Pohjoismaiset haukkukoesäännöt
Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1
Re: Pohjoismaiset haukkukoesäännöt
Täällähän aletaan totutusti menemään jo henkilökohtasuuksiin
Meinaako verne ettei koirat osaa houkutella hirviä ammuttavaksi? Jos meinaat niin et vain ole tainnu nähdä sillon semmosta koiraa, ja se ei tarkoita sitä, etteikö niitä ole olemassa
Jatketaan tuolla henkilökohtasella linjalla ja kysytään verneltä, että montako hirveä omille koirillesi kaadettiin viime syksynä niihin oikeaoppisiin työskentelyihin? Vastaukseksi ei käy, että olis ammuttu, mutta ku sen ja sen takia just sillon jäi ampumata..
Millanen koira sitten lie tuutikin pihassa, sitä en tiijä.
Meinaako verne ettei koirat osaa houkutella hirviä ammuttavaksi? Jos meinaat niin et vain ole tainnu nähdä sillon semmosta koiraa, ja se ei tarkoita sitä, etteikö niitä ole olemassa
Jatketaan tuolla henkilökohtasella linjalla ja kysytään verneltä, että montako hirveä omille koirillesi kaadettiin viime syksynä niihin oikeaoppisiin työskentelyihin? Vastaukseksi ei käy, että olis ammuttu, mutta ku sen ja sen takia just sillon jäi ampumata..
Millanen koira sitten lie tuutikin pihassa, sitä en tiijä.
Re: Pohjoismaiset haukkukoesäännöt
Tuossa tuli semmonenki mieleen, että näitä sääntöjä voi miettiä muutenkin kuin oman tessun näkökulmasta! Muutenhan niitä joutusi aina rukkaamaan kun koira vaihtuu ja työlääksihän se menis...
Kyllä nuissakin jutuissa on perää, että toiselle koiralle on helpompi tappaa hirvi kuin toiselle. Ja monesti löysempi koira on parempi pyynnissä. Se on alueistakin paljo kiinni minkälainen on missäkin hyvä. Ja samoin isännästä, toisilta se tuppaa aina onnistumaan ja toisilla harvemmin. Silti luulisin, että suurin osa meistä tykkää mennä haukulle niin ettei tarvi kokoajan miettiä millonka se koira taas lopettaa haukun ja lähtee etsimään isäntää. Kerta-pari yhteydenottoa eränaikana ei varmasti haittaa, jos koira lähtee mieluusti työskentelyä jatkamaan. Toisaalta harvoimpa yhteydenoton aikana hirvikään kuolee. (oma-alotteiselle yht otolla tarkoitan juuri näitä yli 200m päästä tulleita.) Hirvenkäsittelytaidot on taas sitten toinen asia. En usko, että yhteydenpito niihin vaikuttaa. Monta on tyyliä, mutta toisilta koirilta hirven kesyttäminen onnistuu ja toisilla ei taho onnistua millään. Molempia löytyy niin ylisitkaista kuin sahureistakin.
Toinen asia on sitten se, miten saataisiin kokeissa mitattua tasapuolisesti kaikki koiran ominaisuudet. Täysin tasapuoliseksi sääntöjä ja olosuhteita ei tulla koskaan saamaankaan, mutta ainahan niitä täytyy parempaan suuntaan yrittää kehittää niin että ne palvelisivat jalostusta. Itse uskon, että sitkeä ja hirvillä viihtyvä koira periyttää riistaviettiä paremmin kuin isäntäänsä hirvityöskentelyn aikana ikävöivä. Sen takia vähentäisin oma-alotteisten yht ottojen tuomia pisteitä. Näätä kirjotti asiaa tuossa aiemmin.
Onneksi meillä on kuitenkin tuo shhj:n tietokanta mistä näkee kuinka pisteet ovat muodostuneet. Käyppä karhu_koira sieltä katsomassa mistä kohtaa nämä hyvät koekoirat on pistetiä menettäneet jos niille ei kerta hirviä nurin saa!
Kyllä nuissakin jutuissa on perää, että toiselle koiralle on helpompi tappaa hirvi kuin toiselle. Ja monesti löysempi koira on parempi pyynnissä. Se on alueistakin paljo kiinni minkälainen on missäkin hyvä. Ja samoin isännästä, toisilta se tuppaa aina onnistumaan ja toisilla harvemmin. Silti luulisin, että suurin osa meistä tykkää mennä haukulle niin ettei tarvi kokoajan miettiä millonka se koira taas lopettaa haukun ja lähtee etsimään isäntää. Kerta-pari yhteydenottoa eränaikana ei varmasti haittaa, jos koira lähtee mieluusti työskentelyä jatkamaan. Toisaalta harvoimpa yhteydenoton aikana hirvikään kuolee. (oma-alotteiselle yht otolla tarkoitan juuri näitä yli 200m päästä tulleita.) Hirvenkäsittelytaidot on taas sitten toinen asia. En usko, että yhteydenpito niihin vaikuttaa. Monta on tyyliä, mutta toisilta koirilta hirven kesyttäminen onnistuu ja toisilla ei taho onnistua millään. Molempia löytyy niin ylisitkaista kuin sahureistakin.
Toinen asia on sitten se, miten saataisiin kokeissa mitattua tasapuolisesti kaikki koiran ominaisuudet. Täysin tasapuoliseksi sääntöjä ja olosuhteita ei tulla koskaan saamaankaan, mutta ainahan niitä täytyy parempaan suuntaan yrittää kehittää niin että ne palvelisivat jalostusta. Itse uskon, että sitkeä ja hirvillä viihtyvä koira periyttää riistaviettiä paremmin kuin isäntäänsä hirvityöskentelyn aikana ikävöivä. Sen takia vähentäisin oma-alotteisten yht ottojen tuomia pisteitä. Näätä kirjotti asiaa tuossa aiemmin.
Onneksi meillä on kuitenkin tuo shhj:n tietokanta mistä näkee kuinka pisteet ovat muodostuneet. Käyppä karhu_koira sieltä katsomassa mistä kohtaa nämä hyvät koekoirat on pistetiä menettäneet jos niille ei kerta hirviä nurin saa!
Hannu Tiirola
Re: Pohjoismaiset haukkukoesäännöt
Minulle kelpaa säännöt kuin säännöt, koska asiahan pitää sisäistää itsellä siten, että roduilla on erilaiset työskentelytavat ja kun kaikki rodut kuitenkin koetellaan samoilla ihmisten kirjoittamilla säännöillä, niin nämä erilaiset työskentelytavat aiheuttaa joko pistemenetyksiä tai lisäyksiä eri kohdissa tapauksista riippuen. Sehän on selviö. Pitää vain ymmärtää ettei se ole silloin koiran huonoutta jos se toimii omalle rodulleen tyypillisen erinomaisesti, vaikka se sääntökirjan mukaan tai jonkun toisen rodun harrastajan mielestä ei olekkaan ihanne ja pisteet jää kukaties alhaisemmaksi.
Minua ei myöskään yhtään harmita se vaikka Vernesterin yhteyttä pitämätön koira on käyttövalio. Minun sahuri jos onkin vain pelkkä käytännön hirvivalio.
Yhteneväiset säännöt pohjoismaissa ( ainakin ruotsin kanssa) olisi ihan hyvä asia. Ruotsissa taitaa vain tuo kokeisiin ilmoittautuminen olla paljonkin erilainen systeemi. Enemmän soisi suomalaisia koira käytettävän kokeissa ruotsin puolella. Käyttövalion arvohan ei taida ruotsissa kuitenkaan irrota ilman hyväksyttyä jälkikoetta.
Minua ei myöskään yhtään harmita se vaikka Vernesterin yhteyttä pitämätön koira on käyttövalio. Minun sahuri jos onkin vain pelkkä käytännön hirvivalio.
Yhteneväiset säännöt pohjoismaissa ( ainakin ruotsin kanssa) olisi ihan hyvä asia. Ruotsissa taitaa vain tuo kokeisiin ilmoittautuminen olla paljonkin erilainen systeemi. Enemmän soisi suomalaisia koira käytettävän kokeissa ruotsin puolella. Käyttövalion arvohan ei taida ruotsissa kuitenkaan irrota ilman hyväksyttyä jälkikoetta.
Re: Pohjoismaiset haukkukoesäännöt
Noihin pohjoismaisiin sääntöihin on varsin pitkä matka, varsinkin kun suomessakin pitäisi olla vähintään neljät eri säännöt lohkoittain ja väh. kertaa kolme eri roduille.
Espoonkartanon hirviltä saa 95 pistettä, keski-suomen rotkoalueilta saa 95 pistettä, itä-suomen harvoilta hirviltä saa 95 pistettä, pohjanmaan hirvitihentymiltä saa 95 pistettä ja lapin pitkien matkojen hirviltä saa 95 pistettä.
Samoilla säännöillä tehtynä noita töitä ei tehdä samalla vaivalla.
Säännöistä ei saa koskaan vedenpitäviä niin kauan kun siellä on kohtia, jotka perustuu muihin kuin matkoihin ja aikoihin.
Sääntöjä on väännetty ja käännetty varmaan yhtä kauan kuin on sääntökirja ollut. Kiivaimmin niitä tiettyjä kohtia inttää ne, ketkä ei hyväksy eriluonteisia koiria.
Onhan muitakin koiria kuin sitkeät ja sahurit, kyllä sinne väliin mahtuu käyttö- ja koekoirien parhaimmistoakin.
Tuohon hirven jättämiseen vielä, miten todetaan työskentelyn katkeamisen syy jostain vaikka kilometrin päästä, jos sitä ei kukaan näe tai kuule?
Vieras koira, marjastaja, auto, naapuriseuran hortoilija...
Ja sitten koira saa mulllat silmille, kun ei pysy työmaalla. Ja kuka sen työmaa-alueen määrittelee.
Espoonkartanon hirviltä saa 95 pistettä, keski-suomen rotkoalueilta saa 95 pistettä, itä-suomen harvoilta hirviltä saa 95 pistettä, pohjanmaan hirvitihentymiltä saa 95 pistettä ja lapin pitkien matkojen hirviltä saa 95 pistettä.
Samoilla säännöillä tehtynä noita töitä ei tehdä samalla vaivalla.
Säännöistä ei saa koskaan vedenpitäviä niin kauan kun siellä on kohtia, jotka perustuu muihin kuin matkoihin ja aikoihin.
Sääntöjä on väännetty ja käännetty varmaan yhtä kauan kuin on sääntökirja ollut. Kiivaimmin niitä tiettyjä kohtia inttää ne, ketkä ei hyväksy eriluonteisia koiria.
Onhan muitakin koiria kuin sitkeät ja sahurit, kyllä sinne väliin mahtuu käyttö- ja koekoirien parhaimmistoakin.
Tuohon hirven jättämiseen vielä, miten todetaan työskentelyn katkeamisen syy jostain vaikka kilometrin päästä, jos sitä ei kukaan näe tai kuule?
Vieras koira, marjastaja, auto, naapuriseuran hortoilija...
Ja sitten koira saa mulllat silmille, kun ei pysy työmaalla. Ja kuka sen työmaa-alueen määrittelee.
Re: Pohjoismaiset haukkukoesäännöt
Kirjoittelet viisaita. Monasti riittää että tulee toinen koira tai vierasmies samalle haukulle. Loppuu koiran mielenkiinto siihen. Tiedän yhtämönta koiraa mitkä ei välitä tuon taivaallista vieraista, toiset taas vaihtaa palakisen kulumaa kun muita änkee samalle haukulle. Susikin voi hoitaa saman asian, saattaa loppua koira muutenkin ja jää vaivaksi riekaleiden etsintä.karhumäki kirjoitti: Tuohon hirven jättämiseen vielä, miten todetaan työskentelyn katkeamisen syy jostain vaikka kilometrin päästä, jos sitä ei kukaan näe tai kuule?
Vieras koira, marjastaja, auto, naapuriseuran hortoilija...
Ja sitten koira saa mulllat silmille, kun ei pysy työmaalla. Ja kuka sen työmaa-alueen määrittelee.
Re: Pohjoismaiset haukkukoesäännöt
Täällähän olikin koplakka käynnissä, ja hyvä niin.
Toisin sanoen hyvällä koiralla on hyvin vähän nuita häiritseviä esteitä.
Minä määrittelen sen sillä tavalla että, hyvä viettisen koiran töitä ei katkaise mikään edellä mainituista esimerkeistä, voidaan vain ihmetellä että mikähän karkon aiheutti ja jäädään odottelemaan uusintahaukkua. Ainut mikä katkeaa on viivan veto jos tullee tuo toinen koira haukkuun ja sekin pitäisi olla merkintänä maastokortissa ja pöytäkirjassa.karhumäki kirjoitti:Tuohon hirven jättämiseen vielä, miten todetaan työskentelyn katkeamisen syy jostain vaikka kilometrin päästä, jos sitä ei kukaan näe tai kuule?
Vieras koira, marjastaja, auto, naapuriseuran hortoilija...
Ja kuka sen työmaa-alueen määrittelee.
Toisin sanoen hyvällä koiralla on hyvin vähän nuita häiritseviä esteitä.
Re: Pohjoismaiset haukkukoesäännöt
Vastaus on nolla (0).karhu_koira kirjoitti:Täällähän aletaan totutusti menemään jo henkilökohtasuuksiin
Meinaako verne ettei koirat osaa houkutella hirviä ammuttavaksi? Jos meinaat niin et vain ole tainnu nähdä sillon semmosta koiraa, ja se ei tarkoita sitä, etteikö niitä ole olemassa
Jatketaan tuolla henkilökohtasella linjalla ja kysytään verneltä, että montako hirveä omille koirillesi kaadettiin viime syksynä niihin oikeaoppisiin työskentelyihin? Vastaukseksi ei käy, että olis ammuttu, mutta ku sen ja sen takia just sillon jäi ampumata..
Millanen koira sitten lie tuutikin pihassa, sitä en tiijä.
Meinaan, ettei tuollaset tulkinnanvaraset asiat kuulu koesääntöihin.
Re: Pohjoismaiset haukkukoesäännöt
Ei niitä esteitä tartte keksiä, niitä on oikeaasa elämässä ihan tarpeeksi, yksi tuli mieleen:Näätä kirjoitti:Täällähän olikin koplakka käynnissä, ja hyvä niin.
Minä määrittelen sen sillä tavalla että, hyvä viettisen koiran töitä ei katkaise mikään edellä mainituista esimerkeistä, voidaan vain ihmetellä että mikähän karkon aiheutti ja jäädään odottelemaan uusintahaukkua. Ainut mikä katkeaa on viivan veto jos tullee tuo toinen koira haukkuun ja sekin pitäisi olla merkintänä maastokortissa ja pöytäkirjassa.karhumäki kirjoitti:Tuohon hirven jättämiseen vielä, miten todetaan työskentelyn katkeamisen syy jostain vaikka kilometrin päästä, jos sitä ei kukaan näe tai kuule?
Vieras koira, marjastaja, auto, naapuriseuran hortoilija...
Ja kuka sen työmaa-alueen määrittelee.
Toisin sanoen hyvällä koiralla on hyvin vähän nuita häiritseviä esteitä.
Ajokoira hirvihaukkuun => kyllä tulee lähtö hirvelle kun ulina kimppu kaahaa tuhatta ja sataa paikalle, sitten mennään ja kauas.
Eläkää ny saakutti olko niin musta/valakosia kaikkea mahdotonta ja mahollista tapahtuu kuun ja auringon alla. Päivät ei ole veljiä keskenään
Se että koe sääntöjen ei tartte antaa noita keskeytyksiä anteeksi on hyvä juttu. Pelimiehet ei voi pelata epämäräisillä tulkinnoilla .
Re: Pohjoismaiset haukkukoesäännöt
Yritän pysyä otsikossa, kun kerran sen noin muotoilin
koirien hyvyyksiä ja tuhmuuksia on parissa eri kohdassa jo ruodittu
Osan noista svenskatalande-säännöistä suomensin, mutta olisipa erinomaista saada ne selkokielelle, olisi helpompi puntaroida.
Aloitettaisi sitten kohdasta haku tuo puntarointi,
tuolla toisella puolellahan ne inttää vaikka kohdasta milloin haku katsotaan aloitetuksi, mutta mustasta koirasta kyllä näkee milloin linkku on irti
koirien hyvyyksiä ja tuhmuuksia on parissa eri kohdassa jo ruodittu
Osan noista svenskatalande-säännöistä suomensin, mutta olisipa erinomaista saada ne selkokielelle, olisi helpompi puntaroida.
Aloitettaisi sitten kohdasta haku tuo puntarointi,
tuolla toisella puolellahan ne inttää vaikka kohdasta milloin haku katsotaan aloitetuksi, mutta mustasta koirasta kyllä näkee milloin linkku on irti
Re: Pohjoismaiset haukkukoesäännöt
Minun ruatti on aika ruastunut mutta yritetään jotain. (Kielitaitoiset sitten voi korjata).
Tässä on oikeastaan yhdistetty meidän kaksi ekakohtaa, eli hakunopeus ja laajuus. Lisäksi sen arvostus on suhteellisesti suurempi kuin ennen eli kerroin on 1,5. ( nykyisillä säännöillä nopeus ilman gps vekotinta on ollut enemmän tai vähemmän mutua. Koira voi lähteä kuin haukirannasta mutta puskan takana vauhti laskee jo kävely noppeuteen.)
Ymmärsinkö oikein että jos haku on liian laajaa yli 30 min siitä napsahtaa maximissaan pisteitä 8?
Tässä on oikeastaan yhdistetty meidän kaksi ekakohtaa, eli hakunopeus ja laajuus. Lisäksi sen arvostus on suhteellisesti suurempi kuin ennen eli kerroin on 1,5. ( nykyisillä säännöillä nopeus ilman gps vekotinta on ollut enemmän tai vähemmän mutua. Koira voi lähteä kuin haukirannasta mutta puskan takana vauhti laskee jo kävely noppeuteen.)
Ymmärsinkö oikein että jos haku on liian laajaa yli 30 min siitä napsahtaa maximissaan pisteitä 8?
Re: Pohjoismaiset haukkukoesäännöt
Noinhan se menee ekalenkin löytö (ehdotus) , kuin Karhumäki haastaa .Linkku auki , tehokas ja nopea matkanteko yli 600 metriä , löytö, niin kymmenen pojoa on taskussa . Tasapuolinen kaikille hirvikoira roduille .
Kyllä se niin varmasti on , että tuskimpa nämä yltävät pitkään aikaan meidän kirjaamme , niinkuin aikaisemmin ajattelit .On niissä niin paljon oikeita asioita ja uudistuksia. Kääntäminen Suomeksi ensimmäistä "sapluunaa" , onko siinä nyt mitään " tolkkua" .
Kyllä se niin varmasti on , että tuskimpa nämä yltävät pitkään aikaan meidän kirjaamme , niinkuin aikaisemmin ajattelit .On niissä niin paljon oikeita asioita ja uudistuksia. Kääntäminen Suomeksi ensimmäistä "sapluunaa" , onko siinä nyt mitään " tolkkua" .
Re: Pohjoismaiset haukkukoesäännöt
Jatka vain Kojamo , hyvä .
Re: Pohjoismaiset haukkukoesäännöt
Minkä verran kuljet kokeissa/pyynnissä syksyisin? Monestako koirasta on kokemus?[/quote]teukka1 kirjoitti:TV Marko M
Kiitos mielen kiinnosta, Kokemusta on kymmenistä eri koirista useista roduista pidät ilmeisesti minua rippikoulu poikana.
Hirviä olen metsästänyt 25 vuotta sinä aikana itselläni on ollut vain neljä karjalankarhukoiraa kun ovat niin pitkäikäisiä ja sellaisia minkä ne on nuorena osanneet on myös vanhana taitaneet.Kaatoja on tullut tänä aikana keskimäärin 4 kpl kautta joka vuosi.Minkä rotuisia koiria itse harrastat ja millä puolen suomenniemeä niille ruokakuppia täytät.
Lisäksi kiinnostaisi tietää kenen asioita yrität hoitaa veljesi akan anoppimuorin vai isän äitin kummin kaiman.Jään odottamaan vastauksiasi miellenkiinnolla ?.
TV Teukka1
Marko Maaninka
Re: Pohjoismaiset haukkukoesäännöt
Tämä edellinen kirjoitus on tarkoitettu Marko L ? .Voitais kirjoitella oikeilla nimillä.
TV Marko Maaninka !
TV Marko Maaninka !
Marko Maaninka
Re: Pohjoismaiset haukkukoesäännöt
Omalla nimellä kirjoittelen. Tuskin sua oon kovasti arvostellu. Harmaja rotuja on tällä hetkellä, mutta syksyllä tulee karhukoirakin häkkiin. Anoppia ei vielä ole, mutta ehkä tulevaisuudessa semmonkin löytyyteukka1 kirjoitti:Tämä edellinen kirjoitus on tarkoitettu Marko L ? .Voitais kirjoitella oikeilla nimillä.
TV Marko Maaninka !
Marko Lukkarinen