Polviviat suomenpystykorvilla

[Hallakorpi]

Tähän polviasiaan sellainen kommentti(kun se itsellekin ensimmäísen pennun kohdalla konkretisoitu pahimmalla mahdollisella tavalla), että muistaakseni alle vuoden ikäisen koiran polvilausuntoa ei edes laiteta kennelliiton jalostustietojärjestelmään. Eli omalla kohdalla koira piti lopettaa pentuna polvivikojen vuoksi. Tässä tapauksessa toimitin kaikki lääkärin lausunnut järjestön jalostusneuvojalle, eli siellä ko. koiran tapaus pitäisi näkyä vaikka kennelliiton jalostustietojärjestelmässä polviviasta ei ole merkintää.

Ja kuten tässä keskustelussa on mainittu polvileikkauksesta ei tule mainintaa jalostustietojärjestelmään.

[Hallakorpi]

Ps. Ylhäällä olevassa viestissäni oli kirjotusvirhe, eikö täällä pääse muokkaamaan omaa kirjoitusta?

[Katriina K.]

Tähän polviasiaan sellainen kommentti(kun se itsellekin ensimmäísen pennun kohdalla konkretisoitu pahimmalla mahdollisella tavalla), että muistaakseni alle vuoden ikäisen koiran polvilausuntoa ei edes laiteta kennelliiton jalostustietojärjestelmään.

Ainakin yhden puolivuotiaan polvituloksen olen bongannut ja esim. monilla spanieleilla ja noutajilla pentueita silmätarkastetaan eläinlääkäritarkastuksen (+sirutuksen) yhteydessä, jolloin havaittavissa ovat jo mm. RD ja PHTVL/PHPV. Nämä tulokset ainakin kirjataan koiranettiin, vaikka koira siis vasta 1-2kk. Nyt kun omakoira-palvelun kautta voi kirjata lisäksi koiransa kuolinsyy, niin sieltä voi löytää polvivian takia lopetettuja: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTerv ... .aspx?R=49

Mitenkään polvivikojen perinnöllisyyttä väheksymättä kannattaa mielestäni miettiä myös mahdollisia ympäristötekijöitä. Esimerkiksi lonkkavioista on esitetty perinnöllisyyden osuuden olevan noin 20% ja ympäristön (liikunta, ravinto ym.) jopa 80%. Myös liian suorien polvikulmausten "poisjalostaminen" on tuottanut monissa roduissa tulosta ja polviviat on saatu ainakin jotenkin kuriin.

[Katriina K.]

Tuo linkitys kun ei vie nyt näköjään suoraan tuolle sivulle niin siis klikkaa ensin tuon linkin auki ja valitsee Kuolinsyytilasto ja vuosien kohdalle vain -2010 ja Luusto- ja nivelsairaudet kohdasta ainakin näitä polvitapauksia löytyy... Hermostollinen sairaus kohdasta löytyy taas näitä omistajan itse ilmoittamia epilepsiatapauksia.

[enp]

Jatketaanpa tätä tärkeää aihetta, koska SKL tulee jatkossa vaatimaan meiltä rotujärjestönä strategiaa tämänkin vaivan hallitsemiseksi. Tein aiemmin taulukon polvisairaista yksilöistä tietyllä aikavälillä. Vielä tarkeämpää olisi tarkastella mistä näitä ominaisuuksia on mahdollisesti periytynyt ja mitä asialle voitaisiin yhdessä tehdä.

Pevisaan on kirjattu jalostussuositus:"Jalostukseen ei suositella käytettäväksi koiraa, jos sillä on ensimmäisen asteen polvilumpioluksaatio tai se periyttää tätä vikaa rodun keskimääräistä tasoa enemmän." En kuitenkaan tiedä tätä sovelletun yhdenkään koiran kohdalla.

Kun tarkastelee KoiraNetistä ajettua listaa uroksista ja nartuista, joista polvisairaita ja rajoitteisia koiria on nykyiseen koirakantaan tullut on se mielestäni yllättävänkin lyhyt. Yllätys se ei listaa tarkastelemalla mielestäni kuitenkaan voi kaikille olla. Useimpien koirien jälkeläisiä on kuitenkin tarkastettu liian vähän, jotta voitaisiin tehdä selviä päätelmiä. Kun miettii tuota Pevisan lausetta nousee väistämättä ainakin pari ajatuskuvioita esille. Moniko koira on täyttänyt tämän määritelmän? Olisiko sairaita yksilöitä tuottaneiden koirien jälkeläiset jatkossa tarkastettava ennen jalostuskäyttöä?

[TikkaM66]

Tuo enp:n ehdotus kuulostaa erittäin hyvältä. Jos yhdelläkin jälkeläisistä todetaan polvivika, muiden jälkeläisten olisi käytävä polvitarkastuksessa ennen ensimmäistä astutusta. Samalla tavalla voitaisiin varmaan toimia myös silmien kohdalla.

[Laturi]

Lueskelin oluuppialaisen lomassa tämän aiheen jutut hiljalleen läpi.
Semmonen tuli mielee jotta kaikilla ei aikanaan ole ehkä ollut tietoa, että polvivika on perinnöllistä. Jos vaivasta on tullut niin vakava, että polvet on leikattu tai koira on lopetettu eläinlääkärin toimesta tai oman käden kautta niin miten jälkikäteen tallaisesta saisi tehtyä pätevän ilmoituksen.
Keskustelua on paljon luettu hyvä se. Näyttääkö se poikineen ilmoituksia jotka olisivat muuten jääneet tekemättä ?

[MikaP]

Minulle on muutama ilmoittanut koirassaan olleen polvivian, hyvin suuri kiitos heille tästä. Mutta tietenki toivoisin että näitä pimeitä tapauksia tulisi enempikin julki.

[enp]

Kuten aiemmin mainitsin tulee SKL jatkossa vaatimaan meiltä rotujärjestönä strategiaa polvivaivankin hallitsemiseksi. Edelleen painottaisin sitä, että nyt on oikea aika keskustella avoimesti siitä mitä polvivaivoille voitaisiin yhdessä tehdä. Asiasta toivoisi kannanottoja ja mielipiteitä, jotta saadaan selvyys ovatko käytetyt toimet olleet riittämättömiä.

Tein aiemmin taulukon polvisairaista suomalaisista koirista tietyllä aikavälillä. Nyt on vuorossa SKK:n jalostustietokannoista tehty ajo Patella merkinnöistä samalla aikavälillä.

[erjan]

Kuten aiemmin mainitsin tulee SKL jatkossa vaatimaan meiltä rotujärjestönä strategiaa polvivaivankin hallitsemiseksi. Edelleen painottaisin sitä, että nyt on oikea aika keskustella avoimesti siitä mitä polvivaivoille voitaisiin yhdessä tehdä. Asiasta toivoisi kannanottoja ja mielipiteitä, jotta saadaan selvyys ovatko käytetyt toimet olleet riittämättömiä.

Tein aiemmin taulukon polvisairaista suomalaisista koirista tietyllä aikavälillä. Nyt on vuorossa SKK:n jalostustietokannoista tehty ajo Patella merkinnöistä samalla aikavälillä.

Toimivaa strategiaa ei ole helppo luoda. Kun keskustelu kävi kiihkeimmillään sain minäkin puhelinsoittoja "katkerilta" epi/polvivikaisten omistajilta. Tapa millä voitaisiin päästä lähelle sairauksien karsimista olisivat DNA- kokeet, enkä nyt tarkoita näitä testejä joilla saataisiin perimän heikkoudet tietoon, niitä joutuu vielä odottelemaan, mutta , jos jokainen pentue vanhempineen DNA tilastoitaisiin, silloin pennun ostaja voisi olla aina varma, että pennun (C) vanhemmat ovat juuri ne (A) ja (B) jotka rekisterikirjassa määritetään. Kun vanhemmat ovat ehdottoman varmoja voidaan jalostustakin viedä eteenpäin. Ensimmäistäkään pentuetta ei saisi teettää ilman silmä- ja polvitarkastuksia.
Avoimuuteen näissä asioissa ei päästä koskaan. Sain tuta keskustelun edetessä miten minun koirani on aivan huippu lajissaan, siis yksisoluinen, periyttää polvivikaa ihan yksin, omilla 0/0 polvillaan ja miten pentujen isän suku on ihan puhdas. Yhden pentueen kasvattajana olen rotujärjestön häntäpäässä, ei tarjottu apua, mutta epämääräisiä viestejä emän sukutaulussa olevasta kantajasta, sekä PM:n maininta pentujen takaa tulevista " viidesti kaksi polvileikattua koiraa". Olen sehlannut Suomen ja Ruotsin polvivikaiset (ilmoitetut) läpi useampaan kertaan, mutta en ole löytänyt sukuyhteyttä koirieni linjoihin. Jos aiotaan pelata reiluilla korteilla olisi oikeudenmukaista, jos ei kerran voi muita koiria kuin minun mainita nimellä tässä foorumissa lähettää yv. ja kertoa näistä takaa tulevista sairaista, miten voin ohjata pentujeni omistajia eteenpäin jos en saa todellista tietoa jalostusneuvojilta, myös entisiltä, sitä vartenhan olette neuvojan pestin vastaanottaneet, kai?

[Kytösavu]

Ensimmäistäkään pentuetta ei saisi teettää ilman silmä- ja polvitarkastuksia.

Mielestäni sitten kun joka kylältä löytyy polvi- ja silmätarkastuksen lisenssin omaava lääkäri, voisi tuota harkita, jos silloinkaan. Nyt monin paikoin puhutaan satojen kilometrien etäisyyksistä tarkastaviin eläinlääkäreihin.
Mielestäni tärkeämpää on saada kaikki kelpo koirien jälkeläiset rekisteröityä, jota pakkojen lisääminen ei ainakaan auta "reppumiesten" keskuudessa. Sitä kautta kantaan saadaan lisää laajuutta ja valintojen mahdollisuudet kasvavat.
Vuodessa syntyy nykyään noin 900 Suomenpystykorvan pentua, polvivikamerkintöjä(1-3) taisi olla se 5%, joista aste 1 ei yleensä edes vaikuita koiran elämään millään tapaa, eikä sulje jalostuskäyttöäkään pois, mikäli kaikki muuta asiat ovat kohdallaan. Mielestäni yhden pentueen salliminen ilman silmä- ja polvitarkastusta näin laajassa koirakannassa ei ole riski, mutta seurattava tilanne ilman muuta.
Tarkastusten lisääminen paikallistasolla(siis töihin) ja suosittaminen vapaaehtoisiin tarkastuksiin ennen sallittua ensimmäistä astutusta, tai oli koiralla jalostussuunnitelmia eli ei, on mielestäni hedelmällisempi tie. Tätä pakkosyöttöä ja velvoitetetta tulee Kennelliiton taholtakin koko ajan tavallisen tallaajan harmiksi koko ajan muutenkin lisää.

[erjan]

Ensimmäistäkään pentuetta ei saisi teettää ilman silmä- ja polvitarkastuksia.

Mielestäni sitten kun joka kylältä löytyy polvi- ja silmätarkastuksen lisenssin omaava lääkäri, voisi tuota harkita, jos silloinkaan. Nyt monin paikoin puhutaan satojen kilometrien etäisyyksistä tarkastaviin eläinlääkäreihin.
Mielestäni tärkeämpää on saada kaikki kelpo koirien jälkeläiset rekisteröityä, jota pakkojen lisääminen ei ainakaan auta "reppumiesten" keskuudessa. Sitä kautta kantaan saadaan lisää laajuutta ja valintojen mahdollisuudet kasvavat.
Vuodessa syntyy nykyään noin 900 Suomenpystykorvan pentua, polvivikamerkintöjä(1-3) taisi olla se 5%, joista aste 1 ei yleensä edes vaikuita koiran elämään millään tapaa, eikä sulje jalostuskäyttöäkään pois, mikäli kaikki muuta asiat ovat kohdallaan. Mielestäni yhden pentueen salliminen ilman silmä- ja polvitarkastusta näin laajassa koirakannassa ei ole riski, mutta seurattava tilanne ilman muuta.
Tarkastusten lisääminen paikallistasolla(siis töihin) ja suosittaminen vapaaehtoisiin tarkastuksiin ennen sallittua ensimmäistä astutusta, tai oli koiralla jalostussuunnitelmia eli ei, on mielestäni hedelmällisempi tie. Tätä pakkosyöttöä ja velvoitetetta tulee Kennelliiton taholtakin koko ajan tavallisen tallaajan harmiksi koko ajan muutenkin lisää.

Pevisa-roduista suurimmalla osalla vaaditaan rotukohtaiset ohjelman mukaiset tarkastukset molemmilta vanhemmilta ennen astutusta. Tässä kohtaa voisivat eri pystykorvakerhot järjestää alueilleen Pevisa-tutkimuksia, niin ettei koiranomistajille tule kohtuuttomia matkakustannuksia ja yleensä hinnat laskevat joukkotarkastuksissa.
Porkkanoita on kait tarjottu kasvattajille, suurimpana TERVE, kaunis, älykäs, lojaali, upea punaturkki, yleensä porkkanoiden jälkeen tulee pakote.
Pevisa on ainoa keino saada tuloksia aikaan. Toisessa rodussa olen kokenut, miten pennut rekisteröidään toisen emän (samalla isän) nimiin, olen myös nähnyt kitalakihalkioisia, päälakihalkioisia, töpöjä pentuja, epilepsiakin on tuttu. Olen nähnyt värjättyjä
ja muuten operoituja. En siis usko ihmisen pyyteettömyyteen minkään rodun kohdalla. Niinpä ehdottamani DNA-testi perustuu tietoon, ei mihinkään harhaan, kuten myös esitykseni, että jo ensimmäisenkin astutuksen aikaan pitää olla tarkastukset kunnossa.
Tässä ei ole kysymys minusta, ei koirastani vaan "jumaloimastani" (en löytänyt oikeata sanaa) punaturkista. Enkä myöskään piittaa
noista polvitilastoista, totuus on kuitenkin jotain aivan muuta, päätellen jo yhteydenotoistakin joita olen saanut. Kävin kennelliiton Pentujen rekisteröinnin ehtona olevat tutkimukset, se antaa osviittaa missä kohdin voisimme parantaa Pevisa-ohjelmaamme.

[Kytösavu]

Vai vielä Dna testit pennuille rekisteröimisen ehtona, lisää varmasti metsien miesten hyvien koirien jälkeläisten rekisteröimistä. Se mikä onnistuu kaupungissa, ei ole sama Lapissa, eikä edes Pohjanmaalla.
Nuo ovat korkeintaan marginaali asioita tässä rodussa, sen takia ei ehkä kannata vaikeuttaa asioita liiaksi.

Pevisa-roduista suurimmalla osalla vaaditaan rotukohtaiset ohjelman mukaiset tarkastukset molemmilta vanhemmilta ennen astutusta. Tässä kohtaa voisivat eri pystykorvakerhot järjestää alueilleen Pevisa-tutkimuksia, niin ettei koiranomistajille tule kohtuuttomia matkakustannuksia ja yleensä hinnat laskevat joukkotarkastuksissa.

Niitä järjestetäänkin(lisääkin olisi varaa), mutta ikinä ne eivät tavoita jokaista ukkoa ja akkaa, ennenkä tulee oman tessun pennuttaminen ajankohtaiseksi. Kanta on niin laaja, että yksi pentue ennen silmä- ja polvitarkastusta ei vie rotua turmioon.

Tuolta polvitilasto ja ajanjaksoksi vaikka 1990-2010. Tarkastettavien koirien määrää tulisi lisätä, mutta mistään maalilman lopusta ei lie kyse, koska 2:n ja 3:n asteen polvivika ylittää sairaan määritteen ja estää jalostuskäytön. Aste 1 aiheuttaa vain huomioitavaa partnerin valintaan, mutta mielestäni ihan joka tessua ei olisi tarvis käyttää pennuttamiseen ykkösen polvellakaan, vain mikäli muuta asiat ovat kunnossa ja huippuluokkaa.

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTerv ... .aspx?R=49

[PM]

Nyt näyttää olevan niin, että Kytösavu ei tajua kuinka vaarallisilla vesillä ollaan muutamien sukulinjojen osalta.
Tilastot eivät valitettavasti kerro totuutta.
Muutamien urosten ja narttujen kaikki jälkeläiset olisi tutkittava, ja asianmukaiset johtopäätökset tehtävä, ennen kuin yhtään jälkeläistä käytettäisiin siitokseen.

[erjan]

Otetaan PRA-sairas koira (ei siis tiedossa, kun ei ole tarkastuspakkoa). Astutetaan kantajalla (ei tiedossa) saadaan viisi narttupentua.
Jokaisella teetetään se yksi pentue, saadaan jokaisesta viisi pentua, nyt meillä onkin jo 32 sairasta tai kantajaa. Otetaan nämä kaksikymmentäviisi sairasta/kantaja koiraa, teetetään se yksi pentue jokaisella a`viisi pentua nyt meillä onkin 132 PRA-sairasta/kantaja koiraa, aikaa tuohon kului 4,5-6vuotta. Karrikoitua, mutta mahdollista ja tällaisen Pevisa intoilijan kauhukuva.
No ehkäpä tuossa porukassa oli joku viksu ja kävi Pevisa-tarkastuksessa ja sai surun sydämeensä.