HYVÄN TUOMARIN OMINAISUUDET

[Karhu]

Hirvenhaukkukokeet ovat mitä mielenkiintoisin harrastus. Vaikka koekäyntejä kohdalleni on tullut vain vähäisisssä määrin, niin joitakin havaintoja yhteisestä harrastuksesta on mielen syövereihin jäänyt. Muutamia kertoja on sattunut niin pätevä koiranohjaaja, että mieleen on ehtinyt tulla ajatus arvostelukortin antamisesta koiranohjaajan täytettäväksi, kun me tuomarin virkaa hoitaneet emme ole olleet ajantasalla. Vielä on kuitenkin lopulta päädytty vanhanaikaiseen malliin ja tuomarit ovat tehneet sen työn, mitä varten ovat metsään lähteneet. Edelläkuvatussa ei ole luonnollisesti mitään ihmeellistä ja erikoista, se oma sesse kun on meillä itsekullakin vain niin hyvä, että jotkut koiranomistajat lämpenevät jo ihan omistamisen ilosta.

Joskus hirvenhaukkukokeissa on tullut mietiskeltyä hyvän koetuomarin ominaisuuksia. Yhä enemmän ja useammin kaksi ominaisuutta nousee mielestäni yli muiden. Ominaisuudet ovat maastokelpoisuus ja lukutaito. Pikaisesti vilkaisten eivät vaikuttaisi ylivoimaisilta ominaisuuksilta saavuuttaa kenenkään normaalin Suomen kansalaisen. Käytäntö osoittaa kuitenkin yhä useammin toista. Lukutaidon osalta en ole niin huolissani, koska tuomareita on kaksi. Yleensä ainakin toinen osaa avata sen pienen punaisen kirjan ja lukea arvosteluohjeet siinä lomassa kun kehuu oman koiransa ylimaallisia suorituksia.

Maastokelvottomuudestamme on vahvoja todisteita maanpuolustuksestamme vastaavalla organisaatiolla ja itsekullakin lukuisia omakohtaisia havaintoja. Me lihomme ja samalla laiskistumme sitä tahtia, että alkaa olla todellinen onnenpotku jos tuomariryhmään sattuu kaksi sellaista jamppaa, jotka jaksavat kävellä normaalin koerän ajan. Saatikka sitten, että karkkoa joudutaan ottamaan kuuluviin parin kilometrin ripeämmällä pyrähdyksellä. Ei onnistu enää kovinkaan usein.

Huonoimmassa tapauksessa koekoira voi saada etua tai kärsiä siitä, kuinka maastokelpoisia tuomarit ovat. Asiaan voisi mielestäni kiinnittää huomioita - eli hyvän hirvikoetuomarin kaksi tärkeintä ominaisuutta ovat MAASTOKELPOISUUS ja LUKUTAITO!

Vai väittääkö joku vastaan?

[vekeh]

Näistä koetuomarin ominaisuuksista puheen ollen toit esiin lukutaidon ja maastokelpoisuuden puutteen joissakin tapaukissa . Tämä on totta . Hyvin monta koetta on pilattu sillä , kun lähdetään pyrkimään jo heti ensimmäisen karkon jälkeen haukulle auton avulla . Käy hyvin usein niin , että koira kuulee ohjaajan auton äänen ja lähtee yhteydenotolle eikä välttämättä ole enää halukas palaamaan työmaalleen . Jos ryhmä olisi jalkautunut ja edennyt haukun tuntumaan niin homma olisi jatkunut ja koiralle olisi saatu kunnon tulos . Kannatan ehdottomasti sitä , että tuomariryhmä seuraa koiraa jalkaisin , jos nämä siirtymät ovat vain muutama kilometri .
Pari vuotta sitten näitä jääviysasioita muutettiin ja sen perusteella saman perheen aviopuolisoista toinen tai muu sukulainen voi toimia tuomaritehtävissä samassa kokeessa ja samassa luokassa kunhan ei satu arvonnassa omalle koiralle . Tämä käytäntö on osoittautunut eräissä tapauksissa hyvin huonoksi jos sitä käytetään jopa KV-kokeissa , joissa on arvokkaat palkinnot . Kaikki eivät ole suoraselkäisiä suomalaisia , vaan pyrkivät toiminnoillaan vaikuttamaan lopputulokseen . Eräässä kokeessa lopulta voittajakoiran ohjaajan mukanaan tuoma tuomari etsi purkutilanteessa vaikka mitä vikoja arvostelemastaan koirasta saaden sen tuloksen painettua alaspäin . Kokeen aikana puhelimet olivat ahkerassa käytössä ja viestit kulkivat puolin ja toisin . Esimerkiksi tämä ryhmätuomarina toiminut ei muka kuullut karkon jälkeen samoja minuutteja kuin mukana ollut palkintotuomari ja sai sillä kuullun haukun määrän alle 200-minuutin , vaikka gps:n antama määrä oli yli 250 minuuttia 300 minuutista . Samoin haukun kuuluvuus todettiin olevan 2,3 kilometriä ja siitä huolimatta tämä ryhmyri ei muka kuullut haukkua kilometrin päästä .
Tällaiset henkilöt jättävät hyvin huonon maun koetoimintaan . Tavoitteenahan tulisi olla kokonaisuuden arviointi eikä kaatuilla lillukan varsiin .

[karhu_koira]

Tästä voisi päätellä, että sitten myös noissa pitkissä avo-kokeissa saatetaan pelata joskus vilunkia? Vai mitä mieltä olet vekeh pitkän linja koira- ja koemiehenä asiasta?

[kku]

Kyllä minä ainakin pidän aina auton lähettyvillä, nykyään kun on gepsit sun muut niin miksi sinne haukulle pitää autolla ajaa jos koiraansa epäilee! Sen lisäksi pitkien karkkojen perässä saat kävellä pari tuntia ennen kuin haukun saat kuuluville ja on siinä myös turvallisuuskysymys kun voit ajaa varmistaan koiran turvallisia pikateiden ylityksiä ym. Itse monasti hoidan toisen tuomarin kanssa karkot ja toinen siirtää autoa tarpeen mukaan ja kuulostelee siellä. Yksi tuomarin tärkeä ominaisuus on myös "maalaisjärjen käyttäminen" ja yleensä sitä löytyy sellaisilta tuomareilta jotka kilpailevat myös aktiivisesti omilla koirillaan. Kaikkien tuomareiden kanssa kyllä on hyvin maastossa pärjätty kun ei oteta tätä harrastusta liian vakavasti.

[hurja]

Kahdenviikonkoe tulos on monasti hyvin alustettu, hirvet katseltu valmiiksi, tuttu maasto, odotetaan hyvä keli, asiansa osaava tuomari tai tuomarit. Hyvän tuomarin ominaisuudet: Jätetään kilpailuhenki pois. Arvostellaan koira sen hetkisen tilanteen mukaan, ei oteta ennakko asenteita(Esim olen kuullut KK-keskustelu sivuilta) Hyvä kuulo,osaa ottaa koiramiehen kohtuulliset pyynnöt huomioon,osaa sijoittua maastossa niin ettei häiritse koetta,hyvä maasto tuntemus, jos ei tunne maastoa osaa käyttää opasta hyväkseen, kirjaa koko ajan tapahtumia ja pelaa ryhmän kanssa yhteen koiran parhaaksi, no on tietenkin hyvä jos osaa lukea ja välttävästi kirjoittaa

[eronemi]

Hyvä Ryhmätuomari tekee selväksi ennen koekappaleen irtilaskua miten koepäivänä edetään. Koiran työtä koepäivänä ja hyvyyttä arvostellaan, (olipa entiset ansiot vaikka Kuun arvoiset, ei omistajan) se on sääntö numro yksi. Omistaja kantaa vain eväseppua, koira tekee mitä tekee ja tuomarin on arvosteltava tekojen mukaan, ei ole vaikeaa sääntöjen mukaan kun tekee kellon ja tositapahtumien mukaan. Itellä on ollunna sikäli Joulu kun ei ole trvinnut arvotella kun joko selkeitä hakuja tai sitten hyviä ykkösiä.

[eronemi]

Hyvä Ryhmätuomari tekee selväksi ennen koekappaleen irtilaskua miten koepäivänä edetään. Koiran työtä koepäivänä ja hyvyyttä arvostellaan, (olipa entiset ansiot vaikka Kuun arvoiset, ei omistajan) se on sääntö numro yksi. Omistaja kantaa vain eväseppua, koira tekee mitä tekee ja tuomarin on arvosteltava tekojen mukaan, ei ole vaikeaa sääntöjen mukaan kun tekee kellon ja tositapahtumien mukaan. Itellä on ollunna sikäli Joulu kun ei ole trvinnut arvotella kun joko selkeitä hakuja tai sitten hyviä ykkösiä.

Itse olen kovinkin vastaan näitä kahden viikon kokeita koska jalostuksen kannalta se koira joka pelaa paikassa kun paikassa on sitä oikeaa jalostusainesta. Meistä jokainen voi tehdä tutussa ja valmiissa ympäristösä vaikka kuinka urosmehiläisen töitä mutta entäs sitten kun paikat ja ukot vaihtuu....Eli enpä paljoa anna arvoa AVO 1 tuloksille.....

[eronemi]

Tästä voisi päätellä, että sitten myös noissa pitkissä avo-kokeissa saatetaan pelata joskus vilunkia? Vai mitä mieltä olet vekeh pitkän linja koira- ja koemiehenä asiasta?

Ja Vekeh:n tuntien aikojen saatosta... Minutkin on niillä hirvillä kasvatettu.....

[eronemi]

Näistä koetuomarin ominaisuuksista puheen ollen toit esiin lukutaidon ja maastokelpoisuuden puutteen joissakin tapaukissa . Tämä on totta . Hyvin monta koetta on pilattu sillä , kun lähdetään pyrkimään jo heti ensimmäisen karkon jälkeen haukulle auton avulla . Käy hyvin usein niin , että koira kuulee ohjaajan auton äänen ja lähtee yhteydenotolle eikä välttämättä ole enää halukas palaamaan työmaalleen . Jos ryhmä olisi jalkautunut ja edennyt haukun tuntumaan niin homma olisi jatkunut ja koiralle olisi saatu kunnon tulos . Kannatan ehdottomasti sitä , että tuomariryhmä seuraa koiraa jalkaisin , jos nämä siirtymät ovat vain muutama kilometri .
Pari vuotta sitten näitä jääviysasioita muutettiin ja sen perusteella saman perheen aviopuolisoista toinen tai muu sukulainen voi toimia tuomaritehtävissä samassa kokeessa ja samassa luokassa kunhan ei satu arvonnassa omalle koiralle . Tämä käytäntö on osoittautunut eräissä tapauksissa hyvin huonoksi jos sitä käytetään jopa KV-kokeissa , joissa on arvokkaat palkinnot . Kaikki eivät ole suoraselkäisiä suomalaisia , vaan pyrkivät toiminnoillaan vaikuttamaan lopputulokseen . Eräässä kokeessa lopulta voittajakoiran ohjaajan mukanaan tuoma tuomari etsi purkutilanteessa vaikka mitä vikoja arvostelemastaan koirasta saaden sen tuloksen painettua alaspäin . Kokeen aikana puhelimet olivat ahkerassa käytössä ja viestit kulkivat puolin ja toisin . Esimerkiksi tämä ryhmätuomarina toiminut ei muka kuullut karkon jälkeen samoja minuutteja kuin mukana ollut palkintotuomari ja sai sillä kuullun haukun määrän alle 200-minuutin , vaikka gps:n antama määrä oli yli 250 minuuttia 300 minuutista . Samoin haukun kuuluvuus todettiin olevan 2,3 kilometriä ja siitä huolimatta tämä ryhmyri ei muka kuullut haukkua kilometrin päästä .
Tällaiset henkilöt jättävät hyvin huonon maun koetoimintaan . Tavoitteenahan tulisi olla kokonaisuuden arviointi eikä kaatuilla lillukan varsiin .

Tahikka omistajan rouvan hameen helmohin..... Ei kyseisen kirjoittan, tarkoittaen Veken, mutta erään kunnioitetun arvosteltavan tapauksessa.........

[Mikanteri]

Hyvä Ryhmätuomari tekee selväksi ennen koekappaleen irtilaskua miten koepäivänä edetään. Koiran työtä koepäivänä ja hyvyyttä arvostellaan, (olipa entiset ansiot vaikka Kuun arvoiset, ei omistajan) se on sääntö numro yksi. Omistaja kantaa vain eväseppua, koira tekee mitä tekee ja tuomarin on arvosteltava tekojen mukaan, ei ole vaikeaa sääntöjen mukaan kun tekee kellon ja tositapahtumien mukaan. Itellä on ollunna sikäli Joulu kun ei ole trvinnut arvotella kun joko selkeitä hakuja tai sitten hyviä ykkösiä.

Itse olen kovinkin vastaan näitä kahden viikon kokeita koska jalostuksen kannalta se koira joka pelaa paikassa kun paikassa on sitä oikeaa jalostusainesta. Meistä jokainen voi tehdä tutussa ja valmiissa ympäristösä vaikka kuinka urosmehiläisen töitä mutta entäs sitten kun paikat ja ukot vaihtuu....Eli enpä paljoa anna arvoa AVO 1 tuloksille.....

..Olenpa juuri samaa mieltä. Voisiko tuon AVO-kokeen nimikkeen muuttaa muotoon "HIRVENHAUKKUTAIPUMUS"-koe, tyyliin karhutaippari, ja läpi mennessään se olisi avain VOI-luokkaan..?? Ja tämän myötä jalostusneuvontakin säästyisi loppuunpalamiselta.......

[eronemi]

Hyvä Ryhmätuomari tekee selväksi ennen koekappaleen irtilaskua miten koepäivänä edetään. Koiran työtä koepäivänä ja hyvyyttä arvostellaan, (olipa entiset ansiot vaikka Kuun arvoiset, ei omistajan) se on sääntö numro yksi. Omistaja kantaa vain eväseppua, koira tekee mitä tekee ja tuomarin on arvosteltava tekojen mukaan, ei ole vaikeaa sääntöjen mukaan kun tekee kellon ja tositapahtumien mukaan. Itellä on ollunna sikäli Joulu kun ei ole trvinnut arvotella kun joko selkeitä hakuja tai sitten hyviä ykkösiä.

Itse olen kovinkin vastaan näitä kahden viikon kokeita koska jalostuksen kannalta se koira joka pelaa paikassa kun paikassa on sitä oikeaa jalostusainesta. Meistä jokainen voi tehdä tutussa ja valmiissa ympäristösä vaikka kuinka urosmehiläisen töitä mutta entäs sitten kun paikat ja ukot vaihtuu....Eli enpä paljoa anna arvoa AVO 1 tuloksille.....

..Olenpa juuri samaa mieltä. Voisiko tuon AVO-kokeen nimikkeen muuttaa muotoon "HIRVENHAUKKUTAIPUMUS"-koe, tyyliin karhutaippari, ja läpi mennessään se olisi avain VOI-luokkaan..?? Ja tämän myötä jalostusneuvontakin säästyisi loppuunpalamiselta.......

Juuri näin. Eli se koira joka itsenäisesti löytää hirven, olipa matka mikä hyvänsä (koska voivat ne olosuhteet olla toisinaanaikaan helvetillisetkin...) ja työstää sitä sen kaksituntisen joka varmsti riittää silloin jos on tappotarkoitus, riittäisi siihen avoykköseen.. Voitajaan se karkko tahi pari ja loppu työskentely ampumatilaisuuteen eikä siihen silmittömään pakoon josta koira saadaan joltain tieltä väliin ajaen kiinni....Elikkä sw oikea ykkönen pitisi päättyä poiskutsumiseen haukusta.....

[eronemi]

Ja kyllä sen tuomarin, joka at:tä meinaa ottaa, on oltava ominaisuuksiltaan sissi eikä mikään pyllimakkara... minä en ainakaan lähtisi metsään oman koirani knssa jos tuomarit olisivat joitainMC-Donalds ukkoja....... Ite kun kuitenkin uskaltaa lähteä muille asianosaavaksi tuomariksi koska tahansa...

[ROKKA]

Muutamista kirjoituksista päätelen pitäisi tuomarien kuulua valio ryhmään,eli voisihan olla pääsykokeet tuomareille tyyliin esim.juoksutesti 12min vähintään 2500m metsästysvarusteissa,ylioppilas koulutus takaisi kirjoitus ja luku taidon,ikäraja 60v.varmistamaan jollain tapaa selvä järkisyyttä ja kerran vuoteen testien tarkistus tilaisuus ja raakit syrjään.Ois varmaan helppo löytää tuomarit eikä tarttes niitten takia pelätä kokeen epäonnistumista.Suoraan sanoen aivan -piip- jauhantaa ja tekemisen puutetta jollain.

[vekeh]

Jotkut eivät arvosta 2-viikon avokoetta . Miksi ? Eihän se ole sen kummempi kuin tuo voittajaluokan koekaan . Keskimäärin on kolmas osa kokeessa olleista koirista hakupisteillä . Tämäkin kertoo sen , että ei sillä maaston - ja kelin hyvyydelläkään aina saada huipputulosta , kuten jotkut kuvittelevat . Jos avokokeessa onnistuu niin kyllä se sama koira yleensä yrittää heti voittajaluokassakin , jolloin koirat taidot - ja metsäverisyys punnitaan uudelleen . Tällöin ei ratkaise nuo avokokeen edut , vaan arvan antama maasto ja tuomarit .
Täällä yksi mielipiteen esittäjä sanoi pitävänsä auton lähellä ja heti karkon tapahduttua turauttaa lähemmäksi haukkua . Niin minäkin ajattelen tekeväni , jos hirvi ja koira ottaa useamman kilometrin loikan . Olen tavannut kokeissa sellaisia tuomareita , jotka eivät lähde roikkumaan koiran perään lainkaan , vaan heti ollaan seuraamassa koiraa pelkästään autolla aina lähimpään mahdolliseen paikkaan haukusta , vaikka siirtymä on ollut vain pari kilometriä . Ajatellaanpa oikein huonoa tuulista ja sateista keliä , jolloin kuuluvuus on hyvin heikko . Jos edes toinen tuomareista lähtisi karkon perästä seuraamaan koiraa niin se kuulisi haukkua jossakin kanjonissa vajaan kilometrin päässä , joka muutoin jäisi kuulematta . Kun vielä sattuu gps:ssäkin olemaan niin huono kenttä , ettei se pelaa niin miten silloin todetaan koiran työskentely ? Samaa kaavaa ovat jostakin syystä alkaneet jotkut tuomarit käyttää hakutyöskentelyn aikana . He eivät suostu liikkumaan lähtöpisteestä minnekään , kun haluavat seurata koiran hakutyöskentelyn ja selittävät koiran ohjaajalle , että jos liikutaan niin tulee etsitty löytö . Hyvin hakevalle koiralle tulee harvan hirvitiheyden alueilla ylilaaja hakukuvio ja kuitenkin lopulta se tutkalöytö , joka syö paljon pisteitä . Verrattaessa tätä suoritetta , jossa löytö on tapahtunut kuulorajan ulkopuolelta useamman kilometrin päästä toiseen lähellä pukertavaan koiraan , joka aloittaa kuuluvuusalueelta 0,8 km ylittävältä matkalta niin onhan siinä pisteytyksessä tosi iso ero . Tämä tutkalla löydetty koira on oikeassa metsästystilanteessa paljon arvostetumpi , mutta kokeessa se häviää aina tälle pukertajalle . Samoin käy jälkitarkalle koiralle , joka on aina vaikeissa keliolosuhteissa varma löytäjä ilmavainuiseen verrattuna . Jälkitarkka käyttää aikaa ja löytää lopulta haukuttavan . Ilmavainuiselta se jää useimmiten löytymättä . Jos löytyy niin jälkitarkka häviää löytötehokkuudessa , kun on käyttänyt aikaa löytöön johtaneeseen hakuun enemmän .
Hyvän tuomarin tuntomerkit omaksuu yleensä sellainen koiraharrastaja , joka itse kasvattaa koiria ja käy niillä kokeissa . Tällöin maailman kuva avartuu eikä elä siinä harhaluulossa , että se oma koira on se maailman paras .

[kku]

Älä vekeh vääristele sanomisiani, en mielestäni sanonut heti hurauttavani tuomareiden kanssa autolla haukulle, vaan toinen tuomari saa jäädä autolle kun toisen kanssa menen haukulle.Jos se karkko menee sillä sateisella ja tuulisella kelillä sen 2-3 km myötätuulen puolelle niin väitän että haukku on ennemmin kuuluvilla auton ja gps avulla kuin kävellen. mukavampaa se haukun kuuluvuuden kuunteluki on käydä autolla kokeilemassa!