Ilmavainu vs.jälkivainu

[Pentti Koskelo]

Minkälaisia omakohtaisia kokemuksia karhukoirista.Onko ne jäljättiviä vai ilmavainuisia vai molempia.Ensimmäinen käyttövalio narttu mikä mulla oli oli todella hyvä jäljittämään.Kerrakin illalla alkoi vesisade.Seuraavana iltapäivänä satoi vielä niin koira tuli yölliselle syönnökselle.Lähti siitä jäljittämään ja haukku alkoi yli kilometristä.Lopun voi arvatakin.Loppu meni käsikirjoituksen mukaan.Koirasta kehittyi ylisitkeä,sellainen vuorokauden haukkuja.Sitten sen pentu otti aina ilmasta ja kaukaa.Kerrankin olimme aloittamassa hirven pyyntiä ja suunnittelimme puron ylitystä.Koira hyppäsi joessa olevan puunrungon päälle ja yli purosta.Ennenkuin olimme itse päässeet yli haukku alkoi puolestatoista kilometristä.Olisi sellainen passeli tuulen vire niin otti ilmasta.Tästä ei tullut niin sitkasta mutta nopea löytäjä oli.Monesti ei kerinnyt kissaa sanoa niin haukku oli jo päällä.Sitten tämän edellisen pentu.Nuoresta otti ilmavainulla mutta myöhemmin tuli hyvä jäljittäjä koirasta kehittyi hyvä pyyntikoira ja hyvä periyttäjä.Liekö tuo jäljittäminen perimässä vai onko se kokemuksen mukanaan tuoma ominaisuus.Sitten oli vielä yksi narttu.Oli.Ensinnäkin haku oli niin onneton että hyvä jos uskalti mennä isännän etupuolelle edes sataa metriä ja silloinkin kuikuili että missä isäntä.Sitten löytyi hirvi .Menimme melkei pahki.Hirvet sadassa metrissä emä ja vasa.Koira katosi.Kaivoin Ultrapointin taskusta ja rupesin tutkaamaan.Missä koira.Taitaa tulla peli kun heti häippäsi.Vai häippäsi 30 metrin päässä minusta.Kuusen juuressa kurkisti välillä isäntää ja välillä hirviä.En ollut hätäpoikia.Nyt ei panna hyvää asiaa kiirellä pilalle.Odotin.Kohta alkaa haukku.Odotin 15 minuuttia ja katsoin toisella silmällä hirviä ja toisella tutkaa.Päivitys tuli.Matkaa koiraan puolitoista kilometriä autolle päin.Palasin autolle .Otin koiran ja uudestaan hirville.Sama peli.Ei kiinnostanut koiraa ilma eikä jälki.On näitä ollut laidasta laitaan.Kaikista ei tule.

[karhu_koira]

Suurin osa ilmavainuisia. Hyvän hirvikannan aikaan tehokkaita hirvikoiria, mutta karhunpyynti on melkoista tervanjuontia. Ainahan ne tuntuu haukkuvan sitä karhua kun lupia ei ole, mutta kun reikää yritetään nallen kylkeen tosissaan tehä, niin just silloin ei koirat toimi.

Pystykorvajärjestö vois tehdä joskus harmaajärjestön kanssa hieman testiä vainutavoista. Otetaan 10-20 harmaa ja 10-20 mustaa ja testataan jälestyskokeella koirien toiminta. Tästä voisi tehdä sitten samalla lehtijutun. Pienihän tuollainen otanta on, mutta ehkä siitä hieman osviittaa saisi. Epäilisin harmaiden vievän voiton jälen selvityksessä.

[tikkakoski]

Kyllä molemmat menee ja vanhemmat nartut jopa huonoonkin jälkeen......jäljitystaito paranee vanhetessa mikäli jo nuorena jotenkin jäljestää.

[Pentti Koskelo]

Suurin osa ilmavainuisia. Hyvän hirvikannan aikaan tehokkaita hirvikoiria, mutta karhunpyynti on melkoista tervanjuontia. Ainahan ne tuntuu haukkuvan sitä karhua kun lupia ei ole, mutta kun reikää yritetään nallen kylkeen tosissaan tehä, niin just silloin ei koirat toimi.

Pystykorvajärjestö vois tehdä joskus harmaajärjestön kanssa hieman testiä vainutavoista. Otetaan 10-20 harmaa ja 10-20 mustaa ja testataan jälestyskokeella koirien toiminta. Tästä voisi tehdä sitten samalla lehtijutun. Pienihän tuollainen otanta on, mutta ehkä siitä hieman osviittaa saisi. Epäilisin harmaiden vievän voiton jälen selvityksessä.

Olet oikeassa.Mutta entä jos vanha jälki tai jälki yleensä menee vaikka 3 metriä leveän puron yli.Loppuuko jäljitys siihen ja hirvi jää löytymättä.Minulla puolivuotias karhukoiranarttu porskauttaa yli tuommosesta purosta.

[joni]

Kuinka laaja otanta Kimmolla on tuon väittämän takia (Ilman kiihkoilua) . Ittellä ilmeisesti ollut tuuria kun yhtään ilmavainuista ei ole sattunut (6 karharia ollut). Tuomarointia n. 40 reissua, joista kk:lle n. 10 ja enempi esim. Jämpteistä olleet ilmavainuisia.

[karhu_koira]

Puhe oli siis norjanharmaista. No ei nyt henkilökohtasesti oo päässy kymmeniä karhukoiria seuraamaan, mutta ei tuo homma kyllä välttämättä yhdellä metsäkäynnillä edes selviä. Kun koira alkaa olla 3-vuotias, niin fiksu isäntä pystyy pikkuhiljaa sanomaan, että mitä tapaa koira enimmäkseen käyttää. Monelle karhukoiramiehelle jälkivainu tarkoittaa sitä, miksi nuoren harmaan jälkihaparointia voisi sanoa. Itse en ole nähnyt vielä yhtään kunnon jälkivainuista karhukoiraa vaikka niitä kyllä tutuilla joitakin onkin. Siis kyllä niitä on olemassa, mutta omien kriteerien mukaan niitä on hyvin harvassa.

Joko sulla joni on tosiaan kaikki koirat jälkivainuisia tai sitten meillä on vain erilaiset käsitykset siitä jälkivainusta. Joku sellainen isomman porukan vertailutesti olisi tosiaan paikallaan, mentäs vaikka jonkun jälkikokeen säännöillä

[Pentti Koskelo]

Mikä voisi olla mittarina jotta voitaisiin sanoa että koira on hyvä jäljittämään.Lumikelillä koira jäljittää varmasti paremmin kun alkusyksyn sulalla maalla.Mielestäni koira mikä menee alkusyksystä edellisen illan jälkiä 10 km on hyvä jäljittämään.Sellaisia mulla on ollut parikin kappaletta ja vielä karhukoiranarttuja.Alkusyksyn lämpimällä kelillä tuoreempikin jälki tuottaa tuskaa hyvällekin koiralle.

[Mikael Sundberg]

Tuo mun Atte ei kyllä jäljitä yöllistä jälkeä oikeastaan yhtään. Tarkoitus oli lumikeleillä testata kuinka vanhaa jälkeä menee. Siitäkään ei taida tänä talvena enää tulla mitään kun lykkäs puolimetriä lunta ja lisää on tulossa. Muutenkin kylmä haku on onnetonta. Sitten kun hirven löytää niin seuraa kyllä maan ääriin saakka ja pois ei saa kun pimeällä.

[eskoh]

Mahtaneeko johtua siitä voimakkaasta jälkivainuisuudesta että harmaakoirien suosio on Pohjanlahden rannikolla niin voimissaan, kun hirvet jokien yläjuoksuilla ylittää niitä
niin jäljen hajut yleensä lähtee myötä virtaan saavuttaen lopulta meren, niin jälkivainuiset suorastaan ruuhkaantuu sinne rannikolle?
Eikä sen pitäisi ketään isommin haitata, miksi tästäkin jonkun mielestä pitäisi kilpailla kun tosiasia on että suurinosa harmaan värisistä lopettaa sen sitkeänkin seuraamisen
siihen puroon tai muuhun vesi esteeseen, eikä se vatvomalla mitenkään muuksi muutu.

[karhu_koira]

Miksi tästä ei saisi keskustella Pentin keskustelunavauksen mukaisesti? Jos eskolla ei taaskaan ole mitään järkevää kirjotettavaa niin kannattaako tuota sillon vaivautua noita naljailujakaan kirjottamaan kun sen sijaan voisi keskustella pullonhengen kanssa..

[Pentti Koskelo]

Sen näkee jo pentuna mistä tulee jäljittävä koira.Kyllä minä aina pentueesta pyrin ottamaan sen rauhallisen ja hirven ja karhunhajusta kiinnostuneen ja jo aivan luovutusiässä jopa 50 metriä nokka maassa kulkien löytää sille tehdyn jäljen päästä hirven ja karhun verellä voidellun nahkan palasen.Ja jos koira vielä rupeaa haukkumaan sitä nahkaa niin silloin ollaan jo tekemisessä lahjakkaan pennun kanssa.Menee vähän ohi aiheesta mutta hirvenlihaa on joskus syöty jopa kyllästymiseen asti.

[tarmo]

Kaksi karhukoiraa. 1.KVA. Lähihakuinen. Vanhankin jäljen löydyttyä varma löytö vaikka vieraasta pitäjästä. Ilmavainukin toimi, jos tuuli oli suotuisa. Aina jäi haukku löytöpaikalle. Haukku harvaa ja katkonaista, mutta haukulle sai mennä melko huolettomasti. Lieneekö johtunut siitä, että koira oli koko ajan pienessä liikkeessä ja miehen liike ja rapistelut eivät yltäneet hirven aisteihin. Koiran sai kiinni joskus aamuyöllä. Pomminvarma pikkuykkönen kokeissa. Pentuna muutama verijälki aivan pihamaalla. Mielestäni jälkeen luottaminen tuli muutamien onnistuneiden jäljitysten myötä(mies aluksi mukana). Palaili aluksi pois, mutta kun mies vain jatkoi, niin siitä se sitten lähti. Esim. 5 päivää vanha jälki. Jota kaveri välillä oli käynyt koirallaan haukuttamassa. Mantereessa jälki näkyi niukin naukin. Järven jäällä tuisku peittänyt aivan sileäksi. Järvenselkä n. 3kilometriä. Järven takana kaikkine koukeroineen lie 10 kilometriä. Löytö ja kahden erän työt. Jäljitti myös sulalla maalla.
2.KVA, KARH 1 Laaja-, rivakkahakuinen. löydöt joskus kaukaakin. Löytöhaukku tahtoi karata helposti. Ei luottanut jälkeen lainkaan. Parituntinenkin jälki joskus vaikea, kun luullakseni lähti oikomaan ja hakemaan ilmasta. Hirven löydyttyä seurasi maan ääriin asti. Vasaporukan kanssa sitten ihannetoiminta. Haukku todella komeaa ja kuuluvaa. Koetulokset vaihtelivat 60 ja 95 välillä. Koiran tottelevaisuuteen tuli panostettua pentuna paljon. Tämä koira tunsi kellon. 5tunnin työskentelyn jälkeen rupesi ottamaan yhteyttä. Nuorena treenihaukuissa lopetettiin aina silloin. Tällä koiralla oli nuorena monia vastoinkäymisiä. Pahin nenäpunkki, joka selvisi vasta aivan toisessa yhteydessä. Koira ei haistanut käytännössä mitään. Oli erittäin reipas ja liikkuvainen. Toimi lähes yksinomaan näkö- ja kuuloaisiensa varassa. Pikkupentuna meni haukkumaan lihamullikoita. Aivan turvan alla veteli kuin parempikin tekijä. Mutta mullipa lähti ajamaan koiraa ja koira väisteli ja haukkui. Oli toiveet korkealla. Mutta sitten tarttui tuo kolmekuinen koiran alku takajaloistaan sähköpaimeneen. mikä huuto ja hätä. Koiran mielestä tietenkin lehmän syy! arveltiin uskaltaakohan mitään nelijalkaista enää haukkua. Kahteen vuoteen ei mistään langasta yli eikä ali. Ensimmäinen hirvihaukku sitten kun se saatiin oli päättyä pahasti : koira lähti hirven perässä järveen ja oli joutua hirven tallomaksi. Seuraavaa hirveä haukuttiinkin sitten yli sadan metrin päästä. Lintu, jopa pyy kuunteli tämän koiran haukkua. Kauris ja peura pilasivat monta päivää. Hirvenjälkiharjoitukset menivät aina pipariksi, kun tuulesta löytyi aina jotain haukuttavaa.
Kumpikin koira erittäin riistaverisiä. Supin kanssa ei jääty arpomaan.

[teekoo]

Tarhassa niin jälkivainuinen harmaa kuin koira voi ikinä olla. Menee tuulen alta viidestäkymmenestä metristä hirvien ohi jos on jäljellä. Tarttuu yli kaksi vuorokautta vanhoihin jälkiin. Vanhoilla jäljillä homma menee usein puurtamiseksi ja hirvi löytyy milloin löytyy. Eli joku tolkku kannattaa olla siinä jälkivainussakin. Molempi vainu parempi ellei halua rekkuansa johonkin spesiaalityöhön.

Karhukoirissa rotuna uivia yksilöitä paljon. Tänä syksynä kahdelle mustalle ollut tuomarina, molemmilla vajaa erä uimataidottomina. Koirat jo kokeneita käyttövalioita. Tuo jälkitarkka norjanharmi ui tänä syksynä 170m leveän salmen yli jälkiessään lähes kymmenen tuntia vanhoja jälkiä. Ei ole mitenkään kiveen hakattua jokaisen karhukoiran veteenmeno.

[karhu_koira]

Joo, hirvikoirana karjalankarhukoiran toimivuus on hyväksi huomattu, joten vainutapa sopii ainakin siihen. Karhulle jos haluaisi karjalankarhukoiran enempi sopivan, niin siksi tuota jälkivainua saisi rotuun tuoda enempi. Minua ei kiinnosta miten vanhat jäärät karhunsa pyytää, ja jokainenhan saa tehdä miten haluaa. Ennen vanhaan paljo laitettiin koiria talaalta haavakoksi ammuttujen karhujen perään niin eipä siellä paljo ole jälitysominaisuuksia tarvittukaan. Eikähän Venäjän ketjukarhullakaan oikein sillä sadan metrin pätkällä oikein kummosia päätelmiä jälitysominaisuuksista pysty tekemäänkään.

Omasta mielestä karhukoirien heikkous karhunhaukkujina tulee juuri tuossa jälkivainun heikkoudessa. Muutamia karhuja saa koiralle kuin koiralle jos ulkoiset tekijät on kunnossa ja ukolla on into kohallaan. Jos aletaan hakemaan koiraa jolle ammutaan vähintään se pari karhua syksyssään, niin silloin se jälki tuollaiselle koiralle maistuu. Liekkö yhtään ilmavainuista jolle on ammuttu yli 10 karhua? Ja se on kumminkin tosiasia, että tällä hetkellä Suomessa ei ole kuin muutama pomminvarma mustavalkea karhunhaukkuja, harmaissa ja jämteissä niitä on kumminkin kymmeniä koiria joilla pyydetään karhua hyvin tuloksin. Jos koiralle ei ole ammuttu yhtään karhua, niin sitä ei kyllä silloin kannata karhunhaukkujaksi vielä noteerata. Noilla jälkikoirillahan saadaan helpommin niitä tuurikarhujakin. Koira on laskettu jälelle, ukot oottaa passissa ja koiran seuraillessa karhua, vaikkei haukku vielä olisikaan päällä, voi nalle tulla passiin ja menettää ainokaisensa. Ilmavainuisen haahuillessa maisemissa ei karhu välttämättä näe edes tarpeelliseksi vaihtaa paikkaa.

Mutta jokaisella on oikeus näkemykseensä. Tällainen on minun näkemys asiasta ja se voi aivan hyvin olla vääräkin

[ketunsyöttä]

Ihan tuohon aluperäiseen vertailuun(en jaksa höpöttää nuista karhuista sitten yhtään nyt):

Jos valita sais,niin ottaisin sellaisen ilmavainuisen, joka löytää n. 5min hirvet 900m ja seurailee myös n. 4 tuntia vanhaa hirven normaalijälkeä.

Mites käy kun hirvi karkottuu hyvästä seisonnasta jälkkärille(jos on sattunu löytämään valosalla), koska ja kaukanako tulee seuraava uusinta, kun ja jos koira seuraa jälkeä nokka maassa - eikä ilmaa yhtään...

Jos sulla on pitäjän viimeinen hirvi meininkinä pyytää ja päivänvaloa riittävästi käytettävissä, niin eikun tuommoinen jälki-into perään ja mene makuupussiin nukkumaan - kato sitä gps:ää 4 tunnin välein ja kun vauhti on > 5km tunnissa niin starttaa auto ja aja tämän viimeisen yksilön oletetulle kulkureitille. Jää jälkipolvillekkin muisteltavaa: sillä saatiin pitäjän viimeinen hirvi täytyihän sen olla hyvä ajokoira, ohhoh eiku jälkivainu. Niin no tarinan eläin voipi vaikka rusakko.