Sääntöuudistus

[Kojamo]

Shhj:n väki oli hyväksynyt sääntömuutos esityksen.
Tässä olisi meillä viikko aikaa ruotia sääntö esitystä. Jonnin verran sitä on pöllytelty jo aiemminkin, Esko varsinkin on tuonut aatoksia esille. Eskon ja Kärpän kartoista sekä kun miettii aiemmin kokeissa nähtyjä suorituksia niin ei voi olla kuin mietteissään joistain asioista, kuten siirtyvästä haukusta. Mutta kai siitä joku selko tulee.

Mikä kirjoittajien kanta asiaan, tuleeko spj:n hyväksyä säännöt vai ei?

Oma kantani on että uudet säännöt ovat siinä hyvät kuin entisetkin, tutkan käyttäminen arvostelussa on OK. Sen näyttämän ottaminen arvioinnin perusteeksi epäilyttää hieman mutta kyllä minä sitä silti käytän ja suosittelen muillekkin.

Ensimmäisen kerran näin laajempaa GPS seurantaa kun Keski-suomessa oli pohjoismaiden mestikset (U-Muska muuten voitti) joita seurattiin etänä kisapaikalla. Silloin se ainakin oli ihan mielenkiintoista, nyt myöhemmin innokkaat ovat voineet seurata monta muutakin kisaa netin välityksellä.

[Tuomo Pirttimaa]

Hakupisteiden perustaminen tutkahavaintoihin on lievästi sanoen erikoista, sillä eivät nuo laitteet niin pomminvarmasti toimi, etteikö isoihinkin virhetulkintoihin ja suoranaisiin vedätyksiin olisi mahdollisuuksia. Muutamissa metsästäjillä yleisissä puhelinmalleissa on surkea gepsi, joka varsinkin peitteisessä maastossa nakkelee omaa sijaintia syrjään ja paljon. Ryhmätuomarilla on oltava hoksa kotona etteivät virhepaikannukset muutu koiran hauksi.

Sääntöjen ohella muuttuvat koemuodot ja valiosääntö. Nyt on iso joukko avoimia kysymyksiä, joihin on toivottavasti jo mietitty menettelytapoja.

Avo- ja voittajaluokan sijaan tulee yksi HIRV-koe, josta niitä ykkösiä koetetaan kerätä. Uutuutena edelleen tulee se, että valioitumiseen koiran neljästä ykkösestä kaksi saa olla ns. koko syksyn kokeen ykkösiä. Vaativuudeltaan pitkät kokeet ovat ymmärtääkseni yksi yhteen vanhan pitkän avokokeen kanssa: itse valittu koepäivä, oma maasto, omat tuomarit, yksi ylituomari voi tuomaroida kokeen.

Jos koiralla on AVO1 ja ensi syksynä omistajalla koiran valioituminen tavoitteena, tulkitaanko avokoe uuden järjestelmän mukaiseksi koko syksyn kokeeksi?

Entä arvokisat, joihin pyritään yleisten kokeiden tulosten perusteella, eli Tappisarvi ja Kuningatar-ottelu? Jos KR-otteluun meno on haaveissa, onko panokset laitettava vain yhden päivän HIRV1:sten haukuttamiseen ja unohdettava pitkät kokeet, vaikka koira saisi niihin osallistua? Toivottavasti on, muuten valittavat koirat eivät ole samalla viivalla. Nykyinen KR-valintasääntö on muuten mielestäni erinomainen ja takuuvarmasti kerää otteluun parhaimmat kokeissa käyvät nartut asuinpaikasta riippumatta.

Tappisarven valintasääntö ja pitkän kokeen ykköset taas voisivat olla vähän eri juttu. Kyse on aina nuorista koirista jotka useimmiten ovat keräämässä KVA-titteliään kasaan. Koska valiosääntökin muuttuu, yhden pitkän HIRV1:sen hyväksyminen koiran iästä riippumatta voisi olla perusteltu muutos Tappisarven nykykäytäntöön.
Entä voisiko nuorimmat koirat päästää kisoihin kahden pitkän kokeen HIRV1:sen perusteella? Siinäpä saattaisi tulla malttia liian löysässä olevien pisteiden heruttamiseen tutuilta tuomareilta, kun koiran työt pitäisi lähteä saman tien mittaamaan SM-tasolla.

[Kojamo]

Tervehdys Tuomo, mukava nähdä että olet mukana ruotimassa asioita.

Jos koiralla on AVO1 ja ensi syksynä omistajalla koiran valioituminen tavoitteena, tulkitaanko avokoe uuden järjestelmän mukaiseksi koko syksyn kokeeksi?

Shhj:n kellokkaiden tarinoita lukiessa ja uusia sääntöjä tulkitessa minusta tämä pitäisi paikkansa, eli jos on jo olemassa AVO1 niin se tulkitaan tälläiseksi pitkäksi kokokauden HIRV1 tulokseksi.

Entä arvokisat, joihin pyritään yleisten kokeiden tulosten perusteella, eli Tappisarvi ja Kuningatar-ottelu? Jos KR-otteluun meno on haaveissa, onko panokset laitettava vain yhden päivän HIRV1:sten haukuttamiseen ja unohdettava pitkät kokeet, vaikka koira saisi niihin osallistua? Toivottavasti on, muuten valittavat koirat eivät ole samalla viivalla. Nykyinen KR-valintasääntö on muuten mielestäni erinomainen ja takuuvarmasti kerää otteluun parhaimmat kokeissa käyvät nartut asuinpaikasta riippumatta.

Hyvä kysymys? Uskon että jos tarttee kriteereitä muuttaa niin jaosto ne osaa tehdä.

Lepsu ja löysä koira mestaruus kokeessa kyllä ittensä, jopa älyttömän hyvällä onnistumisella ja tuurillakin, löytää mitallisijojen ulkopuolelta.

[Kojamo]

Lainasin SHHJ:n sivuilta Kukkosen Esan tekstiä, toivottavasti Esalle sopii

Uudet säännöt eivät ole vielä voimassa. Säännöt vaativat vielä sekä SPJ:n että kennelliiton hyväksynnän.

Jos uudet säännöt tulevat voimaan...

Tuomarikoulutus ja pätevöityminen pyritään toteuttamaan mahdollisimman joustavasti.

Piirikouluttajat koulutetaan ensin.

Piirikouluttajat kouluttavat palkintotuomarit ja muut ylituomarit.

Palkintotuomari on pätevä toimimaan ryhmätuomarina käytyään koulutuksen tai toimittuaan vähintään yhden kerran ns. ”kakkostuomarina”. Käytännössä siis uusi merkintä palkintotuomarikortissa (koulutus tai koe) oikeuttaa toimimaan ryhmätuomarina. Palkintotuomariksi käy entisillä pätevyyksillä.

Maastokortin täytössä oleellisimmat muutokset koskevat hakutaulukon täyttöä sekä pisteytyksen tekemistä, osin myös GPS-tulkintojen käyttöä. Työskentelyn aikana kortin täyttö ei muuten muutu eikä käytännössä teknisen numero-osan täyttö.

Riippumatta palkintotuomarin pätevyydestä maastokorttiin saadaan kuitenkin tapahtumat pisteytyksen pohjaksi.

On luonnollista, että uusien sääntöjen myötä tulee tulkintavirheitä ja vääriä käsityksiä pisteytyksistä ja sääntöjen tulkinnoista. Tuo ongelma ei kuitenkaan sanottavasti muutu siitä astuvatko uudet säännöt voimaan nyt, huomenna vai viiden vuoden päästä. Suurin osa niihin perehtyy kuitenkin vasta sitten kun säännöt oikeasti tulevat käyttöön.

[Vellu]

Kertokaapa hyvät veljet mitä kaikkea hyvää saadaan koe-rintamalle Hirv.koe sääntöjä uusimalla ?
Huonot koiratat on huonoja ja hyvät on hyviä, olivatpa säänöt vanhat tai uudet !
Jään mielenkiinnolla odottamaan vuosikokouksen puheen vuoroja asian tiimoilta.

[Rami]

Suurimmat hyödyt taitaa olla siinä että saadaan kaikki pohjoismaiset koetulokset yhdenvertaisiksi kun tulisivat vielä samaan tietokantaan niin ei tarttis huonolla ruotsilla jycketdatasta katella.

Toinnen hyöty taitaa olla kokeen seurannassa kun näillä nykyisilla tulkinnoilla koiran ohjaaja ei näytä koiran paikkaa ennen kuin siitä on hyötyä eli pitää gepsin niin kauan taskussa ja välillä salaa vilkasee kunnes koira vähän erkanee.

Muutenhan tuossa ei vaatimukset paljoa muutu tuo 1 kilometri lisää matkoja korjaantuu kun saadaan ottaa gepsillä välipisteitä käyttäentehdyt lenkit ylös.
Suurin muutos taitaa olla haukkutyöskentelyn arvioinnissa eli uusilla tulee olla reilut uusintahaukut eikä parinminuutin päräytyksiä.

[mustankoiranmies]

-Hyötynä Gps:n käyttö KAIKISSA tilanteissa; haku, työskentely, mahdollinen työskentelyn päättyminen... eli sitä käytetään todella myös silloin kun koiranohjaaja ei ehkä sitä haluaisi!
-Painotukset ovat oikeissa paikoissa; haku, löytöhaukku, työskentelyn laatu = hyvä hakija ja hyvä hirvenkäsittelijä palkitaan.
-Kahden ykkösen mahdollisuus ns. kokosyksyn kokeessa; toivottavasti tämä lisää karhukoirien koekäyntejä.
-Mahdollisuus ykkösten haukuttamiseen ennen näyttelytulosta
-Tuurin osuus löytömatkassa jää pois koska löytömatkasta ei pisteitä

-Yksi asia joka jää oikeastaan huomiotta on hakunopeus; vaikka koira hakisi kuinka nopeasti mutta haussa ei ole ulottuvuutta sitä ei palkita nopeudesta. Näin
hakuarvostelu on käytännössä enemmän haun ulottuvuuden arvostelua, toivottavasti kuitenkin haun tarkoituksenmukaisuutta arvostetaan; tarkoitan tällä sitä että
Gps:stä katsotaan myös mitä se koira tekee haun aikana; juokseeko pitkin teitä vai pysyykö metsässä.
-Kokonaisuutena nähdäkseni aivan hyvä sääntöehdotus jolla jyvät erottuvat akanoista.

[280581]

Kirjoitin jo toisen otsikon alle:
"Minua närästää uudessa sääntöluonnoksessa kohdat pakenevan hirven seuraaminen ja pakenevan hirven pysäyttäminen. Seuraamisesta saisi täyden kympin ilman ensimmäistäkään uusintahaukkua (tähän asti max.6p). Pysäyttämisessä ei haittaa mitään jos neljäs (mahdollisesti ensimmäinen vähän reilumpi) karkko karkaa. Huonolle pysäyttäjälle annetaan kolme erittäin varovaista karkkoa ja neljäs vasta kun haukkuaikaa ja ampumatilaisuuksia on riittävästi. Sen jälkeen vaan odotetaan että koira on juossut (ajanut) erän täyteen. Kun otetaan vielä huomioon että ajohaukusta ei voi antaa virhepisteitä, on suuri vaara että tälläisillä säännöillä myös karhukoirasta alkaa jalostua ajokoira."
Eli entinen vaatimus, Saavutettujen karkkojen yhteismatka vähintään 4km , kutistuu nyt 0,3km:n (mikäli 0,1km on edelleen lyhin kirjattava matka).

[mustankoiranmies]

Tuskin noiden sääntöjen tarkoitus on jalostaa mistään rodusta ajavaa koiraa; nämä säännöt vaikuttaisivat olevan enemmän jalostukseen tietoa antavat kuin kilpailulliset. Uusintahaukuista tulee 2 olla väh. 30 min ja lisäksi kolmas jos aikoo saada 10 p, käsittääkseni silloin tarvitaan pysäyttävä/hyvä hirvenkäsittelijä ei ajava koira. Ymmärtääkseni jatkossakin kirjataan haukkuun päättyneet karkot km. Haukkutyöskentelyn laadussa
puhutaan myös tarvittavasta kiinteästähaukusta ei ajohaukusta. Juhan esittämä mahdollisuus on tietysti teoriassa olemassa mutta siellä sanotaan myös että seuraavilla kerroilla (ens. karkko varov.) lisätään voimaa.
Koira joka on hyvä hirvenkäsittelijä on yleensä myös hyvä pysäyttäjä. Ajavalla koiralla ei löydöt pysy paikallaan eikä synny myös sellaisia kiinteitä seisontahaukkuja joista mahdollisuus saada at.
Tämä sääntöehdotus on yhteispohjoismainen; tarkoittaa sitä että on jouduttu tekemään kompromisseja eri maiden ja ilm. myös rotujärjestöjen välillä. Ymmärtääkseni SPJ:n piirissä on eri sääntökeskusteluissa ollut tavoitteena juuri yhteispohjoismaiset säännöt. Meillä karhukoiraharrastajilla tuskin on mahdollisuutta saada sääntöjä jotka olisivat juuri sellaisia joilla karhukoira pärjää; usein olisi yhdelläkin miehellä tarvetta
vähintään kahdenlaisille säännöille jos tarhassa on kaksi erilaista koiraa.

[sulppi]

Yksi syy miksi yhteisiä sääntöjä on värkätty on että,KV kokeissa pitää olla ainakin kahdella maalla yhteiset säännöt.

[eskoh]

Jos ja kun GPS otetaan apuvälineeksi koiran todellista suoritusta tarkasteltaessa. Se poistaa tai ainakin vähentää ns.vedätys mahdllisuuksia puoleen tai toiseen.
Joita valitettavasti esiintyy yllättävän paljon niin koiran ohjaajien, tuomariryhmien kuin myös ylituomareiden toimesta. Tämä tuo koiralle oikeuden mukaisuutta sen työskentelyä arvioitaessa.
Eikä saa tuomita ja sekoittaa hyvää jäljittäjää ja sitkeää pakenevan hirven seuraajaa ajokoiramaiseen ajohaukkujaan.
On nimittäin koiria jotka saavat kiinteän seisontahaukun lähes jokaisesta hirvestä. Eikä niillä tule tyhjiä maastoja koskaan.
Kun taas koirat, jotka luovuttavat jäjittämisen ja pakenevan hirven seuraamisen liian aikaisin ovat kyllä hyviä löytöpaikka haukkujia, mutta niiden onnistumis- % on 50-60 % :n luokkaa.

Kannatan henkilökohtaisesti yhteispohjoismaisten sääntöjen hyväksymistä GPS:n mukaan tuomine hyötyineen.

[karhu_koira]

Gepsin käytössä pitää tosiaan huomioida sitten kaikki virhemahdollisuudet, eikä sokeasti vain luottaa sen näyttämiin asioihin. Ryhmässä olisi hyvä olla vaikka kaksi tutkapuhelinta, että saadaan hieman keskiarvoistettua tuloksia. Jos koiranohjaajalla on jäänyt oma paikka metsään lähtiessä vaikka autolle, on kuljettu kilometri siitä haun aikana ja löytömatka oiskin sitten vaikka kilometri. Koiranohjaaja voi väittää, joko tarkoituksella tai ihan vahingossakin, että löytömatka on 2 km, todellisen matkan ollessa vain kilometri. Tässä kun sitten vaikka tuomarin puhelin näyttäisi, että matka on kilometri, niin varmasti asiaa tarkasteltaisi enempi ja totuus paljastuisi. Monta muutakin kohtaa voi tulla kyseeseen, joten tässä olen kyllä Tuomon kanssa täysin samaa mieltä. Voisi varmaan sanoa, että gepsi on hyvä renki, mutta huono isäntä.

[Havu]

Maailma muuttuu. Niin myös harrastuksemme ja siinä käytettävät välineet. Paikannuslaitteiden kehitys on tuonut harrastukseen uusia ulottuvuuksia koirien ominaisuuksien arvioimisessa. Lisäksi oman lisämausteen on tuonut teknisten vehkeiden näpertely ja mahdollisuus kiivaisiin jälkipeleihin pirtin lämpimässä.
Yksi asia ei kuitenkaan onneksi muutu. Kahden luontokappaleen välinen mittelö saloilla. Tekniikan hyväksi käyttö tuo sen vain lähemmäksi ihmistä. Kannatan uusien sääntöjen hyväksymistä. On hyvä, että koirat ovat sääntöjen suhteen samalla viivalla pohjoismaissa. Muutokset ja uudistukset tuntuvat aina aluksi isotöisiltä, mutta mielestäni muutos ei kuitenkaan ole kovin suuri, kun gepsiä on käytännössä käytetty arvostelussa jo tovin aikaa - ainakin koiran eduksi.
Sääntöjä on aina viilailtu ja varmaan niin tulee käymään myös tulevaisuudessa. Sen aika näyttää kunhan kokemuksia uusista säännöistä karttuu. Meissä harrastajissa on teknisessä osaamisessa monen tasoista gepsin käyttäjää. Mahdollisten uusienkin sääntöjen myötä tulisi koiria arvioitaessa pitää silmät ja korvat auki kokonaisuudelle eli tulee "nähdä metsä puilta" eli toiminta ei saa mennä liikaa gepsin tuijotteluksi, vaan tulee nähdä koiran työskentelyn kokonaisuus kaikkine osa-alueineen. Maastossa voi tulla tilanteita, että arvostelu aloitetaan gepsiä käyttäen, mutta jossakin vaiheessa erää toiminta siirtyy alueelle, jossa paikannuslaitteet eivät toimi tai laitteet vioittuu. Tällöin arvostelussa on otettava vanhat konstit käyttöön eli tarkka kuulo ja henkilöiden riittävä kunto työskentelyn mukana pysymiseksi nousee arvoon arvaamattomaan.

[ketunsyöttä]

Turha tässä on tehdä säännöistä tutka - ilman tutkaa vastakkainasettelua, kokeisiin -eiku- koiraurheilutapahtumaan voi ilmeisesti osallistua lappu rinnassa ilman tutkaakin,jos niin haluaa ja voi saada vielä sen 100pistettäkin.

"
Hirvenhaukkukokeiden tarkoituksena on :
- saada selville koirien hirvenmetsästysominaisuudet jalostusta varten
- pitää hirvenmetsästys korkeatasoisena koiraurheiluna
"

http://esakukkonen.com/blog/2717988
Esa tuossa pohtii jalostusta ja kilpailua, minusta oikeasta näkökulmasta. Mitä hyötyä sitten näistä uusista ja (vanhoistakaan)on KKK.n jalostukselle, sitä voi jokainen mietiskellä vaikka vertaamalla mikä on näyttelyiden tarkoitus: "Näyttelyiden tarkoituksena on tarjota koiraharrastajille mahdollisuus kilpailla ja vertailla jalostustyön tuloksia ja arvioida rodun jalostusmateriaalia"

Eli puhutaan kokoajan kilpailusta ja urheilusta. Ensisijaisesti pyritään siis tyydyttämään varsinkin suomalaisten kilpailuviettiä ja sanatarkasti säännöt yrittävät määrittää HIRVENMETSÄSTYKSEN KOIRAURHEILUKSI!

Kilpailujahan näistä on tullut, aina laitetaan koirat järjestykseen, jopa pienissä kyläkilpailuissa, joilla nyt ei ole muuta merkitystä kuin Voi1 -tulos. Tutkien ilmestymisen jälkeen on vain käynyt niin,
että tästä on tullut korkealentoista autourheilua - elikkä huonot pysäyttäjätkin ovat päässeet esille -olemalla sitkaita seuraajia. Harva se kerta kun koepaikalla joku kertoo koiran kulkeneen tutkan mukaan 75km, mutta ääntä ny ei vaan kuulunut kun oli "hullu hirvi". Sitte on nämä 7km löytäjät... Ammattikuskit ovat jo tuloillaan, ehkä jäädäkseen, aivan kuten raveissa, no niin ravithan ovat raviurheilua. Eikä muiltakaan epäterveiltä ilmiöiltä ei olla vältytty, eikä vältytä.

Pitäisiköhän järjestää terveystarkastuskilpailujakin, luulisi tämäkin kilpailu kiinnostavan koiraurheilijoita, säännöt voisivat alkaa näin:
- tarkoitus on saada selville koirien terveysominaisuudet jalostusta varten
- tarjota koiraharrastajille korkeatasoista koiraurheilua ja vertailla jalostyön tuloksia
- ...

Palataanpa takaisin aiheeseen: Säännöt pitäisi olla edelleen käytännön hirvenmetsästyksen kannalta järkevimmät, ei siis koiraurheilun ei passiketjun, siis koira+ metsästäjä mallisena
- koira pitää olla metsästäjän ohjailtavissa, eikä niin että koira ohjailee 20 miestä
- nopeaa, laajaa hakua
- nopea löytäjä(10min/1km ei ole kovin nopea)
- 90min löytöhaukku - erinomainen haukku/pysäytys taito (metsästystilanteessa loppuukin yleensä tähän)

Korkeatasoisille kilpailuhenkisille koiraurheilijoille: Jos jotain kohtia pitää muuttaa näissä tai vanhoissa,niin se on kohta 7. (vaikuttaisi myös kohtaan 4.) haukkuaika 200min saa 10p, kuitenkin parhaat vetelevät HA 270min/TM 4km/TA 300min. Sitten on näitä velmuja joilla on HA 205min/TM 4km/TA 300min, MIKSI koira on ollut hiljaa 65min suurinpiirtein samalla matkalla. Ja SM-tason kilpailuissa tuo 205min koira voi voittaa tuon 270 min koiran vaikkei ole kiirettä pidellyt. SIIS KOIRA SAA OLLA OIKEIN LUVALLA 99MIN HILJAA 4KM MATKALLA, AIKAA OIKEASTI KO. MATKALLA MENEE KÄVELYLLÄ KORKEINTAAN 60MIN.
240min ->10p ....200min ->8p sama huomioon kohdassa 4.

Se mikä on opittua ei periydy, opittuja ominaisuuksia on turha yrittää jalostaa, tästä esimerkkinä vaikka tottelemattomuus, ei se periydy, kuten ei tottelevaisuuskaan. Vesistöjäkin on kaikissa pohjoismaissa, jopa koiraurheilutapahtuman maastoissa, ei taideta mainita uusissa. Jos ja kun säännöt hyväksytään, niin tuskin ehtii järvissä vesi jäähtyä, kun koiraurheilijoiden tuomareille on jo 20 sivuinen tulkintaohje opiskeltavissa, mitä erinlaisimpiin koiraurheilutilanteisiin.

[280581]

Olen suorastaan hämmästynyt kuinka paljon olen samaa mieltä kuin ketunsyöttäjä. Hyvä!!