Lintutiheydet

Tämän otsikon alla keskustellaan kaikista kotimaisilla metsästyspystykorvilla metsästämiseen liittyvistä asioista

Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1

vuonne
Viestit: 212
Liittynyt: 23 Elo 2014, 19:37

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja vuonne » 13 Joulu 2018, 15:47

Kyllä vain syksystä kanalintujen käytös muuttuu. Aivan samalla tavoin kalamiehille muuttuu vesien kylmetessä kalojen käytös. Tämä kana-
lintujen käytöksen muuttuuminen jakautuu oikeastaan kolmeen osaan. Ensin on ns:ttu syksyinen käytös yksin tai poikueessa, sitten on lo-
kakuussa lehdenlähdön aikaan omalaisensa käytös ja viimeisimpänä on talvinen käytös ilmojen todella kylmetessä. Hyvien oppaiden on tie-
dettävä tämä käytöksen muuttuminen, koska linnut oleskelevat eri paikoissa ilmanalojen mukaan. Erityisesti näinä joulukuun päivinä on
kanalinnut hyvinkin piilossa sulatellessaan havunneulasia. Havunneulaset tarvitsevat sulaakseen kiviä jauhamaan maukasta ateriaa. Senpä-
takia kanalintujen oleskelualueiksi tulevat teiden läheisyydet. Joskus näiltä alueilta "lehahdetaan" hyvin kauas autojen tms:n häiriön sattu-
essa. Syksyisin ja lokakuussa marjaiset maat houkuttelevat kanalintuja jopa karpalot myöhemmin syksyllä tuntuu kelpaavan. Kuitenkin, kun
maastoissa tarppoo joulukuussa niin kaikki männyt eivät vain hakoamiseen ole kelvanneet. Jos alueella on ollut metsäkone niin myöhempina
vuosina rikkoutunut puu antaa hyvät neulaset koppeloille ja metsoille. Teeret taas viihtyvät turvallisissa koivikoissa, joissa ne ovat tottuneet
aina sillontällöin piipahtamaan. Koivujen urvut ovat teerille turvallista ruokaa, mutta joskus ne näppäilevät männyn latvuksesta neulasia tai
jotain kasvustoa.
Matti Tarkiainen

vuonne
Viestit: 212
Liittynyt: 23 Elo 2014, 19:37

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja vuonne » 23 Joulu 2018, 11:44

Kirjoitan tämän kirjoituksen 23.12.2018 kanalinnuille, joita olen seuraillut 60-luvulta lähtien. Täyttäissäni 23.12 68 v:tta olen
edelleenkin sitä mieltä, että kanalinnut eivät saa sitä arvostusta, mikä niille kuuluu. Kenraali evp Gustav Hägglund sanoi, et-
tä olen metsästänyt eri kulttuureissa eri riistaeläimiä, mutta kunnioitettavin metsästyksen kohde on puunlatvassa istuva uk-
kometso. Kanalinnut ovat jo pesintä- ja poikasvaiheessa niinsuurten vaarojen edessä, että äitikoppelolle, -teerelle ja -pyylle
eivät mitkään arvomerkit ja puheet riitä. Kanalintumme ovat enemmän kuin mestareita tai maistereita omassa elämässään.
Ne ovat tuoneet lisäsärvintä niihin koteihin, joissa ei ruokaa liiemmin ole ollut. Minä uskon myös siihen, että raikkaan kir-
kas pystykorvanhaukku kuultavassa pakkaskelissä haltioittaa ukkometson hurmokseen. Joskus tuntuu siltä, että puuhunhauk-
kuvat koirat ovat kanalintujemme parhaita ystäviä. Suurin pelko kohdistuu aina ihmiseen, joka on niitä metsästänyt vuosi-
satojen ajan. Vieläkin surullisena voi kuulla, niitä kavereita, jotka leveilevät saaliillaan metsästysreissuillaan. Varsinkin ilman
koiraa liikkuvat lentoonampujat. Uskon, että sellainen pystykorvan omistama henkilö pärjää koirillaan, joka arvostaa ka-
nalintujamme ja tuntevat niiden elämisen toimintatavat. Esimerkiksi juuri opastoiminnassa näkee tämän todellisuuden, mis-
sä hyvä opas tuntee kanalintujen toiminnot eri maasto-ja keliolosuhteissa. HYVÄÄ JOULUA KANALINNUILLE JA NIITÄ KUNNI-
OITTAVILLE ERÄSTÄJILLE.
Matti Tarkiainen

vuonne
Viestit: 212
Liittynyt: 23 Elo 2014, 19:37

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja vuonne » 15 Tammi 2019, 05:07

terve..Olin aikoinani useampaankin kertaa talvikokeissa Outokummussa aivan paksun lumen aikaan. Muuallakin valtakunnassa olen
seikkaillut koirieni kanssa yli 20 cm:ssä lumessa elinaikanani. Paksun lumen aikaan, jos halutaan kokeiden onnistuvan edes jollakin
tavoin niin se vaatisi kyllä oppailta jonkin verran valmisteluja. Esimerkiksi jo 3-4 vrk:tta ennen jäljen tekemistä alueiden metsäau-
toteille (kelkka, mönkijä, traktori tms:n). Jos on mahdollista niin yhdenkin kelkkauran tekemistä metsäalueiden läpi maanomistaji-
en suostumuksella. Kaikkeen tähän liittyy myös koirien opettaminen urahakuun, ettei ne pyöri ryhmän tuntumassa. Koiran oppiessa
etenemään uralla muutamien satojen metrien päässä on lintuhaukku tai muu kosketus mahdollista. Montakertaa juuri tuulen suun-
nasta koira haistaa tai kuulee lintujen oleskelun (hakoamisääni, ääntely, siipieniskut jne..). Kanalinnun tunnistamisen jälkeen tuu-
lensuunnasta innoittaa usein koiraa menemään kohteelle, vaikka vain korvanpäät näkyisivät lumesta. Järven jäillä on montakertaa
kelkkauria ja niitä pitkin on koiran kanssa hyvä taivaltaa. Pitkästäkin matkasta teerien äänen kuultuaan koira ampaisee laukkaan
kohti parvea. Usein käy vain kokeissa niin, että eräät koirat eivät välitä juurikaan ääntelyistä. Jos opas aloittaa urien teon metsä-
alueille on tehtävä vuorokausia ennen, koska kanalinnut kaikkoavat alueelta joksikin aikaa. Aikaa alueen rauhoittumiseen urien te-
on jälkeen on annettava ainakin 3-4 vrk.tta. Samoin koira pitää kouluttaa uralla etenemiseen ja lumessa hakemiseen. Talvikokeet
olisi hyvä palauttaa, sillä niissäkin on tehty hyviäkin tuloksia, mikä nähtiin viimeisimmässä Kouvolan kansainvälisessä kokeessa.
Pitkissä kokeissa nämä talvikoekäynnit onnistuisivat hyvin, koska aikaa valmisteluihin olisi riittävästi.
Matti Tarkiainen

vuonne
Viestit: 212
Liittynyt: 23 Elo 2014, 19:37

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja vuonne » 23 Tammi 2019, 19:56

terve..Nyt on tutkittua tietoa ainakin sorsanpesien hävittäjistä. Varislinnut ja supikoira ovat pahimpia pesien hävittäjiä.
Supikoira hävittäessään pesän imee vain munien sisällön, joten kuoret paljastavat tekijän. Varmasti tämä 21.01 julkais-
tu tutkimus Maaseudun Tulevaisuudessa antaa juuri oikeaa tietoa pesien tuhoojista. Tämä tutkimus antaa myös osviit-
toja kanalintujen pesien tuhoojista. Piahan tulee laki, että supia saametsästää ilman metsästyskorttia. Katsotaan mil-
lainen laki siitä tulee. Nythän valtakuntaa lähestyy uusi tulokas eli kultasakaali, mikä on todellinen pesärosvo, mikä voi
myös tullessa aiheutta supeille tuhoa. Kultasakaali on levinnyt baltian-maihin ja pari on tavattu Suomessa. Sakaali on
pystykorvan kokoinen eläin.
Matti Tarkiainen

vuonne
Viestit: 212
Liittynyt: 23 Elo 2014, 19:37

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja vuonne » 02 Maalis 2019, 12:43

terve.. Oli aivan ihmeellistä, ettei helmikuun puolivälin jälkeen ollut pitkäänkokeseen tulijoita. Juuri helmikuun puolen-
välin aikoina alkavat metsojen ja teerien soidinkarkelot. Teeret oleskelevat soidinpaikkojen lähettyvillä ja isot soidin-
kukot kiertelevät "tappelupaikkoja" kuin tarkkailen omaa soidinpaikkaa. Samoin kukkometsot istuvat männiköissä soi-
dinpaikkojen läheisyydessä odottaen oikeaa hetkeä soitimeen. Helmikuun puoliväli on myös aikaa, jolloinka isäntä koi-
rineen voi taivaltaa järven jäitä pitkin. Metsonsoidinalueillekin voi päästä hangen pintoja pitkin suksin tai lumikengil-
lä. Siis jo helmikuussa alkavat kanalintujen voimakkaampi liikehdintä, jolloinka kannattaisi yrittää ainakin pitkissäko-
keissa sitä ykköstulosta, sillä kanalinnut hurmoksissaan antavat paremmin haukuttaa itseään.
Matti Tarkiainen

JAA
Viestit: 40
Liittynyt: 02 Maalis 2019, 20:42

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja JAA » 02 Maalis 2019, 22:58

Oisko Matti silleen, että paksujen lumien aikana koirat oli liekassa tai tarhassa kun ukko ei viittiny lähtee hankeen tarpomaan. Kunto katoaa parissa kuukaudessa ukolta ja koiralta ja haku ei enään onnistu niinkuin sulanmaan aikana? En tiiä. Ajattelin vaan. Soitimia etsien ja kuvaten kohti kesää ja syksyä.
Jyrki Pulliainen

vuonne
Viestit: 212
Liittynyt: 23 Elo 2014, 19:37

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja vuonne » 08 Maalis 2019, 13:12

terve..Kyllähän puuhunhaukkuvien koirien terveysasiat on saatu hyvään malliin, mutta nyt on edessä toinen propleemi eli
kanalintukannat koko valtakunnassa. Vaikka meillä olisi miten hyviä pystykorvaisia koiria linnunhaukkuun niin mitä niil-
lä tekee ellei ole haukuttavaa. Metsähakkuut tuhoavat täysin tällämenolla sen peitteisyyden, jota kanalinnut tarvitsevat.
Monelta paikkakunnalta on tullut hälyttäviä tietoja, ettei linnunhaukkukokeita voida enää järjestää metsähakkuiden ta-
kia. Kanalinnut kaikkoavat turvallisille ja peitteisille alueille, joita onneksi on vielä maakunnissa. Mutta tulevaisuudessa
ja hyvinkin pian nämäkin alueet ovat hakkuiden alla. Ollaanko me menossa kanalintukannoissa katasrofiin niinkuin yhteen-
aikaan oli 70-luvulla. Kanalintuja on niin vähän pinta -aloihin nähden, että se ihan hirvittää. Nyt tuntuu vain siltä, että
päättäjät puhuvat vain koirien hyvinvoinneista, mikä on hyvä asia, mutta unohdetaan melkein kokonaan vastapuoli eli
kanalinnut. Kylien ukot usein kertovat hyvistä lintumääristä, mutta totuus on aivan toinen. Nykyään samat linnut lentä-
vät aivan eri matkoja kuin ennenaikaan. Sama ukkometso voi kivestää teillä hyvinkin laajoilla alueilla. Olisiko jo viisas-
ta kehittää pystykorvaisille koirille haukuttavaa muusta riistasta niinkuin nyt jo osittain tapahtuukin. Moniviljakokeet
ja niihin kehitettävät säännöt ja ohjeet olisi tärkeää laittaa työnalle. Emme usko täällä harrastajien keskuudessa, että
kanalintukannat palaisivat sille tasolle, että tasapuolisia kilpailutilanteita voisi enää järjestää kuin Ruotsissa. Hirvi- ja
ajokoirapuolella ollaan aivan ihanteellisessa tilassa riistan suhteen, että kateeksi oikein käy. Siellä voi jo sanoa, että ko-
keet ja ottelut tuovat koirille todellisia jalostusmahdollisuuksia.
Matti Tarkiainen

JAA
Viestit: 40
Liittynyt: 02 Maalis 2019, 20:42

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja JAA » 09 Maalis 2019, 20:06

terve täältäkin. Hallitus sitten kaatui. Mutta seuraavalle eduskunnalle ja hallitukselle meidän kannattaa miettiä kansalaisaloitetta avohakkuiden kieltämiseksi. Lisäksi kannattaisin ilveksen metsästyksen laillistamista ilman lupa menettelyä. Helmi-maaliskuun vaihteessa kaksi metsolintua joutui ilvesperheen lounaaksi soidin paikan läheltä ja jänikset sekä kauriit ovat hävinneet ko alueelta. Petopyynti ainakin meilläpäin hyvällä mallilla, kun petopyytäjät valittelee pyydettävien vähäisyydestä. Omissa näätäraudoissakaan ei ole ollut kuin 1 näätä koko pyynti kautena ja hyvä näin. Yhtään näätää en tarvitse rautoihini, jos kanalintujen kannat eivät tästä pienene, vaan kestäisivät edes nykyisellä tasolla. Hakkuu systeemi on vaan nykyisin mennyt siihen, että otetaan kerralla se tuotto mikä on saatavissa ja sillä hyvä. Meidän harrastus ei ole kriisissä. Pystykorvan perimmäistä käyttöä tulisi kuitenkin miettiä. Mitä tuo lajinsa ylväs edustaja aikoinaan oli ja on nykyään. Olisko meidän ihmisten mietittävä mitä me teemme kauniille punaiselle koirallemme, ja mikä on tuon jalon koiran perimä? Miksi se aikoinaan turvasi torpan elämän olemalla niin kaikkitoiminen?
Jyrki Pulliainen

Kytösavu
Viestit: 1805
Liittynyt: 15 Elo 2004, 18:38
Paikkakunta: Lapua
Viesti:

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja Kytösavu » 09 Maalis 2019, 23:17

Tämä on ollut sellainen innokkaan pystykorvamies Matin palsta, mutta pakko kommentoida hakkuita.
Meillä Lapualla on metsälain muutos tepsinyt, metsiä harvennetaan jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Meille on tulossa lisää mahtavia lintumaita umpeen kasvamisen jälkeen. Meidän aikanaan ojitetut kontomaat tuottavat nyt varsinkin metsolle uusia paluumetsiä. Tuntuu hyvältä, ja kirjoitin tästä paikallislehteenkin kehuen metsähakkuiden suunnittejoita. Sain heti heiltä hyvää palauetta, että tätä jatketaan. Mahtava tunne ja positiivisuus ja kehuminen kannattaa.
Rähkyyttä suunnitellessa kannattaa miettiä, vaikuttaako se muiden elämään ja jättää tekemättä.
pekka.salomaki(at)gmail.com

vuonne
Viestit: 212
Liittynyt: 23 Elo 2014, 19:37

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja vuonne » 20 Maalis 2019, 17:06

terve..Kyllähän tälle palstalle saa kukatahansa tuoda mielipiteitään, en ole sitä estämässä vaan päinvastoin olen
iloinen siitä, että myöskin kanalintuasioihin otetaan kantaa. Mitä meidän harrastus olisikaan, jos metsissämme
ei olisi kanalintujamme, varsinkin metsoja, koppeloita, teeriä ja pyitä.
Luin juuri jostain lehdestä, että Kanadassa ovat pyykannat pienentyneet huomattavasti normaalista. Siellähän
metsästetään seisovilta koirilta kanalintuja, varsinkin röyhelöpyytä. Ongelmana siellä on, että ampuminen on
todella haasteellista tiheässä kasvillisuudessa.
Haluaisin vielä kirjoittaa metsiemme hakkuupolitiikasta, josta kirjoitetaan metsäalojen ammattilehdissä. Suo-
men metsät eivät kuulemma riitä nykyteollisuuteen vaan tuontipuuta on saatava. Tämähän automaattisesti joh-
taa metsiemme "tolkuttomaan" hakkaamiseen. Ainoastaan uusi järkevä metsäpolitiikka voi pelastaa kanalintum-
me, sillä nyt ollaan hetkessä, jossa mitataan harrastuksemme kestävyys. Jos ensikeväänä eivät poikueet onnis-
tu on edessämme harrastuksemme vakava taantuminen. Taantuminen on jo nyt nähtävissä nuorten siirtyessä
hirvipuolelle, mihinkä lisää on tullut riistaa mm:ssa peurat, siat jne.....Meillä tehdään nyt jo kohtalaisen hyvää
työtä harrastuksemme suhteen, mutta paljon pitää vielä jatkuvasti tehdä kautta valtakunnan. Juuri netti yms.n
mainonta voi saada nuorisoa ajattelemaan tätäkin harrastusta. Nyt on herättävä koko harrastajakuntamme
miettimään, miten me jatkamme tulevaisuuteen ottaen huomioon kaikki seikat harrastuksessamme.
Matti Tarkiainen

JAA
Viestit: 40
Liittynyt: 02 Maalis 2019, 20:42

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja JAA » 23 Maalis 2019, 19:30

Terve täältäkin. Herättiin aamulla koiran kanssa kuudelta ja lähettiin kattomaan mökin lahellä olevat raudat ja lokut. Ei onneksi saalista tänäänkään. Ei edes jälkiä. Vanhasta kuusikosta kuulin metsojen kilvoittelua, joten käännyin koiran kanssa takaisin kämpille. Iltapäivällä kiinnostus ko paikkaan kasvoi niin suureksi, että oli pakko käydä katsomassa. Ja kyllä. Jälkien perusteella alueella on aamulla ollut useampi metsolintu. Aikaisempien vuosien aktiivinen petopyynti on näemmä kantanut hedelmää. Lisäksi alueelta ei ole ammuttu yhtään kanalintua 10 vuoteen. Ilveksetkin ovat poistuneet paikalta. Viime syksy antoi jo jotain merkkejä paremmasta. Toivottavasti kevät on yhtä hyvä kuin viime vuonna. Serkku omistaa kyseisen alueen ja on luvannut, että alueelle ei tule isoja hakkuita. Viime syksynä saatiin jo maastosta hyviä koe tuloksia Toivottavasti myös tulevana syksynä.
Jyrki Pulliainen

vuonne
Viestit: 212
Liittynyt: 23 Elo 2014, 19:37

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja vuonne » 30 Maalis 2019, 17:17

terve..
Ihmisten on aina helppo todeta, mutta toteuttaminen on aivan eri asia. Ihmettelen aina sitä, että eräät viisaat ovat usein
arvostelemassa ja toteamassa, mutta minkä takia he eivät korjaa asioita parempaan. Niin on myös lintukantojemme suh-
teen eli kuka tuo sen viisasten kiven, millä lintujen määrää saataisiin kasvuun. Metsiemme hakkuille ei juuri voida mitään,
sillä niitä hakataan ja hakataan teollisuuden tarpeisiin. Tässä on kuitenkin pienen ihmisen pieniä murusia kaikkien tietoon:
- kaikkien metsästyseurojen on paneuduttava alueittensa pesien kartoittamiseen
- kaikkien metsästyseurojen on suojattava pesät alueellaan
- kaikkien metsästyseurojen on tarkastettava erityisesti hakatut aukot pesintäaikaan
- kaikkien laikutus yms:n koneitten mukana on oltava pesintäaikaan seuran edustaja, joka suojaa pesiä
- varislintujen häätäminen pois pesintäalueilta (jokainen tekee tavallaan)
- pienpetopyynnin lisääminen seuran omilla alueilla (ei koskaan liiallista)
- poikueitten seuraaminen, missä pesinnät ovat onnistuneet (petojen häätämiseen jopa ihmisen haju riittää)
- riistapeltojen kunnostaminen ja rypypaikkojen luominen alueillaan (kuokka on hyvä apuväline)
- metsästyseurojen kanalintujen koko rauhoittaminen alueellaan (nyt on aika rauhoittaa kaikki)
- soidinpaikkojen kartoittaminen omilla alueillaan ja rekisteriöinti (niiden suojelemisen takia)
- lintujen esiintymispaikkojen suojaaminen metsähakkuilta (kannattaa ainakin yrittää)
- pienten marja-alueiden jättäminen, erityisesti mustikan lintujen käyttöön (puolukoita+karpaloita usein runsaasti)
- hakoamispuiden kartoitus talvisin ja niiden suojeleminen (jätetään myöhemmin kelopuuksi, kun liiaksi harsoontuu)
- aukoille pitäisi jättää koivu- tai mäntyryppäitä kanalintujen käyttöön (kaikki yhtiöt eivät aina näin tee)
- kolmiolaskentoja pitäisi lisätä, sillä valtakunnassa on paljon alueita, missä sitä ei tehdä
- seurojen kokouksissa pitäisi asiat ottaa esiin ja keskustella niistä todella vakavasti
Monen seuran aluella on soita, mitkä eivät tuota mitään niin "tapio" ojien täyttäminen on hyvää riistanhoitotyötä.
Tehdään edes jotain puuhunhaukkuvien koirien harrastajat, sillä te olette avainasemassa tässäkin asiassa........................
MTT.
Matti Tarkiainen

JAA
Viestit: 40
Liittynyt: 02 Maalis 2019, 20:42

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja JAA » 31 Maalis 2019, 20:55

Terve täältäkin. vuonne kirjoitti asiaa, Valitettavasti nykyseuroissa on tämä riistanseuranta painottunut vain ja ainoastaan metsästyskaudelle,ja ainoastaan suurriistaan Keväällä ei mitään mielenkiintoa mutta otos sykslylle tulee olemn merkittävä. Suureen ääneen huudetaan lintukannoista ja niiden vähäisyydestä.Olen laittanut seuramme johtokunnaale aloitteen suo-ojien täyttämisestä. Yllätyin, kun kuulin maanomistajien komentin, Suot kulemma tuottaa puuta. 30 vuoteen ei kasvua olilut tapahtunut siihen malliin, että sillä olisi taludelliisa merkityksiä. Viime syksy oli aikaa , jolloin pääsin kulkemaa ikimetsiä. Ikimetsät kuusamossa. En halunnut saalista vaan ainastaan elämyksiä ja hyviä haukkuja Joikulle. Etelä-Savo ja kaikki muut alueet poikeavat toisistaan, Tähän on lintukantamme menneet. Omassa seurassani on 280 jäsentä 4 pystärin omistajaa,vähemmistössä ollaan. Mennään kuitenkin rinta kaarella keskusteluihin. Positiivisella asenteella eteenpäin. PS Eilen hyvällä koealueella 8 metsolintua soitimella ja aamulla 16 teertä jäällä. viimevuonna ei yhtäkään.
Jyrki Pulliainen

vuonne
Viestit: 212
Liittynyt: 23 Elo 2014, 19:37

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja vuonne » 01 Kesä 2019, 15:50

terve..Kanalintunäkymät näyttävät hyviltä näin kesäkuun alkupuolella. Uskomme, että suursavossa lintukannat parenevat.
Mustikanvarvusto on korkeaa siellä, missä sitä on ja pieneliöstöä tuntuu riittän, erityisesti itikoita. Nyt on hyvä toivossa
elää, koska nuoria pystykorvia on kasvamassa vähän joka puolella. Yllättävää kyllä, miten hyvin kanalintumme sopeutuvat
kovanlaisiin metsähakkuisiin ja niiden jälkilöylyihin. Kun yrittää noissa metsästysseuroissa tuoda esiin kanalintuasiaa niin
tuntuu, kuin puhuisi nykyään aivan vieraista asioista. Hirvieläimet ja karhut ovat kaikkien huulilla ja meitä pystykorvaisia
ei kuunella kuin pakosta. Jotenkin olisi saatava tämä harrastuksemme herätettäväksi mielenkiintoisemmaksi erityisesti
metsästysseuroissa. Suursavossa on jo heti koekaudenalussa kaksi kansainvälistä koetta eli siitä se alkaa.....Pitkiäkokei-
ta kannattaa harkita hyvin tarkkaan ainakin nuorille koirille koko koekauden ajan, sillä nyt voi olla monella koiralla hyvät
mahdollisuudet tehdä tulosta. Mäntyharjussa kävi kuusitoista koiraa pitkissä kokeissa, joista kuusi sai LINT 1 ..MTT.
Matti Tarkiainen

vuonne
Viestit: 212
Liittynyt: 23 Elo 2014, 19:37

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja vuonne » 28 Heinä 2019, 14:44

Haluan ennen koekaudenalkua selventää lintutiheyksiä alueilla Pieksämäki-Mikkeli-Mäntyharju, joissa olen liikkunut aina 1960-
luvulta lähtien. On aivan selvää, että pienpetokannat ja uudet tulokkaat, kuten esimerkiksi minkki ja supi ovat olleet erittäin
tuhoisia kanalintukannoille. Kuitenkin eräitten energisten tyyppien ansiosta on pienpetokannat saatu pysymään aisoissa ja ka-
nalintukannoissa on vuosittain saatu pidettyä jonkinlainen taso. Näille energisille tyypeille, jotka eivät välttämättä ole edes
puuhunhaukkuvien koirien harrastajia on annettava suuren suuri kunnia. Väitän, että jokaisen pystykorvaharrastajan on heille
erittäin kiitollisia, että haukuttavaa riittää. Nyt on kuitenkin todettava, että luotettavien tutkimusten mukaan ovat varislinnut
kanalintukannoille vielä tuhoisempia. Nyt vain pitäisi näille hävittäjäryhmille antaa koko valtakunassa lopullinen tai vähentävä
kuolinisku. Pyytäisimme valtiovallalta jopa tuntuvaa tapporahaa niiden hävittämiseksi ja poistamaan myös rauhoitus esimerkik-
si korpeilta.
Suomessa on vielä alueita, missä pitkille kokeille on mahdollisuutta, mutta se vaatii myös koirilta tietynlaista osaamista. Ei rii-
tä, että linnut löytyvät, koiran pitää osata niillä myös toimia. Väitän, että suur-savon alueelta löytyy paljon alueita, mistä löy-
tynee kanalintuja, mutta olosuhteet pitää olla sellaisia, kuten kalastuksessa, että kaikki onnistuu. Metsähakkuut ovat vieneet
koirilta harjoittelumaastoja ja senpä takia kannattaa suunnata harjoittelu pohjoiseen tai jopa Ruotsiin. Näilläkin alueilla Piek-
sämäki-Mikkeli-Mäntyharju on pitkissä kokeissa tiedettävä kahta-kolmea päivää aiemmin, missä linnut oleskelevat. Muuten
ne häviävät hyviltäkin alueilta kuin tuhka tuuleen. Nykyään kanalinnut siirtyvät hyvinkin pitkiä matkoja paikoista toiseen juu-
ri maastopeitteisyydestä, pienpedoista, petolinnuista, häiriöistä jne.. johtuen. Montakertaa opas ihmettelee sitä, että missä
ne teeret nyt ovat, kun viikko sitten ne olivat tämän suon laidassa. Ihmettely sen kuin lisääntyy, kun koira sattuu olemaan vie-
lä keskimääräistä parempi hakija.
Koirien kehittyessä keskimääräistä paremmiksi on harjoitusalueita oltava, että esimerkiksi pysyttämistaidot kehittyisivä, sillä
juuri pysyttämisessä on koko linnunhaukun ydin.
Matti Tarkiainen

Vastaa Viestiin