Äänenvaimennin testi
Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1
Äänenvaimennin testi
Tervehdys!
Onko kenelläkään faktatietoa tai testituloksia äänenvaimentimista? Metsästys ja kalastuslehdessä oli testi, mutta ainakin minulle tärkein tieto puuttui. Eli paljonko on desibelit peitteisessä metsässä piipun päästä 20-30-50 metrin päässä ja siitä sivulle vaikka 5-10metriä? Itsellä suurin syy äänenvaimentimen käyttöön on koiran korvat. Onhan änkkärissä muitakin hyviä puolia kuten: rekyyli pienenee, ei käy niin kovasti ampujan korville ja se, että eläin ei yleensä kykene paikallistamaan laukauksen suuntaa. En tiedä johtuuko siitä ettei suuliekki näy vai mistä, mutta näin tuntuu olevan.
Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on äänenvaimentimen todellinen vaikutus ko. tilanteessa. Itsellä on se käsitys, että koiran korville sattuu luodista ja luodin iskeytymisestä syntyvät äänet. Ei niinkään laukausääni. Onkohan metsästys ja kalastuslehdessä kuunneltu liikaa vaimenninvalmistajia testietäisyyksiä määriteltäessä. Sillä onhan selvää, jos äänenvaimentimella ei ole merkittävää vaimentavaa vaikutusta koiralle, niin itse ainakaan en raahaa koko keksintöä metsässä mukana.
Onko kenelläkään faktatietoa tai testituloksia äänenvaimentimista? Metsästys ja kalastuslehdessä oli testi, mutta ainakin minulle tärkein tieto puuttui. Eli paljonko on desibelit peitteisessä metsässä piipun päästä 20-30-50 metrin päässä ja siitä sivulle vaikka 5-10metriä? Itsellä suurin syy äänenvaimentimen käyttöön on koiran korvat. Onhan änkkärissä muitakin hyviä puolia kuten: rekyyli pienenee, ei käy niin kovasti ampujan korville ja se, että eläin ei yleensä kykene paikallistamaan laukauksen suuntaa. En tiedä johtuuko siitä ettei suuliekki näy vai mistä, mutta näin tuntuu olevan.
Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on äänenvaimentimen todellinen vaikutus ko. tilanteessa. Itsellä on se käsitys, että koiran korville sattuu luodista ja luodin iskeytymisestä syntyvät äänet. Ei niinkään laukausääni. Onkohan metsästys ja kalastuslehdessä kuunneltu liikaa vaimenninvalmistajia testietäisyyksiä määriteltäessä. Sillä onhan selvää, jos äänenvaimentimella ei ole merkittävää vaimentavaa vaikutusta koiralle, niin itse ainakaan en raahaa koko keksintöä metsässä mukana.
Tällä palstalla käytiin joitakin kuukausia sitten keskustelua juuri tästä aiheesta, mutta valmista ei oikein tullut. Keskusteluun osallistui aktiivisesti mm. Andrej, joka ei ole muihin keskusteluihin sitten osallistunutkaan, joten hän voisi varmaankin äänenvaimentimien erikoisasiantuntijana kommentoida tätä meitä koiramiehiä askarruttavaa kysymystä.
Metsästys- ja kalastuslehden testistä piipun etupuolelta mitatut arvot kuvaavat mielestäni parhaiten tilannetta koiran korvissa. Mittauksissa oli muistaakseni myös meluarvot ilman vaimenninta, joihin verrattuna vaimentimilla oli selvä vaikutus. Desipeli on mittayksikkönä vaikea verratava pelkästään tuloksia katselemalla, emmekä pysty sanomaan mikä on koiran korvan kestokynnys. Peitteinen maasto vaimentaa nopeasti laukauksen melua ja mittaustulokset maastossa on vaikea toteuttaa siten, että saadaan todella luotettavia vaertailutuloksia. Puhumattakaan testin toistamisesta.
Vaarallisimpia koiran kannalta ovat juuri lopetuslaukaus tilanteet ja ampuminen koiran ollessa ampumalinjan lähellä. Suurin osa lopetuslaukauksista on aivan turhia, ovatpa jotkut saaneet maastakimmonneen luodin omaan nahkaansa.
Vaarallisimpia koiran kannalta ovat juuri lopetuslaukaus tilanteet ja ampuminen koiran ollessa ampumalinjan lähellä. Suurin osa lopetuslaukauksista on aivan turhia, ovatpa jotkut saaneet maastakimmonneen luodin omaan nahkaansa.
Ohessa linkki gunwritersin sivuille josta pyydän menemään kohtaan "äänenvaimennin on ratkaiseva komponentti" ja siitä eteenpäin.
Mielenkiintoista, opiksi ja hyödyksi.
http://www.guns.connect.fi/gow/hirviase.html
Mielenkiintoista, opiksi ja hyödyksi.
http://www.guns.connect.fi/gow/hirviase.html
Valitetavasti keskustelun aiheena olevaan asiaan ei linkistä löydy todellakaan mitäään "uutta". Nelosen esittämään kysymykseen ei ole vielä kukaan antanut vastausta. Tuleviin testeihin tarvittaisiin "oikea" koiramies mukaan, jotta saataisiin jonkinlaista selvyyttä vaimentimien todellisista vaikutuksista koiran korviin normaaleissa ampumatilanteissa.
Tämän "oikean" koiramiehen täytyisi olla kyllä melkoinen meedio, jotta pystyttäisiin selvittämään ampumamelun vaikutus koiran korviin. Koska emme pysty asettautumaan koiraksi, on turvauduttava desibelimittauksiin. Suuri osa tulkitsijoista ei valitettvasti tiedä millainen yksikkö desibeli on.
Desibeli (tunnus dB) on skalaari eli dimensioton yksikkö, joka vertailee suureiden suhteita logaritmisella asteikolla.
Jokainen kahdenkymmenen desibelin (=2 beliä) nousu tarkoittaa äänenpaineen satakertaistumista. Ihmisaistit ovat kuitenkin yleensä logaritmisia, niin kuuleminenkin. Se tarkoittaa sitä, että hyppäys sadasta tuhanteen ei tunnu kymmenen kertaa niin suurelta kuin hyppäys kymmenestä sataan, vaan yhtä suurelta. (ks. esim. wikipedia)
Luulisin, ettei kovinkaan moni koiranomistaja suostu luovuttamaan koiraansa tahallisesti ampumamelulla rääkättäväksi.
Desibeli (tunnus dB) on skalaari eli dimensioton yksikkö, joka vertailee suureiden suhteita logaritmisella asteikolla.
Jokainen kahdenkymmenen desibelin (=2 beliä) nousu tarkoittaa äänenpaineen satakertaistumista. Ihmisaistit ovat kuitenkin yleensä logaritmisia, niin kuuleminenkin. Se tarkoittaa sitä, että hyppäys sadasta tuhanteen ei tunnu kymmenen kertaa niin suurelta kuin hyppäys kymmenestä sataan, vaan yhtä suurelta. (ks. esim. wikipedia)
Luulisin, ettei kovinkaan moni koiranomistaja suostu luovuttamaan koiraansa tahallisesti ampumamelulla rääkättäväksi.
Tuossa pari linkkiä lisää,selventää asiaa.
http://guns.connect.fi/rs/dirdiagr.html
http://guns.connect.fi/rs/bulnoise.html
http://guns.connect.fi/rs/dirdiagr.html
http://guns.connect.fi/rs/bulnoise.html
Ihan älykästä ajattelua Jepeltä; tosin varmaan kukaan ihan oikeasti ajatellut koiraansa testeihin uhrattavaksi, vaan kysymyksessä oli mahdollisimman metsästyksenomaisten olosuhteiden huomioon ottaminen testejä järjestettäessä. Taitaa olla niin, että asiaan ei saada tällä palstalla ratkaisua? Ilmeisesti ampumasuuntaan melut eivät vaimennu käytännössä ollenkaan Masia lukuunottamatta; siitäkin vaikutuksesta voidaan varmaankin olla monta mieltä.Jeppe kirjoitti:
Luulisin, ettei kovinkaan moni koiranomistaja suostu luovuttamaan koiraansa tahallisesti ampumamelulla rääkättäväksi.
Asiasta todellakin käytiin kohtuullisen syvällinen keskustelu tällä palstalla aikaisemmin, eikä mitään uutta nähtävästi sada esiin tälläkään kertaa.
Ennen tämän topicin aloitusta, käytin kyllä hakua. Enkä 'äänenvaimennin' sanalla yllä mainittua topiccia löytänyt. Siis ei ollut tarkoitus alkaa samaa rumbaa uudestaan.
Niin kuin alussa kysyin faktaa ja testituloksia, niin niitäkin tuli. Testit ja todelliset tilanteet harvoin ovat täysin vertailukelpoisia, varsinkaan tässä tilanteessa. Vaikka desibeliarvot eivät suoraan ole vertailukelpoisia koiran tuntemuksiin, niin kyllähän ne suuntaa näyttäviä on. Myös rataoloissa tehtynä. Eli eipä taida saaliin ympärillä tehtyjä melutestejä löytyä. Speden antamista linkeistä huomasin yhden mielenkiintoisen asian (mikäli ymmärsin oikein), että luodin nopeus ei vaikuta sen lentoääneen? Eli hitailla ja nopeilla nopeuksilla luodeilla ääni on yhtä kova. Tietenkään taulukosta ei käy ilmi miten luodin koko vaikuttaa.
Pitäisköhän laittaa tämän topicin linkki alan lehtien toimituksiin? Jospa joku testais? M & K tuskin ihan heti testiä uusii?
Niin kuin alussa kysyin faktaa ja testituloksia, niin niitäkin tuli. Testit ja todelliset tilanteet harvoin ovat täysin vertailukelpoisia, varsinkaan tässä tilanteessa. Vaikka desibeliarvot eivät suoraan ole vertailukelpoisia koiran tuntemuksiin, niin kyllähän ne suuntaa näyttäviä on. Myös rataoloissa tehtynä. Eli eipä taida saaliin ympärillä tehtyjä melutestejä löytyä. Speden antamista linkeistä huomasin yhden mielenkiintoisen asian (mikäli ymmärsin oikein), että luodin nopeus ei vaikuta sen lentoääneen? Eli hitailla ja nopeilla nopeuksilla luodeilla ääni on yhtä kova. Tietenkään taulukosta ei käy ilmi miten luodin koko vaikuttaa.
Pitäisköhän laittaa tämän topicin linkki alan lehtien toimituksiin? Jospa joku testais? M & K tuskin ihan heti testiä uusii?
viewtopic.php?t=2649&start=0&postdays=0 ... highlight=
Tuolta pääset katsomaan vanhempaa keskustelua.Myös itse käsitin tuolloin asian vähän toisella tapaa.Eli pamhtaahan se koiran korville.Mutta rekyyli putoaa,toki äänikin ja tekkeehän se aseesta mielestäni todellakin vakaamman ampua.
Tuolta pääset katsomaan vanhempaa keskustelua.Myös itse käsitin tuolloin asian vähän toisella tapaa.Eli pamhtaahan se koiran korville.Mutta rekyyli putoaa,toki äänikin ja tekkeehän se aseesta mielestäni todellakin vakaamman ampua.
-
- Viestit: 139
- Liittynyt: 24 Helmi 2005, 20:19
onko nelonen tietoinen 22lr aliäänipatruunoista,löytyy myös 308win calibeeriin,eli luodin lentonopeus vaikuttaa äänen voimakkuuteen.myös luodin massa vaikuttaa äänen voimakkuuteen.äänenvaimentimet poistaa tehokkaasti ruutikaasuista aiheutuvan suupamauksen eivätkä mahda luodin aiheuttamalle äänelle mitään.ruutilaadun vaikutus vaimentimen tehoon pitää myös huomioida n-120 vv 45-70covt. vaimenee aika hyvin kun taas n-165 ja n-170 vv 375h&h tai 416 rigbyssä voi jysäys olla vielä melkonen vaikka olisi äänenvaimennin.