuetta (tämän nartun polvet 0/1), sekä uroksella eikä kummallakaan nartulla ei ole käyttöpuolen tulosta

Kummatkin on nykyisin mahdollista ja nykypäivää.

En tiedä kannattaako noita nyt asettaa vertailtavaksi, kahta huonoa vaihtoehtoa. En tykkää kummastakaan...
Oma mielipiteeni on että yksi pentue ilman PEVISA-tarkastusta menettelee mikäli sukutauluissa ei ole nähtävissä rasitetta
Uusintayhdistelmät pitäisi kieltää, siinä ei paranneta rotua vaan vahingon sattuessa pilataan paljon koiria kuten Mikakin sanoi. Esimerkki: tehdään vaikka neljä pentuetta samalla yhdistelmällä, yksi pennuista sairastuu vaikkapa epilepsiaan. Kaikille pennuille S-merkintä ja ulkona jalostuksesta. Mikäli olisi käytetty eri urosta niin 3/4 osaa pennuista olisi päässyt P-merkinnällä ja olisivat vielä käytettävissä

[Kytösavu]

...Kaikkia terveitä koiria tarvitaan mukaan!
... "reppumies" ei ole millään tavalla negatiivista kaikua. Parempaa sanaa en vain keksi ihmisjoukolle joka omistaa valtaosan suomenpystykorvapopulaatiosta.

Tuo kirjoittamasi on kyllä mielestäni paradoksaalista. Kuinka voidaan pitää koiria terveinä, jos niitä ei ole mitenkään tarkastettu? Kuinka voidaan pitää tärkeänä sellaisten harrastajien asioita, jotka eivät ota mitenkään osaa yhteisen omaisuuden hoitoon? Ei luonnollisesti mitenkään. Kuten olet itsekin joutunut huomaamaan löytyy tarkastuksesta huolimatta yksilöitä, joiden tarkastustulos voi iän myötä muuttua. Arvostan omatoimisuuttasi jälkimmäisen uroksesi kohdalla. Se jos mikä osoittaa, että arvostaa rodun terveyttä.

Kennelliitto on järjestöstä riippumatta asettanut lisävaatimuksia koirien polvitarkastuksiin. Niistä on tiedotettu kohta kaksi vuotta ja niihin on olemassa eläinlääketieteelliset perusteet. Voidaan siis olettaa, että jos koiria ei ole vieläkään uusintatarkastettu ei se ainakaan lisää niiden kiinnostavuutta jalostuskoirina.

Koiria ei voi myöskään pitää sairaana vaikka niitä ei ole silmä- tai polvitarkastettu, useimmiten normaali suomenpystykorva on terve. Tämän kertoo myös sairaskoiralista viimeisen kymmenen vuoden ajalta, koska tarkastamattomista vanhemmista on tullut vain kourallinen sairaita.
Ne sivummalla olevat harrastajat joille nämä tarkastus- ja rekisteröintiasiat eivät ole päivänselvää, ovat erittäin tärkeässä osassa tulevaisuudessamme mihin Artsi ja Hallakorpi viittaa. Ei heitä voi väheksyä sen takia etteivät ole asioista perillä niin kuin me. Heidän koiransa ovat kelpoja ja tärkeitä suomenpystykorvalle, heidän olonsa pitäisi olla meille aktiiveillekin paljon tärkeämpiä asioita.
En tiedä niistä eläinlääketieteellisistä perusteista lisävaatimuksiin edelleenkään. Tulevaisuus näyttää menikö lapsi pesuveden mukana, riski tähän nyt on suuri. Tuskin ainakaan polvien uusintatarkastuksella saadaan mitään aikaan polvisairauksien vähenemisessä.
On todella iso ongelma että vanhempien koirien polvitarkastukset eivät ole nyt voimassa, koska ne on tehty aikanaan alle 3- vuotiaalle koiralle, joka ei uudistuksen myötä ole voimasssa nyt kuin kaksi vuotta. Tämän huomaa usein nartun omistaja, joka etsii koiralleen sopivaa urosta. Ei pitäisi olla nartun omistajan tehtävä hoitaa urosten pevisa-asioita kuntoon. Enkä kyllä moiti uroksen omistajiakaan, ettei ne ole voimassa, suurimmalle osalle nämä mainiot terveet otukset ovat metsästyskumppaneita. Mikä on aivan oikein ja maailman tärkein asia.
Nyt on kerta kaikkiaan tehty jo liikaa seurattavia ja vaadittavia asioita pentujen rekisteriin saamiseksi. Asiaa ei auta yhtään että uroksen omistajat huolivat astukseen vain "täydellisiä" narttuja. Meillä on kerta kaikkiaan liikaa informaatiota jota liian usein ihminen ei osaa käsitellä oikein. Häviäjä on suomenpystykorva.

Tekeekö jaosto selvityksen Artsin tekemään ajatukseen yhteenvedosta polvi- ja silmäsairaiden taustoista, siitä missä määrin ne ovat tulleet tarkastetuista ja tarkastamattomista vanhemmista? Polvisairaista asteen 2,3 ja 4 osalta, voitte tehdä erikseen asteen 1 koirista jos joku pitää niitä sairaana, mitä ne eivät ole. Näistä todetuista 1 asteen merkinnöistä montako pahempaa tapausta jälkeläisissä.
Silmien osalta sama tarkastettujen ja tarkastamattomien osalta. Kuinka usein silmäsairas periyttää sairasta jne.
Saadaan lopettaa tämä väittely lisävaatimusten tarpeellisuudesta suomenpystykorvan silmä- ja polvitarkastuksista.
Ettei jännitä liikaa, voin kertoa nämä läpimenneenä ettei mitään edellytyksiä lisävaatimuksiin pentujen rekisteröintiehtona ole.

[Artsi]

Pikaisesti vilkaisin v. 2006 - 2012 syntyneistä koirista tilaston. 824 koiraa tutkittu, 20 koiralla 2 tai huonompi ainakin toinen polvi. 13 koiraa tutkituista ja terveiksi todetuista vanhemmista, 6 kpl toinen vanhemmista tutkittu, yhdellä ykkösen polvet näistä tutkituista ja 1 koira tutkimattomista vanhemmista. Noin 15 % tuolla aikajaksolla syntyneistä on tutkittu.
Ihan tältä istumalta en näkisi PEVISAN-tiukentamisesta saatavan mitään hyötyä, jotain muuta pitäisi keksiä. Vajaalla 40 koiralla ykkösen polvet tällä aikavälillä, näiden taustoja ei ollut aikaa tutkia