yli-innokas koira

[sepedeus]

Ehkä olen väärä henkilö sanomaan mitään tuossa alkuperäisessä aiheessa, siis saako koira haukkua lintujen perään, varsinkin kun itselläni ei ole spk vaan ppk, ehkä "monitoimikoira" joidenkin mielestä. Oma ppk haukkuu toisinaan karkaavan linnun perään, jostain kumman syystä ei aina , toisaalta ei kaikkeen tarvi olla niin tieteellinen selitys.
Mutta, kyllä se vaan lintukoira ajaa lintuja takaa jos on esimerkiksi aukeaa suota, jonka laidoilla teeriparvet lentelee ja kukuttaa ja koirahan näkee ja kuulee ne. Haukkuminen sitten riippuu tilanteesta, ja varmaankin koirasta.

Sitten muuhun tämänkin jutun yhteydessä ilmentyneeseen.
Ymmärrän hyvin jos joku on innostunut omasta rodustaan yli kaiken, silti en ymmärrä määrätynkaltaista sanailua ja lauseita, joita kohdistetaan toisiin rodun edustajiin, koiriin tai niiden omistajiin.
Itse olen hyvin innostunut omasta pohjanpystykorvastani, siis rodustakin laajemmin, silti en väheksy muita.

Jotain kuultaa läpi määrätyistä kommenteista.
Ymmärrän Räpikkään purkautumisen.

Koittakaa malttaa noiden kommenttienne kanssa.

Ei tartte olla niin fanaattista.
"Asiallista räksytystä"

Hau!

[pohjanmaanpoika]

Kyllä tuo lentävälle linnulle äänen anto on hyvinki yleistä, mitä nuita sessejä kokeissa on jonku nähny.

Jokin on pahasti pielessä jos tuo yllä lainattu teksti pitää paikkaansa???

Olen kyllä "Kytösavun" kanssa täysin samaa mieltä, että se ei kuulu suomenpystykorvan ominaisuuksiin. Lapissa ei "ajokoiramaisia" suomenpystykorvia ole tarvinnut onneksi kokeissa arvostella (poisluettuna porot ja jänikset). Enempi se näyttää olevan joidenkin "monitoimikoirien" ongelma. Suomenpystykorvan ominaisuuksiin se ei kuulu ja pidän sitä henkilökohtaisesti erittäin vakavana virheenä. Lint-säännöt luokittelevat sen liikaherkkyydeksi mutta sääntökirja antaa onneksi mahdollisuuden myös ankarampaan arvosteluun.

Ajattelimpa ensin jättää yllä olevan tekstin kommentoimatta, mutta kun enp kuitenkin hartioilleni "valehtelijan viittaa" sovittaa, lienee paikallaan vähän valoittaa kyseessä olevaa kommenttiani.
Ajokoiramaisesti käyttäytyvää pystykorvaa, pohjanpystykorvaa enkä muutakaan pystykorvaista linnunhaukkujaa en ole minäkään tavannut.
En Lapissa enkä muuallakaan Suomessa.
En epäile enp:n asintuntemusta enkä vähättele kokemusta, mutta eivät omat kokemukseni myöskään rajoitu vain omaan koiraan. Kokeissa tuomarina tai oppaana olen tosin päässyt seuraamaan vain noin 40-60 koiraa ja metsällä pyynnissä tai muuten seuraamaan noin 20-30 koiraa. Tähän joukkoon mahtuu monenkirjavaa hännänheiluttajaa, 3 haukkukunigasta, 3 Suomenmestaria(pohjanpystykorvia), Pohjoismaittenmestari ja sitte näitä tavallisia "sessejä". Kyllä tästä joukosta (en nyt puhu välttämättä nuista mestareista) löytyy useampi kuin muutama koira jotka ovat letävälle linnulle ääntä antaneet. Vingahteluja, haukahteluja ja jopa joku haukkusarjakin. Tilanteet missä nämä ovat tapahtuneet ovat seuraavanlaisia: Peltoaukealla teeriparvi joka pellonpintaa viistäen pakenee koiraa useita satoja metrejä, jopa kilometrin, aina välillä peltoon istahtaen ja sitte matkaa jatkaen. Samoin nevalla mataliin käkkäriin välillä pysähtyen. Koiralla ikään kuin "menee hermo" kun linnut ei asetu haukkuun ja vingahteluja ja haukauksia tulee kun koira on saavuttamaisillaan paikalla olevan linnun joka kuitenki jatkaa matkaa ennen koiran ehtimistä "haukkumaan". Samoin alku syksystä mehtokukkoa ja joskus myös koppeloa maajäljestä "ylös ottaessa", kun lintu juoksee karkuun pitkästikkin ennen siiville nousua ja sitten matalla lentäen ennen vauhtiin pääsyä.
Avain kuten joku tuossa mainitsikin meni puurot ja vellit sevon tuosta ajamisesta.. Onko tosiaan niin että tällaisia tilanteita on sattunut vain muutamalle "alan miehelle"? Olenkohan sitten joutunut/päässyt seuraamaan vain tavallista huonompia koiria...
Tuon lievän liikaherkkyyden/liika innokkuuden poistamissessa jalostuksella pitäis mielestäni (siis vain mun rajallisiin kokemuksiin perustuen) olla hyvin varovainen. Ettei käy kuten ajokoirien "herättelyn" karsimisen kanssa kahdeksankymmentäluvun lopulla/yhdeksänkymmentäluvun alussa. Liian paljo tuli yli"tiukkoja" koiria joilta haukku ei tahtonut irrota millään.
Kyllä koirasta jolla intoa piisaa ja haukkua irtoaa joskus vähän herkästikkin pyyntikoira tulee..
Mielummin pikkusen herkkä, mitä tiukka. Se on mun mielipide. "Rapalöysää" pystykorvaista en ole tavannut koskaan, ajokoirissa yhden, niitä liika tiukasti ääntä antavai pystykorvia muutaman, ajokkeja useamman. Tv: Sydämmensä alkukantaisella pystykorvaisella koiralla METSÄSTYKSEEN menettänyt. Tämmöistä tällä kertaa raapusteli Pete Siironen Kalajoen kaupungin esikaupuki alueella Himangalla.

[Räpikäs]

Mikä kohta enp:llä ei mene jakeluun? Täsä on jo muutama kaveri kirjoittanut, että kansalliskoiralla ääntää lähtee linnulle maastalöydön yhteydessä. Eivät vissiin oo kunnollisia kansalliskoiria? Kuin yleistä se on, en tiedä. Siitäkin kai tässä voi keskustella. Minä en ole esittänyt mitään suhdelukuja siitä kuin yleistä tuo on, mutta tasan tiedän, että jotkut kansalliskoirat(kin) sitä tekevät. Kai ne ei päädy kokeisiin, eli ovatten huonempia lintukoiria? Ja jos yleisellä foorumilla näin radikaalisti kommentoidaan, nii kuin paljon se edesauttaa uutta harrastajaa, jonka koira "piukuttaa", lähtemään teidän puritaanien lynkattavaksi kokeeseen? Tyhmiä ihmisiä on (luetun ymmärtäminen) , ja nämä ahtaimmaksi jalostetut (sisäsiittoisuus pienellä lapin perukallako?) tuntuvat olevan oikein tekopyhiäkin tekemisissään. Kaikkeen ei auta edes hyvä tahto. Kenen suu, sen etu.

[Kurimus]

Tyhmiä ihmisiä on (luetun ymmärtäminen) , ja nämä ahtaimmaksi jalostetut (sisäsiittoisuus pienellä lapin perukallako?) tuntuvat olevan oikein tekopyhiäkin tekemisissään. Kaikkeen ei auta edes hyvä tahto. Kenen suu, sen etu.

No ei nuo räpikkään kommentitkaan näytä oikeen asiallisia olevan?

[Räpikäs]

Vaikka maalaispoika olenki, on kokemusta muualtaki kuin kauppa- ja kirjastoautosta. Harrastanutkin monenlaista, mutta missään muussa, kuin koiraihmisissä ei oo näin paljon ihmisiä, joilla on valtava pätemisen tarve. Lukekaapa vaikka nimimerkki enp:n postaukset täältäkin. Helppo olla, ku on aina oikeassa. Itse ainakin olen lumpsauttanut välillä pääni omasta rektumistani ja huomannut, että sontaahan tämä on.

Kaikissa muissa harrastuksissa on aina ollut avoin meininki, avuliaita ja yhteistyökykyisiä kavereita varsinkin aloittelijoille on piisannut. Nämä tietäjät eivät arvostustani tällä pätemisellä saa, vaikka mielellään asioista itseäni viisaampien kanssa keskustelenkin, joskus asiallisestikin.

Hyviäki tyyppejä täälläkin harrastaa aktiivisestikin, niinkuin tuo pohjanmaanpoika postauksellaan osoitti.

[Räpikäs]

P.S. Pohjis m-10:lle kirjattiin virhepiste tyhjänhaukusta liikaherkkyytenä, silti 94 pointtia. Muutenkin on aikalailla herkkä haukkumaan jopa lentävää lintua. Kannattaa karsia ainakin koetulosten perusteella jalostuksesta. Monttuhun vain!

[enp]

Aika vahvoja sanoja näytetään pantavan allekirjoittaneen suuhun. En todellakaan vähättele esim. Peten kokemusta mutta ei minulla ole tarvetta mennä muuttamaan myöskään kirjoittamaani tekstiä. Tiedän, että pohjanmaalla on toisenlainen tapa esim. metsästää ja ehkä sillä on oma vaikutuksensa.

Omasta mielestäni jos koira ääntää lentävälle linnulle ei se ole mikään hyvä asia. Jos se tekee sitä umpimetsässä se on erittäin huono asia. En tietenkään tarkoita niitä muutamaa haukahdusta, jotka useimmat koirat antavat puusta lähtevälle linnulle.

P.S. Pohjis m-10:lle kirjattiin virhepiste tyhjänhaukusta liikaherkkyytenä, silti 94 pointtia. Muutenkin on aikalailla herkkä haukkumaan jopa lentävää lintua. Kannattaa karsia ainakin koetulosten perusteella jalostuksesta. Monttuhun vain!

Räpikkään asiantuntevat kommentit jätän omaan arvoonsa. Eivät kaikki edes ansaitse oikealla tavalla toimivaa koiraa. Tiedä vaikka tuo mestari sattuisi Ase-haukkujen maastoarvonnassa huomenna minulle.

[pohjanmaanpoika]

Pitäis pojat (isäukolta tarttunut ikävä tapa "pojitella" itseään vanhempia..) muistaa että mielipiteet on kuin p..rseet, jokaisella on omansa... Se että on erimieltä ei tee toisen mielipiteestä sen huonompaa! Jos tällä foorumilla torpataan "virallisella oikealla" mielipiteellä kaikki keskustelut, lie paikallaan poistaa nettisivu uudistuksen yhteydessä koko palsta turhana... Eli mielipiteen esittämisen vapaus kaikille. Niin enp:lle kuin meille muillekkin. Tässä maassa tuskin on vain yhtä oikeaa hyväksyttävää tapaa metsästää pystökorvakoiralla?
Joka puolella Suomea mahtaa olla ne omat ertyispiirteensä, mikä ei tarkoita sitä etteikö hyvä koira pelais minnepäin Suomea sen vieki!
ps. Tais mennä aika reilusti ohi tuosta otsikosta....

[Kytösavu]

MInä perustan kirjoittamani näkemiini koiriin kokeissa (useampi kymmenen), muut omiinsa. En ole huomannut ominaisuuden olevan ollenkaan yleistä, päinvastoin. Muistan yhden omani ja yhden muun kokeessa. Jokusen paikkatakin, mutta sekin tuntuisi vähentyneen viime vuosina. Räpikkäällä on vastaamatta, monenko eri koiran näkemiseen väite kansalliskoiran ominaisuudesta ko asian suhteen perustuu.
Minua ei häiritse muutaman kiljahduksen antaminen linnulle seuraamisen aikana, olen jonkun linnun sellaisen jälkeen ampunutkin. Rajansa kaikella kuitenkin, eikä sitä tarvitse varmaankaan pitää toivottuna ominaisuutena. Ja herkkä on mielestäni myös aina parempi kuin tiukka.

Ja kyllä se ainoa oikea tapa metsästää suomenpystykorvalla on pyrkiä ampumaan lintu haukulta, siihen ei vaikuta asemapaikka tai nevojen tai ikimetsän määrä.

[pohjanmaanpoika]

Ja kyllä se ainoa oikea tapa metsästää suomenpystykorvalla on pyrkiä ampumaan lintu haukulta, siihen ei vaikuta asemapaikka tai nevojen tai ikimetsän määrä.

Tuo nyt mahtaa olla jokaiselle sanomattakin selvää...

[JKo]

. Muistan yhden omani ja yhden muun kokeessa. .

Muistanet minunkin koirani eräältä Ruotsin reissulta, antoi hivenen hätäkiljahduksia aina kun lintu lähti maasta tai puusta
Tosin ei mitenkään häiritsevässä määrin mielestäni. Sellaista herkkyyttä ja harmitusta että nyt se lintu karkaa prkle
Se on sen koiran tapa. Ei kuitenkaan viukuta lintujen perässä ja tarkoitankin tällä nyt sitä että nuo kaksi asiaa lienee paras erottaa toisistaan, se ajaminen ei liene toivottavaa vaikka joillakin koirilla saattaa sitäkin esiintyä. Johtuuko se sitten innosta vai mistä?

[pohjanmaanpoika]

. Muistan yhden omani ja yhden muun kokeessa. .

Muistanet minunkin koirani eräältä Ruotsin reissulta, antoi hivenen hätäkiljahduksia aina kun lintu lähti maasta tai puusta
Tosin ei mitenkään häiritsevässä määrin mielestäni. Sellaista herkkyyttä ja harmitusta että nyt se lintu karkaa prkle
Se on sen koiran tapa. Ei kuitenkaan viukuta lintujen perässä ja tarkoitankin tällä nyt sitä että nuo kaksi asiaa lienee paras erottaa toisistaan, se ajaminen ei liene toivottavaa vaikka joillakin koirilla saattaa sitäkin esiintyä. Johtuuko se sitten innosta vai mistä?

Juurikin tämä JKo:n esille tuoma kiljahtelu. Kohtuullisen yleistä taitaa olla ja äänenantoa on sekin! Pitkin maailmaa tapahtuva ajohaukku taitaa olla asia erikseen.

[MAiHa]

Suurin tekijä tällaisiin turhiin älämölöihin on tämä nykaikainen helppo tapa kirjoitella tänne palstoille. Tulee helposti vääriä tulkintoja ja on pikkuisen eri näkökulma asioihin.

Leipätyössä olen myös huomannut sen että moni kirjoittaa kyllä hyvinkin äreästi sähköpostilla mutta naamatusten puhuu ihan asiallisesti. Vähän sama asia täällä.

Tai ite asiassa en tiiä onko nämä niin turhia kun keskustelua tulee. Ei nämä palstat liian vilkkaita ole.

Asiaan: Pentuna oma koira antoi aina ääntä kun lintu lähti. Nyt se on jäänyt pois ja minua harmittaa. Jos koira mennee esim 400m:n päähän ääntäkään päästämättä niin voi olettaa että joku siellä haisee mutta ei tiedä onko lintu lähtenyt vai ei ja jos on niin mistä.

[pohjanmaanpoika]

Itsellä tämän nykyisen urkin emä oli nuorena, aina tuonne kolme - nelivuotiaaksi asti "yli-innokas" teerille. Ilmeni siten, että paineli täysillä puun juurelle ja heti satakakskyt tauluun.. ja teeri lentoon. Mehto ja koppelo sitä paremmin sieti. Vanhoilla päivillä malttoi käyttäytyä siivommin Semmoinen vika siinä oli nuorena myös, että haukku oli aika tiukassa. Joskus pääsi seuraamaan puustalöytö tilannetta, koiralla häntä pyöri siihen malliin että hajut on ja makiat, mutta haukku ei irronnut ilman linnun näkemistä tai kuulemista.
Liekkö ollu nokan ja muutenki koiran huonoutta.. Vanhemmuuttaan alko ääntä antaan herkemmin ja alkoi puustalöytöhaukut nopiammin.
Mun näkemys on , että kun koira tohtii "vähä kysästä" tyyliin onko ketään kotona, tulee se haukkukin helpommin, lintu vähä liikahtaa tai ääntää niin homma valmis. Kyllähän tämmöselle liikaherkälle koiralle aina joskus se tyhjäkin haukku tulee, mutta koiralta joka uskaltaa luottaa nokkaansa pienenki hajun saatuaan pääsee joskus näkemään upeita vainulla aloitettuja haukkuja!
Tämä tältä iltaa, eiku saunaan ja jahtikampeet kasaan, vielä parina aamuna linnunpyyntiin menemme..

[JKo]

Ja vaikka se ei ehkä toivottavaa olekaan niin olen tuon oman koiran kanssa tykännyt juuri siitä että kun kuulee ne hätäkiljahdukset niin tietää että eipä ollut linnuton maasto ja saa jäädä odottamaan mistä haukku kohta alkaa. Koira ei kuitenkaan ole käytännössä koskaan kuitenkaan vetänyt tyhjiä haukkuja, enemmänkin korkeintaan kyselyjä hetken verran hajuille.
Toisen koirani kanssa on metsässä täysin hiljaista kunnes haukku jossain alkaa ja se aina yllättää, toki positiivisesti
Vanhimman, monitoimikoneen kohdalla tilanne voi olla sitten siinä vaiheessa mikä vain

Huippukoiria olen kokeissa päässyt näkemään tuomarina ja jokaisella on ollut omat tapansa mutta ei ne ole äänellä ajaneet lintua kuin korkeintaan hetkellisesti.
Ja niitä äänellä ajavia on ollut kuten Kytösavu totesi, pohjiksissa enempi mutta tapahtumat on olleet kuitenkin niin lyhyitä ettei ne ole juurikaan vaikuttaneet koetuloksiin. Joka koiralla on oma tyylinsä toimia.