SPK kuvia ( HUOM ! Laita enintään 800x600 pikselin kuvia )

[JKo]

[JKo]

Angry Bird

[JKo]

Nukuttaa..

[Roippakoipi]

[Pystykoira]

^Kenguru?

Kuuraparta

[enp]

[Roippakoipi]

Mie katoin ensin jotta pystykoiran punasella on myssy päässä , hieno kuva . Täytynee itekin osallistua tuohon metsästäjäliiton kilpailuun, jos Ronia kiinnostas sen verran, että siitä sais vähän edustavamman kuvan.

[masa.k]

Vähän tarinan tynkää tammikuulta. Olipa hieno päivä Kukkolan mailla. Huurteista, sitä isoa mustaa lähettiin tavoittelemaan Tikon kanssa. Mettäsukset jäi kotia mutta lumikengät pääsi hyvään testiin.

Tikolle meno maitto eikä kenkiä kiilloteta oli lunta tai ei. Pakkasta -18 ja oikeen makia keli olla lunnossa. Yhen teeren näin jänkhällä jossain 400 m päässä kun kiikaroin. Ajattelin sen kopasta ja lähin kaukaa kiertään mutta oli kerrenny häipyä paremmille ruokamaille. Vaan tarjottiin sitä isoaki mustaa. Poju alotti haukun mettän siimeksessä ja haukkua päkytti hiukan oudolla sävelellä ja aikani kuunneltuaan arvelin näädän olevan puussa. Meikä vähä rennon letkeästi hipsi haukulle tosin naamaki oli suojattu mutta ajattelin että siihen malliin soittaa että jotain oudompaa on puussa. Ja olihan sitä, koppelo ja ukko ilmeisesti samalla oksalla. Ei niitä sitte löytyny sen koomin. Täydellinen oma munaus ja koiralta nöyrästi koitin anteeks pyydellä kämmiä.
Tähän väliin makiat tervakset, evästä naamariin ja vähä muistoja kameraan.

Toinen tilanne oli sitte myöhemmin. Tutkasta näin että kohta rävähtää. Poju kiersi muutaman ringin, Ihan selvästi haki hajua että missä puussa tirppa luuraa. Löytyhän se, Jo toinen tälle päivää puusta jota immeinen ei olis ikuna löytäny. Varovasti 60 /min alotti soiton jotta ei heti ampase liikkeelle ja vakiinnutti 70-100 välille. Koiran äänestä kuulin jotta on se musta, sen verta kiivasta oli.



Kessun mittasen reilusti kuuntelin etäällä. Kesti se, ei muutako lähestymään. Johonkin 150 m lumikengillä ja pakko oli heittää pois koska lumi narsku siihen malliin. Valakonen kommandopipo naamalle ja rauhallisesti lähestymään.

Ilikiästi se hanki piti ääntä nytkin kun ei kantanu vaan meni pohojia myöten. Askel kerrallaan lähemmäs ja lähemmäs. Reppun olin jättäny lumikenkien luokse ja heittäny kiikarin kaulaan ja kiväärin optiikan otin toiseen käteen. Zeissin jätin hankeen johonkin 50 m päästä haukusta kun totesin että tälle ei ny käyttöä vaan haulihommiks menee.

Koira veti varmaa haukkua ja oli ihan selvä että unelma, huurre metto siellä oottaa ottajaansa. Vaan eipä löytyny sitte millään, kerkesin melko laajan kaaren tehä haukkukohteen ympärille vaan sitten oli pyrittävä suoraan kohti haukkua kun sen verta ryteikköä oli sivummalla. Kiikaroin ja oottelin jotta liikahtais.

26 min kerkes poju päkyttää kunnes metto ryykäs liikkeelle. Mulla räkkerin mukaan 15 m matkaa koiraan eikä minkäänlaista näköhavaintoa metosta.
Ei sitä sitte löytyny sen koomin. Tikolle reilu 26 km jouksua ja itelle noin 7-8 km lumikenkäilyä
Yks unelma jäi elämään...oli se jo niiin lähellä. Vaan mukavata oli olla luonnossa

Tämmösessä näin pienessä metässä se haukutti. Kuva otettu niiltä sijoiltaan jossa olin kun karkas

[masa.k]

Olisko neljä päivää edellisestä reissusta.Olin Kukkolassa aamun kähmästä aina pimiään saakka. Tuosta taipaleelle alun parisataa metriä jonkun edellispäivänä tekemää latua ja tällä kertaa jalanliikuttimina oli 280 cm lapponiat. Uutta höttylunta oli tullu pehmikkeeksi 10 -15 cm

Met mentiin pojun kanssa jänkhiä, järviä ja mettiä. Mielessä kaiherti viimereissun kämmi jossa lompsin muka näätähaukulle ja sillon sieltä pamahti samasta puusta ukko ja akka mehto.


Punakone uurasti ahkeraan. Haukuntapaista koitteli heti alun 20 min hiihtelyn jälkeen. Kovasti koitti kysellä linnulta missä luuraat muttei sitä löytyny

Siitä se oli kiepistä teeri vilahtunu yön nukkumisen jälkeen ruokailemaan.

Vaan alkoi sitä revanssia tuleen erään jänkän laitamilta kun vaaraa puskettiin ylöspäin. Pojusta näki jotta elukkaa on ollut ainaki lähettyvillä, liekö häipyny jo. Perkkaus jatkui ja kun poju sai varmuuden ettei ne tällä plantaasilla ole jossa ovat syöneet niin jatkoi matkaa ja teki lenkkiä siihen malliin jotta kohta rävähtää.

Ei aikaakaan kun haukku raikas. Siellä se oli ja poju kiihytti satasen hujakoille pitäen sen siellä. Itellä tutut toimenpiteet haukun alettua. Lm huuleen ja kuulosteleen jotta miten se haukku siellä raikaa. Kympin kun oottelin niin varovaista hiihtoa alkuun sauvoin ja sitten ilman. Matkaa oli noin 300 m. 200 m paikkeilla järviset hylkäsin, kommandoa naamalle ja optiikka toiseen käpälään.
Hyvin se poju rallatti. Hissukseen kahlasin lähemmäs, väliin aina nivusia myöten. Kuori edelleen sen verta ohut että aina joutu hitaasti työntää jalan läpi ja veivatakinttua siinä jotta ei ylösnosto vaiheessa kovin rahise hoisuja vasten. vaan ei se ääneti tapahtunu mutta lopulta löysin itteni 60 m päästä haukku puusta.
25 min oli haukku jo kestäny. Siinä sitä kuuntelin ja ihastelin ja mielessä oli jotta saimmepa revanssin todennälöisesti samasta linnusta kun viimereisulla.

Koira näky ihan selvästi. Haukku raikas mua kohti. Siinä sitä sitte kahtelin jotta hyvin näkyy pysyvän puussa ja kun jo tuonkin aikaan on ollu niin ei se sieltä mihinkään kaikkoa.
Tiko jo katteli että annahan äijä tikan laulaa.Vaan mulla oli muut mielessä.

Olin hyvässä näkösuojassa ja aattelin ampua ensin kameralla videon muodossa.
Paljas käsi kaivo Canonia lämpimästä povarista ja metto oli minusta täysin tietämätön.
Ja mitäpä vielä. Tuli meileen etttä luonto varjeli taas omiaan. Kamera juuri kourassa, Haukku kestäny 30 min ja minusta vasemmalta siis tulosuunnastani alta 50 m pölähtää koppelo puusta.
Olin lähestyny haukkua ja kulkenu tämän linnun edestä ehkä 30m päästä.
No ei kahta sekunttiakaan kun metto ryykää koppelon perään. Kuka sitä ny sulhoaan jättää.

Itellä harmitus ja toisaalla hyvä mieli että olin onnistu lähestymään haukkua vaan empä ryötti voinu tosta koppelosta tietää mitään.

Ei niitä sitte löytyny enää. Tikolla 25 km jo takana ja mulla noin 11 km. Näläkä kurni suolissa ja tervaksia täällä onneksi piisaa.

Matka jatku ja järviset nieli kilometrejä. Vimoset viis km itelle siinä määrin tuskalliset jotta meinasin jo kavereille ilmottaa että seurakkaapa paikanninta pääsenkö autolle.

Poju työsti vielä akkateertä puolen tunnin haukulla hämärän jo hiipiessä metsään. Tämä melekosessa ryteikössä ja ei sallittua riistaa tähän vuoden aikaan ja enkä olis kyllä ampumahollillekaan päässy vaikka yritin.
Niin se pimiä koitti kairassa ja vimoset kilsat ottalamppu päässä autolle.
Koiralle 35 km päivälenkki ja itelle joku 15 Helpotus ja huokaus jotta olipa taas antoisa päivä metässä.

[Hallakorpi]

Vaihteeksi elävää kuvaa viime keväältä.
Näädänpyynnin kylkiäisinä tuli supi saaliiksi pystykorvan avulla. Olisi ollut tekemätön paikka ilman koiraa. Vaikka jotkut ampuu näitä peräkärryllisen viikonloppuna niin isäntä lämpeni tästä ainokaisesta vallan

http://www.youtube.com/watch?v=8SEArFWy ... e=youtu.be

[Hallakorpi]

Vaikka meneekin tämä osio yksin puheluksi, mutta laitetaanpa yksi hentomielisen metsästäjän tapaus viime syyskuun 10. päivältä Savukoskelta.

http://youtu.be/Pi8ioRSxnXE

[JKo]

Niin hurmaavasti katsoo..

[JKo]

Ensi syksynä juostaan sitten metsässä..

[mage]

Mukavia pentukuvia.

En huomannut muualla linkkiä, joten tuolla "elävääkuvaa".

http://www.youtube.com/watch?v=2wREoawLZa4&sns=fb

[kimppa]

Laitampa minäkin pienen riekkumis pätkän .
http://www.youtube.com/watch?v=LCfTvla0G8Q