Pystiksen arvostelusta näyttelyissä

[Goddess]

Olen lähdössä ensimmäiseen näyttelyyn vuoden vanhan nartun kanssa. Neiti on erittäin nopeaoppinen ja uskoisin esiintymisen siinä suhteessa olevan kohdillaan, jos vain handleri ei mokaile. (Lue: Jos minulla ei mene pupu pöksyyn )

Muutama asia minua kuitenkin kiinnostaa pystärin arvioinnissa ja näyttelykunnossa.

1. Rokottaako tuomari, jos koiralla sattuu olemaan karvanlähtö meneillään näyttelyn koittaessa? Siis kuinka intohimoisesti minun täytyy yrittää harjata irtotöhnykarvoja pois ennen näyttelyä?

2. Miten pystärituomarit suhtautuvat koiran intomielisyyteen? Koirani vaikuttaa jatkuvasti siltä, että se on syönyt tonnin piristeitä ja jos se intoutuu muista koirista näyttelykehässä, miten tuomari näihin junnuluokassa suhtautuu?

3. Esitetäänkö pystis kyykyssä, kumarassa vai seisten?

4. Entä näyttelyhihna ja panta? Kelpaako hyvä nahkapanta ja -hihna vai pitääkö olla jotain erikoisempaa?

5. Tuleeko muuta mieleen, mitä minun koiran esittäjänä ottaa huomioon?

[SP]

1.Harjaa irtokarvat pois. Karvanlaatu vaikuttaa arvosteluun.Koira kannattaa myös pestä,varsinkin jos se on likainen.Peseminen kannattaa tehdä pari kolme päivää aikaisemmin.

2.Luonne vaikuttaa arvosteluun. Kannattaa käydä näyttelyharkoissa, jos mahdollista, että koira oppii käyttäytymään.

3.Yleensä seisten,mutta jos se esiintyy paremmin kyykyssä tai jotenkin muuten, niin sitten niin.

4.Hyvä koiran väriin sopiva nahkapanta ja talutin käy oikein hyvin. Itse käytän mielummin puolikuristavaa tai kuristavaa pantaa. Sellainen millä saat koiran liikkumaan parhaiten.

5.Opeta koiraasi liikkumaan ja esiintymään ennen näyttelyyn menoa.Äläkä päästä koiraasi liian lähelle muita koiria näyttelypaikalla, sillä siittä koirat vain innostuu enemmän rähisemään.

[Elkku]

Tää on tää mun lempiaihe, mutta se hampaiden katsominen ja muu tuomarin käsittely (eh, siis tuomarin taholta koiraan kohdistuva käsittely ) kannattaa oikeasti opetella hyvin ennen kuin menee kehään. Ja korkeuden mittaaminen. Jos tuomari ei saa lähestyä tai jos mittaaminen ei onnistu, on peli helposti menetetty jo kättelyssä. Kyllähän sen H:n taikka EH:nkin saa vaikka koira näissä tilanteissa rimpuilisi, mutta harvapa taitaa näyttelyitä kiertää H mielessä... Ja se koira kannattaa opettaa liikkumaan muista koirista välittämättä hihna löysällä jotta liikkeet saadaan arvosteltua. Kannattaa oikeasti hiukan pitää etäisyyttä niihin muihin koiriin, ei tartu mahdolliset taudit tms. ja sujuu esiintyminen helpommin.

[Heini]

Tässäpä eräs aihe, missä joku vasta kyseli vinkkejä ekaan näyttelyyn. Kannattaa sekin lukaista http://pystykorva.info/viewtopic.php?f=7&t=4565

[Goddess]

No niin. Käytiin näyttelyssä ja neiti käyttäytyi kuin unelma. Kunnes... Tuomari yritti katsoa hampaita. Aloitti peittämällä koiran silmät ja peli oli menetetty. Tuomari antoi monta mahdollisuutta, mutta ei koira antanut enää edes minun näyttää hampaitaan. Siitä huolimatta, että juuri puoli tuntia aikaisemmin oli näyttänyt hampaat vieraalle ihmiselle ihan nätisti. EVA siis tuli, muttei sentään hylsyä.

Kaiken kaikkiaan arvostelu oli positiivinen, joten seuraavaan näyttelyyn treenataan tuo hampaiden näyttö. Ehkä sitten saadaan jo jokin tulos aikaiseksi.

Allekirjoitan siis edellisen puhujan mielipiteen: pystäriä kannattaa opettaa hampaiden näyttöön ennen näyttelyä.

[Heini]

Harmi, ettei hampaiden katsominen sujunut, mutta hyvä jos muuten meni ok. Siitä vaan sitten harjoittelemaan ahkerasti ja myös vieraiden ihmisten kanssa välillä treeniä. Kannattaa vaikka joskus käydä match showssa, jos niitä lähialueilta löytyy, tulee huomattavasti halvemmaksi käydä kokeilemassa näyttelytilannetta kuin mennä virallisiin hakemaan niitä heikkoja palkintoja. Myös näyttelykoulutusta voi katsella löytyykö lähistöltä. Mutta yleensä kyllä luulen, että jollei koira hirveän vaikea tapaus ole, ihan kunnon kotiharjoittelukin riittää.

Siitä vaan hampaiden katsominen jokapäiväiseksi rutiiniksi. Mulla on tapana katsella omien koirien hampaita milloin vain, vaikka osaavatkin sen homman jo monen vuoden takaa. Saatan ihan milloin vaan kurkata hampaat, ennen ruuan antamista, ennen uloslähtöä, kesken lenkin (pieni seisotus ja hampaiden tsekkaus), ihan milloin vaan ja pikkuhiljaa siitä tulee koiralle jo niin simppeli homma, ettei luulis olevan ongelmia. Välillä voi itse käyttää "rankempiakin" otteita, koska koiran ei luulis omistajaltaan sitä säikähtävän. Tarkoitan siis vaan jotain erikoisempia tapoja katsoa hampaita, kuten ottaa päästä kiinni ja tutkia oikein kunnolla jne. Ei ikinä tiedä mitä ne tuomarit keksii, jokaisella on oma tapa Kuten tuo että peittänyt koiran silmät, mystistä...

[Pyrykoira]

Miksiköhän ne hampaat pitää tuomarin tutkia joka h.....in näyttelyssä ?

Toiset sen osaa ja toiset ei. Muuten hyvä koira saattaa sitten saada sen EVA:n, kun se turhanpäiväinen hampaiden katsominen pilaa koko homman.
Voisihan sen tehdä eläinlääkäri rokotusreisulla ja merkitä rekisterikirjaan diagnoosinsa hampaista.
Jos tuolla suun auki repimisellä halutaan testata koiran luonnetta, niin siihen tulee kehittää jokin muu tapa.

[Vilperi]

Tuo Pyrykoiran ehdottama tapa voisi olla ihan käypäinenkin: Olisipa ainakin puolueeton lausunto kun se tehtäisiin esim. hiukan samassa muodossa kuin ihmisillekin, eli korttiin merkintä mitkä hampaat puuttuu aikuisiän koirilta. Rauhallisenkin koiran hermot voi pettää jos sitä purukalustoa halutaan väkisin tutkia.

[Mimi-AK]

Minusta on kanssa aika erikoista tuo, että aina tutkitaan hampaat ja aina kokeillaan kulkuset. Mutta varmaan näihin asioihin on hyvät perusteet.
Mulla on semmoinen uros, joka näyttää hampaat hyvin, mutta auta armias jos tuomari arastelee/pelkää, niin heti kyllä rontti sen vaistoaa ja murahtaa. Hampaat on kyllä silti aina katsottu. Se asia kannattaa opetella heti pentuna - kuten myös kulkusten kokeilu - ja kylmästi vaan nakittaa kaikki vähänkään koiraihmiset katsomaan ja kokeilemaan, että koira tottuu. Varsinkin uroksen kanssa sitä on uhmaiän aikoihin muutakin vääntämistä, niin että sinne asti sitä opettelua ei kannata jättää. Ja kannattaa kurkkia sinne suuhun aina silloin tällöin ihan muuten vaan.

[Kytösavu]

Näyttelyjen tarkoitus on ensisijaisesti kerätä tietoa olevasta koirakannasta jalostusta varten, eli ne hampaat on tarkastettava. Tuomarin on mahdoton tietää jokaisesta koirasta, onko koira ennestään käynyt näyttelyssä, ja onko tätä kautta tieto mahdollisista puutteista ja virheistä kirjoissa ja kansissa.
Oikeastaan näyttäisi etteivät tuomarit järjestön opastuskirjeistä huolimatta vieläkään näyttäisi merkitsevän välihammas puutoksia aina ylös, ja se on suuri puute ja virhe.
Rekisterikirjaan koottavista tiedoista ei ole juurikaan hyötyä jalostusneuvonnassa, tai etukäteen vuosikirjoista partneria hakeville tunnollisille nartun omistajille.
Miksei palkintotuomarin tekemä tarkastus kehässä sitten muka ole puolueeton. Korkeintaan joskus vikuroivalta tottumattomalta koiralta ne jää katsomatta, mutta saattaisi ne samassa tapauksessa jäädä lääkäriltäkin.
Ainut järkeenkäypä paikka välihammas puutoksien tarkemmalle syynäämiselle olisi pevisa-tarkastus, kuten jossain vaiheessa tehtiinkin.
Toisaalta kaikki sukua ja perimäänsä jatkavat koirathan eivät ikinä kaikki käy pevisa-tarkastuksessa.

[Artsi]

Miksei palkintotuomarin tekemä tarkastus kehässä sitten muka ole puolueeton.

Tuskin puolueettomuutta epäillään, vaan sitä että toiset tuomarit sen osaavat ja toiset eivät. Mikä on väärin koiria kohtaan. Omat kokemukset ovat vaihtelevat. Aina on toki tuomari saanut katsoa hampaita niin pitkään ja tarkkaan kun on halunnut. Arviot ovat olleet: on kaikki hampaat, yksi puutos vasemmalla ja yksi puutos molemmilla puolilla. Joku noista on varmaan se oikea Mutta jos tarkastus olisi mukana pevisa-tarkastuksessa niin pitäisin sitä kyllä luotettavampana.

[Emma]

Se on tosiaan niin, että ne hampaat on katsottava joka kerta vaikka sitä voi ihmetellä miksi näin on.
Vaikka tuomareille annetaan sama ohjeistus niin silti toinen syynää viimeisen päälle ja toinen tuskin vilkaisee. Näin ollen koiralle voi tulla toisinaan merkintä hammaspuutoksesta ja toisinaan merkintä purenta ok. Tämä ei ainakaan minun mielestä palvele jalostusta millään tavalla. Toisaalta näyttelyt eivät ole pitkään aikaa palvelleet jalostusta millään tavalla, on se sen verran epäluotettava menoa. Koira voi olla toisinaan ROP ja RYP ja seuraavan kerran saa T:n. Tämä johtuu siitä, että rotua arvostelee välillä rodun asiantuntija ja välillä joku allroundi joka ei ehkä tunne rotua yhtään.
Ehkä erikoisnäyttelyt ja jalostustarkastukset vielä jollain tavalla palvelevat jalostusta mutta näyttelyt alkaa olla pelkkä harrastusta. Pystykorva on tietenkin vielä ihan hyvässä asemassa kun on kotimainen rotu jolle löytyy asiantuntevia tuomareita mutta monet muut rodut ovat tuomareiden suhteen aika lailla heitteillä.

[Pyrykoira]

Emmalle:

Noinhan se näyttää valitettavasti olevan, mutta minusta vielä suuremmam ihmetyksen aihe on se, että samalta tuomarilta voi saada samalla koiralla ja ulkonäöllä ensin ERI:n ja toisessa näyttelyssä H:n. Eli vähän liian leveältä tuo skaala vaikuttaa.