Olemmeko aivan yksin!

Tämän otsikon alla keskustellaan suomenpystykorviin liittyvistä asioista.

Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1

Vastaa Viestiin
Haapajärvi
Viestit: 202
Liittynyt: 14 Huhti 2009, 20:40

Olemmeko aivan yksin!

Viesti Kirjoittaja Haapajärvi » 25 Heinä 2018, 20:00

Tänään sai lukea miten maakotka porukka oli huolissaan miten vähän oli syntynyt poikasia ja syyksi oli mainittu kaksi huonoa kanalintuvuotta! Kun linnuilla ei ole ollut ruokaa! Huh huh. Tähän kun lisätään vielä kanahaukan rauhoitus niin mikähän on meidän harrastuksen tulevaisuus muutaman vuoden kuluttua?
Tapio Arola

vuonne
Viestit: 212
Liittynyt: 23 Elo 2014, 19:37

Re: Olemmeko aivan yksin!

Viesti Kirjoittaja vuonne » 26 Heinä 2018, 16:18

Ei varmaan millään riistaeläimellä ole niin paljon vihollisia, kuin kanalinnuillamme. Kyllä meidän ihmisten on
aika terästäytyä jo pikinmiten jokainen omalta kohdaltamme kanalintujemme suojeluun. Se on vain niin, että
esi-isiltämme perityt vaistomme ja verenperintö ajavat eräät henkilöt liialliseen pyytämiseen lintukiintiöihin
nähden. Onneksi pystykorvilla tapahtuva metsästys on niin vaativaa, että liiallisiin määriin ei päästä näillä
lintutiheyksillä. Katsotaanhan kolmiolaskennat tältä vuodelta, sillä mielenkiintoa riittää.........................
Matti Tarkiainen

Uimonen
Viestit: 191
Liittynyt: 09 Tammi 2009, 22:29

Re: Olemmeko aivan yksin!

Viesti Kirjoittaja Uimonen » 27 Heinä 2018, 00:35

vuonne kirjoitti:
26 Heinä 2018, 16:18
eräät henkilöt liialliseen pyytämiseen lintukiintiöihin nähden. Onneksi pystykorvilla tapahtuva metsästys on niin vaativaa, että liiallisiin määriin ei päästä näillä lintutiheyksillä.
Tapsa ja Matti ovat oikeutetusti - ja taas kerran - huolissaan meidän yhteisestä harrastuksesta.

Kommentoin tähän nyt puhtaasti yksityishenkilönä ja lintukoiraharrastajana.
Kulunut kevät ei ollut täällä Etelä-Karjalassa säätieteellisesti huono kanalintujen lisääntymisen kannalta, mutta kolmen huonon lisääntymisvuoden jälkeen se ei välttämättä anna meille lisää aikaa jahtikauteen, vaikka uusi erinomainen asetus sen mahdollistaisikin. Haukkalintujen (kana-) rauhoituksesta huolimatta yllälainattu Matin sanoma pystykorvametsästäjien omasta vastuusta - ja moraalista - on varsin onnistunut. Jos/kun kanalintukannat vihdoin lähtevät taas nousemaan, niin pidetään itse huolta siitä, että haukutetaan tilanteiden salliessa, mutta saalistetaan vain hyvin harkiten.

Tosin, jos on oikeasti niin, että ihmisen tai perheen toimeentulo on vieläkin näillä vuosikymmenillä aidosti lintukoiran haukuista kiinni, niin sitten ymmärrämme runsaat pudotukset. Vaihtoehtona on, että tuemme porukalla tarpeessa olevia harrastussiskojamme ja -veljiämme.

Viimeistään nyt on saalisahneus unohdettava ja leventelyt runsaista pudotuksista missä hyvänsä foorumilla tai edes "äijäporukoissa" syytä unohtaa ja keskittyä jahtitapahtumien laatuun.
Sami Havia
Hieno Koira, hieno Harrastus!

Vastaa Viestiin