Vaimo ja kaksi teini-ikäistä tytärtä,toinen oma pystäri menossa,ensimmäinen tuli taloon kun vaimo jäi äitiyslomalle odottamaan ensimmäistä lasta.Koira tuli taloon yhteisestä sopimuksesta.Nykyinen kaveri tuli meille kun jouduin lopettamaan edellisen kaverin keuhkosyövän takia.Koiran lopetin 10.5.2002 ja Mörri on syntynyt 9.5.2002. Ne oli pitkät kaksi kuukautta olla ilman kaveria!Vaimo ja lapset sano jo lopetuspäivänä että uusi pystäri taloon heti!Vaimo ei halua edes liikkua luonnossa,mutta antaa mun mennä,kunhan muut asiat on kunnossa.Nuorempi likka on täysin koirahullu ja se käyttää Mörriä pitkillä lenkeillä metsästysajan ulkopuolella.Meillä on mökki Kangasalla jossa kaveri saa olla vapaana koko ajan.Tontti ei ole aidattu,mutta se oppi tontin rajat n. vuodessa ja pysyy nykyään koko ajan omalla tontilla,ellei joku lähde sen kanssa lenkille.Koirankoppikin sillä on,mutta ei se koskaan mene sinne.Auto on sen mielestä ainoa oikea koirankoppi.(kun auton ovi on auki se on siellä heti.
)Joku tietenkin väittää että on piloille hemmoteltu pystäri,mutta mä olen sitä mieltä että rakkaudella kasvatetusta koirasta saa paljon enemmän irti kuin väkisin kasvatetusta.Minä ja toi kaveri ollaan kuin paita ja pe--e ja meillä on hauskaa yhdessä.Meidän perheessä koira on ykkönen ja muut tulee sen jälkeen.Täysi tunnustus naisille jotka käyvät metsällä ukkonsa mukana tai yksin tai naisporukassa keskenään.(olispa mullakin sellainen vaimo. 
) Hyvää kevään jatkoa vaan kaikille.
) menin sitten neuvomaan. Pian keskustelu siirtyi nettipalstalta sähköpostiin ja syksy vaihdettiin kuulumisia koirista ja metsästyksestä, kunnes viimein päätettiin tehdä yhteinen metsästysretki, viimeisenä mahdollisena metsästysviikonloppuna. Ja tuon reissun jälkeen jutun juurta sitten löytyi jo muiltakin aihealueilta 
)
siis pystykorva (NAINEN) henkeen ja vereen ;D
Onneksi pystykorvissa ei sellaista ole!
Unohtui laittaa mukaan vielä pieni kuva...