Pystärin koulutus
Valvojat: Valvoja1, Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7
Koiralle (pystykorvallekin) kannattaa opettaa pentuna kaikenlaista turhaakin.
Se opettaa koiraa oppimaan.
Pystärillä se oppiminen työhön on suurimmaksi osaksi sellaista jota ihminen ei voi sille opettaa. Voi vaan luoda tilanteita missä se oppiminen työhön on mahdollista.
Silloin koiran on paljon helpompi oppia, kun on oppinut oppimaan.
Tällainen koira osaa kokeilla eri tapoja selvittää tilanne, jos se on kotona sen jo oppinut.
Eli rautalanka malli:
Koira haluaa ruokaa pöydältä ja yritää haukkua jotta saisi ihmisen nostamaan sen ruuan lattialle.
Ruoka ei tule pöydältä maahan haukkumalla.
Seuraavaksi kannattaa kokeilla josko se ruoka tulisi hiljaa seisomalla. Vieläkään se ruoka ei tule.
Seuraavaksi kannattaa istua ja olla hiljaa.
Nyt koira sai sen ihmisen nostamaan ruuan pöydältä lattialle.
Koira oli kokeillut näin kolmea eri asiaa jolla sen ruuan saa lattialle.
Tällälailla koira oppii arki asioita ja osaa soveltaa tätä oppimaansa tietoa myös siihen varsinaiseen työhönsä.
Tämän takia ne kaikenmailman sirkustemputkin on hyödyllisiä.
Niin ja voihan niillä sirkustempuilla leveillä koiria tuntemattomille vieraille
Virve
Se opettaa koiraa oppimaan.
Pystärillä se oppiminen työhön on suurimmaksi osaksi sellaista jota ihminen ei voi sille opettaa. Voi vaan luoda tilanteita missä se oppiminen työhön on mahdollista.
Silloin koiran on paljon helpompi oppia, kun on oppinut oppimaan.
Tällainen koira osaa kokeilla eri tapoja selvittää tilanne, jos se on kotona sen jo oppinut.
Eli rautalanka malli:
Koira haluaa ruokaa pöydältä ja yritää haukkua jotta saisi ihmisen nostamaan sen ruuan lattialle.
Ruoka ei tule pöydältä maahan haukkumalla.
Seuraavaksi kannattaa kokeilla josko se ruoka tulisi hiljaa seisomalla. Vieläkään se ruoka ei tule.
Seuraavaksi kannattaa istua ja olla hiljaa.
Nyt koira sai sen ihmisen nostamaan ruuan pöydältä lattialle.
Koira oli kokeillut näin kolmea eri asiaa jolla sen ruuan saa lattialle.
Tällälailla koira oppii arki asioita ja osaa soveltaa tätä oppimaansa tietoa myös siihen varsinaiseen työhönsä.
Tämän takia ne kaikenmailman sirkustemputkin on hyödyllisiä.
Niin ja voihan niillä sirkustempuilla leveillä koiria tuntemattomille vieraille
Virve
-
- Viestit: 52
- Liittynyt: 21 Tammi 2008, 17:28
- Paikkakunta: laukaa
koulutus/narujuttu
kokeilin narun kanssa noin 10 metriä pitkä, koira oli vähän ihmeissään
oli väliillä sotkeutua naruun mutta tuli luokse ja annoin maku palan palkaksi. tein noin kymmenen minuutin ajan jotta että ei kyllästyisi heti, tuli joka kerta luokse ja palkitsin maku pallalla. sitten päästin irti ja tuli luokse mutta otti hatkat heti rupes leikkii,jatketaan viikolla lisää jos vaikka oppis antaa kiinni.
oli väliillä sotkeutua naruun mutta tuli luokse ja annoin maku palan palkaksi. tein noin kymmenen minuutin ajan jotta että ei kyllästyisi heti, tuli joka kerta luokse ja palkitsin maku pallalla. sitten päästin irti ja tuli luokse mutta otti hatkat heti rupes leikkii,jatketaan viikolla lisää jos vaikka oppis antaa kiinni.
Kun se luoksetulo ja remmin kaulaanlaitto on pentuna tehty miellyttäväksi, niin koira tulee aikuisenakin vapaaehtoisesti luokse kiinniotettavaksi. Sen vuoksi ne ensimmäiset kuukaudet on tärkeimpiä oppimisen kannalta. Samoin kuin sen täydellisen luottamuksen saavuttaminen. Pystis on viisas kaveri ja oppii nopeasti, mutta myös osaa kokeilla rajojaan erittäin aktiivisesti, joten täytyy muistaa ettei opetuksesta lipsuta ja muistaa myös että se koskee kaikkia perheenjäseniä. Meillä on hyvä esimerkki; minä olen ykkönen, nuorempi likka kakkonen, sitten on koira, vanhempi likka ja emäntä! Emännän ja vanhemman tyttären komennot menevät usein sillä asteella että "jos mä nyt viittisin tai sitten en". Kaikkien eri asioiden opettelu tekee vaan pennulle hyvää ja silloinhan sen kanssa tulee niitä luottamuksen kannalta tärkeitä yhdessäolotunteja riittävästi. Meidän asuinpaikan lähellä on vanhahko agility-rata ja sielläkin käytiin pentuna harjoittelemassa ja erilaiset esteet tuli sitä kautta tutuiksi ja siitähän on hyötyä metsässäkin.
Ja kun noi eri touhut sitten yhdistää käskysanoihin ja ne on menneet sinne selkäytimeen, niin pahassa paikassa karjaisu PAIKKA!! voi pelastaa kaveri hengen!
Ja kun noi eri touhut sitten yhdistää käskysanoihin ja ne on menneet sinne selkäytimeen, niin pahassa paikassa karjaisu PAIKKA!! voi pelastaa kaveri hengen!
Tuota luokse tulo on harjoiteltu liki jokaisella ulkoilu kerralla. Olen huomannut, ettei Remu vielä jaksa oikein kunnolla kuin kolme neljä kertaa luokse käskystä tulla, on niin paljon kaikkea uutta siellä ulkona muutenkin.
Lopetankin aina kun näen, että ei enää täysillä luokse tule, mutta kuitenkin tulee.
Niin tänään oli sitten ensi haukku, kohteena kuollut siili jota en itse nähnyt vaikka koiruus narussa oli ja kovasti innostui jostain lehtien seassa olevasta (kuollut se oli kun oli ihan jäässä, ei siis horteessa), kun oli kävelemässä pois, katsoi Remu mina ja alkoi haukkua kuono kohden vainajaa
Lopetankin aina kun näen, että ei enää täysillä luokse tule, mutta kuitenkin tulee.
Niin tänään oli sitten ensi haukku, kohteena kuollut siili jota en itse nähnyt vaikka koiruus narussa oli ja kovasti innostui jostain lehtien seassa olevasta (kuollut se oli kun oli ihan jäässä, ei siis horteessa), kun oli kävelemässä pois, katsoi Remu mina ja alkoi haukkua kuono kohden vainajaa
Vierasjahi ja pystykorva
Ku menee pystykorva kanssa jahtiin o tärkeää ettäse matkustaa häiritsmättä muu seuruetta.
Metsässä koira HAKEE JA HAUKKUU niitä eläimii mitä on tultu metsästämää.
Kun saalista o saatu on tärkeää että saalis otetaan isännän läsnäolless tai sen toimest. Eli isäntä on ampuja lähistöll. Ja ammuta vai koira haukus olevaa riista. Ja koira suhtautuu koko porukkaan ainaki neutraalist ellei jop ystävällisest.
Me anneta vieraille vallan väärä kuva suomenpystykorvast jos sen isäntä rupee esittelle kesken kaike tai tauolla koira opimii temppui.
Jos koira on tarkka iännän vehkeist ja saalist kytketä se muutama metri päähä ja annetaan koiralle oma rauha.
Omat koirat o kaikesta yllepräntätyst hyvi selvinnee vaikkei ne istua osaakka.
Monesko "tiplomaattijahis" Vilperi o ollu ?
Ku menee pystykorva kanssa jahtiin o tärkeää ettäse matkustaa häiritsmättä muu seuruetta.
Metsässä koira HAKEE JA HAUKKUU niitä eläimii mitä on tultu metsästämää.
Kun saalista o saatu on tärkeää että saalis otetaan isännän läsnäolless tai sen toimest. Eli isäntä on ampuja lähistöll. Ja ammuta vai koira haukus olevaa riista. Ja koira suhtautuu koko porukkaan ainaki neutraalist ellei jop ystävällisest.
Me anneta vieraille vallan väärä kuva suomenpystykorvast jos sen isäntä rupee esittelle kesken kaike tai tauolla koira opimii temppui.
Jos koira on tarkka iännän vehkeist ja saalist kytketä se muutama metri päähä ja annetaan koiralle oma rauha.
Omat koirat o kaikesta yllepräntätyst hyvi selvinnee vaikkei ne istua osaakka.
Monesko "tiplomaattijahis" Vilperi o ollu ?
Mä en nykyään paljon muualla oo käynykkään ku vieraana, ku ei ite maata omista. Siinä oot kyl oikees et niit tempui ei siel metäs esitellä, vaan joskus korkeintaan illal pienes simas voi tul näytettyy et kyl se tonkin osaa. Tosipuheessa kun mä asun kaupungissa ja täälläkin kylällä asustaa muutama tuhat ihmistä ja varmaan satakunta koiraa, niin oon joutunut kaverilleni vähän perusteellisemman koulutuksen antamaan ja mikäs on ollut kouluttaessa kun kaverikin on ollut siihen halukas.
Toivottavasti se ei tuota sitten sovella metässä. Metto puussa ja koira katsoo nappisilmillä ja ei haukuvirve kirjoitti: Eli rautalanka malli:
Koira haluaa ruokaa pöydältä ja yritää haukkua jotta saisi ihmisen nostamaan sen ruuan lattialle.
Ruoka ei tule pöydältä maahan haukkumalla.
Seuraavaksi kannattaa kokeilla josko se ruoka tulisi hiljaa seisomalla. Vieläkään se ruoka ei tule.
Seuraavaksi kannattaa istua ja olla hiljaa.
Nyt koira sai sen ihmisen nostamaan ruuan pöydältä lattialle.
Koira oli kokeillut näin kolmea eri asiaa jolla sen ruuan saa lattialle.
Tällälailla koira oppii arki asioita ja osaa soveltaa tätä oppimaansa tietoa myös siihen varsinaiseen työhönsä.
Mulla on Heikki Lounajan kirja, Peni ystäväni. Siinä Lounajan lapset joskus 40-50 luvulla antavat aina herkkupalaa Penille, kun se haukkuu niin hyvin koko ajan
Ja Peni oli tosi hyvä lintukoira.
Ajat muuttuu ymmärrän sen. Eihän kukaan voi pitää enään nykyään "Peniä" (ehkä jossain syrjäseuduilla). Mutta ei pystäriä saa opettaa hiljaiseksi. Pystärin pitää saada haukkua Välillä. Silloin haukku irtoo hyvin metässäkin.
Oli muuten minulta todella huonosti valittu esimerkki pystärille
Meillä saa kaikki koirat ilmoittaa pihan tapahtumista haukkumalla. Sitten tulen minä tarkistamaan asian ja silloin myös haukunta loppuu.
Kyllä koiran pitää saada haukkua, mutta ei sellaista yleistä louskutusta tuntitolkulla.
Jos koira haukkuu jatkuvasti niin silloin sille on keksittävä jotain parempaa ja mielekkäämpää tekemistä esim. etsässä linnun haukuntaa.
Terveisin Virve
Meillä saa kaikki koirat ilmoittaa pihan tapahtumista haukkumalla. Sitten tulen minä tarkistamaan asian ja silloin myös haukunta loppuu.
Kyllä koiran pitää saada haukkua, mutta ei sellaista yleistä louskutusta tuntitolkulla.
Jos koira haukkuu jatkuvasti niin silloin sille on keksittävä jotain parempaa ja mielekkäämpää tekemistä esim. etsässä linnun haukuntaa.
Terveisin Virve
Oli muuten minulta todella huonosti valittu esimerkki pystärille
Meillä saa kaikki koirat ilmoittaa pihan tapahtumista haukkumalla. Sitten tulen minä tarkistamaan asian ja silloin myös haukunta loppuu.
Kyllä koiran pitää saada haukkua, mutta ei sellaista yleistä louskutusta tuntitolkulla.
Jos koira haukkuu jatkuvasti niin silloin sille on keksittävä jotain parempaa ja mielekkäämpää tekemistä esim. metsässä linnun haukuntaa.
Terveisin Virve
Meillä saa kaikki koirat ilmoittaa pihan tapahtumista haukkumalla. Sitten tulen minä tarkistamaan asian ja silloin myös haukunta loppuu.
Kyllä koiran pitää saada haukkua, mutta ei sellaista yleistä louskutusta tuntitolkulla.
Jos koira haukkuu jatkuvasti niin silloin sille on keksittävä jotain parempaa ja mielekkäämpää tekemistä esim. metsässä linnun haukuntaa.
Terveisin Virve
Toisaalta meidän koira istuu ja ottaa kontaktin saadakseen ruokaa, ja kyllä se silti vaan osaa haukkua (louskuttaakin välillä). Eikös koira nimenomaan metsällä opeteta siihen, että palkka tulee kun haukkuu? En jaksa uskoa, että pystykorva(kaan ) olisi niin yksinkertainen, ettei tajuaisi ruokinta- ja metsästystilanteen eroa. Tilanne olisi vähän sama, kuin että tokokoira oppisi vain istumaan -- kun se kerran sillä lailla on jossain tapauksessa saanut palkan. Silti niistä useimmat osaa tulla luokse, mennä maahan, noutaa, pysähtyä jne. ohjaajan käskystä.
-
- Viestit: 52
- Liittynyt: 21 Tammi 2008, 17:28
- Paikkakunta: laukaa
sen ekan naru koulutuksen jälkeen on koira tarhasta ulos päästyään tullut
muutaman käskyn jälkeen tullut oikealle puolelle istumaan ja olis ollut kytkettävissä. mutta olen sanonut että mennääs sisälle ja sit mennään .
mutta voihan se olla että metsässä se ei toimi,on kauhee flunssa ei varmaan tällä viikolla asiaa metsään koiralla olis varmaan taas virtaa
yllin kyllin.
h.ruska tyttö täyttää perjantaina 10kk ja pitää uros koiralle jo aikas kovaa jöötä.
muutaman käskyn jälkeen tullut oikealle puolelle istumaan ja olis ollut kytkettävissä. mutta olen sanonut että mennääs sisälle ja sit mennään .
mutta voihan se olla että metsässä se ei toimi,on kauhee flunssa ei varmaan tällä viikolla asiaa metsään koiralla olis varmaan taas virtaa
yllin kyllin.
h.ruska tyttö täyttää perjantaina 10kk ja pitää uros koiralle jo aikas kovaa jöötä.