Koiranpennun kehitys

[Pentti Koskelo]

Varmaan jokaisella karhukoiran omistajalla on joskus ollut koiran pentu.Mikäs sen mukavampaa,kuin seurata koiran kehitystä heti sen alusta asti.Minkälaisia vinkeitä koirilla on ollut heti nuorena ja eri kehitysvaiheissa.,mistä on kehittynyt kunnon pyyntikoira Omista voin kertoa sen verran,että yksi nartuista oli vihainen ja haukkui käynnissä olevaa ruohonleikkuria jo 3kk iässä ja olisi käynyt kiinni jos olisi päässyt tarhan läpi eli ei pelännyt mitään.Sama koira ajoi irti ollessaan pikku lintuja ja haukkui ja seurasi lentävää harakkaa ja kerran tuossa puolen vuoden ikäisenä seurasi ojanpäällä lentävää sorsaa ainakin kilometrin ja kun sorsa palasi takaisin,koira seurasi vieläkin.Tästä koirasta tulikin sitten varhaiskypsä hirven haukkuja ja aloitteli hirvihommia tuossa 9 kk iässä ja koirasta tuli käyttövalio.

[juppe]

Voisimpa kertoa tuosta tuosta yhdestä kk uroksesta lähipiirissä. Koiran ollessa 2-3 kuukauden iässä oli luonteeltaan ehkä jopa hieman säikky muistan kerrankin olin pihalla tupakalla ja penikka tietty mukana, oli juuri -piip- kun suojalumet valahti naapurin peltkatolta romisten alas. Penikka säikähti ja otti ulisten pikoumit nurkan taakse ja #"¤ka roiskui ympäriinsä. Tästä koirasta tuli kumminkin ihan kunnon kampe kva puolentoista vuoden iässä.

[makke]

Mulla on tarhassa juuri tuollainen Pentin kuvailema uroksen alku sillä erotuksella, ettei ole vihaisuutta esittänyt mitään kohtaan. Mutta pikkulintuja se viitsii pellolla kävellessä jahdata. Västäräkit on sille tosi mieluisia kun ne lentävät matalalla ja välillä laskeutuvat maahan koiran edessäkin. Koira näkee pikkulinnut monen sadan metrin päästä ja eikun perään. Ja onpa sen verran optimistin luontoinen, että yks päivä lähti n. 300 m korkeudessa yli lentävän heinurinkin perään. Siinä jäi kyllä äkkiä toiseksi mutta vauhti on kyllä koirallakin melkoista. Toivottavasti tästä otuksesta kehittyy hirvelle toimiva peli. Ikää sillä on nyt 9 kk mutta on vielä täysin hallittavissa irti ollessaankin.

[ristoreipas]

Minulla on uros -03 syntynyt, joka oli arka pentuna. Pelkäsi kaikkea outoa ja uutta. Ensimmäisen kesän totutin koiraa erilaisiin ärsykkeisiin. Paukullekin oli niin arka, että piti kävelytellä puolen kilometrin päässä haulikkoradasta, kun lähemmäs ei aluksi ollut mitään asiaa. Pikku hiljaa oppi luottamaan itseensä ja ulkoiset ärsykkeet ei ollut enää niin suuria "mörköjä". Monta kertaa kävi kuitenkin mielessä, että ei tästä voi tulla hirvenhaukkujaa. No... eka syksynä vähän reilu 7 kuisena haukuskeli pikku päräyksen, mutta elukat karkasi ja koira ei pahemmin seuraillut. Sitten seuraavana syksynä alkoi haukkumaan heti, kun sai irti löysäillä. Kehityskäyrä oli kokoajan nousujohteinen ja kokeissakin onnistuttiin ja mikä parasta hirvejä tuotiin vajalle. Kva-anomuksia laiteltiin postiin 2,5 vuotiaana ja vuotta myöhemmin mva-anomus. Koira on pärjännyt valtakunnan tasolla saakka, eikä aikuisiällä ole pelännyt vielä muuta kuin kerran lenkillä apulanta säkkiä . Joku saattaa miettiä, miksi valitsin ylipäätään tuollaisen pennun. Vastaukseksi annan sen, että eroja en löytänyt pennuista valinta hetkellä ja uskoin kylmän viileästi sukutauluun. En tiedä millaisia muiden pentujen ensimmäiset kuukaudet olivat, mutta eipä taida paljon kummempia pentueita ainakaan montaa olla (2 kpl kva & mva, 2 kpl kva, 1 kpl voi 1 haukkuja ja 1 kpl avo 1 (kova koira, mutta alapurenta). Minä en ainakaan tämän jälkeen ole tehnyt suunntaan tai toiseen suurempia johto päätöksiä koirasta ennen kuin koira kasvaa aikuisen mittoihin.

[Pentti Koskelo]

Tässä tulee esimerkki,mistä kenenkään ei pidä pahastua.Ei se sukutaulukaan kaikkea kerro.Enempi katson pentua pentuna ja yksilönä,kuin liikaa tuijotan sukutauluun.Katsokaapa esim.fin32892/04 .Jos yhdistelmä ei passaa,niin se ei passaa.Ei siinä auta maammelaulukaan eikä porilaisten marssi vaikka sukutauluun väännetään 8 suomen mestaria.Sukutauluun katsomalla tuntuisi että kaikista tulisi käyttövalioita,mutta ei.On se vaan ihmeellistä.Tämä oli vain yksi esimerkki ja niitä löytyy varmasti lisääkin ja toivon että tämä ei aiheuta pahennusta,sillä tietokannasta kaikkien on niitä mahdollisuus käydä tutkimasa.

[mikko uusipaikka]

Mun syyskuussa syntynyt kku oli 3kk kun toin kotipihalle kauriin nylettäväksi. Pentu hoksas kauriin ja alotti "seisonta haukun" jota kesti noin minuutin, haukun jälkeen pentu kävi raatoon kiinni ja alko innokkaasti repiä karvaa. Pari viikkoa tämän jälkeen toin ketun rupin kotia ja pentu oli jälleen vapaana pihalla. Taas alkoi seisontahaukku mutta tällä kertaa pentu ei käynnyt raatoon kiinni. Pari viikkoa sitten näin pellolla hirviä ja käytiin pennun kanssa eka kertaa haistelemassa hirven hajuja. Koira oli talutushihnassa. Seurattiin jälkeä jokin matkaa ja kovasti oli koiralla haluja mennä kovempaa kuin isäntä. Sitten, kun lähettiin kotia päin niin jouduin palanmatkaa vetää koiraa perässä pois metsästä ja koti matkalla koira teki muutaman "yllätyshyökkäyksen" takanapäin olevien hirvien suuntaan josko vaikka remmi katkeais kun oikein nykäsee.

[Pentti Koskelo]

Sehän on hyvä merkki,jos koiran joutuu tuomaan kaksinkerroin pois hirveltä.Siitä on noin 15 vuotta aikaa,kun asuin Keminmaassa.Lähin iltapäivällä ulkoiluttamaan kahta noin 3kk ikäistä pentua. Yllätys,yllätys,Polulla tuli lauma isoja mustia hiehoja,jotain lihakarjaa vastaan.Elukat ottivat ritolat ja pennut lähtivät perään.Haukku alkoi noin puolen kilometrin päästä.Sain houkuteltua pennut pois ja vein ne autoon.Takaikkuna oli jäänyt auki ja pennut karkasivat uudestaan haukkumaan.Toinen näistä nartuista osoittautukin sitten lahjakkaaksi ja siitä tuli sitkain tähänastisista ja toinenkin haukkui muistaakseni 2 ykköstä eli jo aika nuorena pennut näyttävät jotakin merkkejä,kun niitä vain osaa tulkita.Saattaa se joskus pennun valinta mennä mönkäänkin.Muutama vuosi sitten syntyi pentue,ja ajattelin jättää vaivanpalkaksi nartun,joka asiantuntijoiden avittamana sitten valittiin.Koira oli komea ja siitä oli muistaakseni kuvakin jonkun jutun yhteydessä pystykorvassa.Haastattelijallekin onneton vielä kerroin että kysymyksessä on yksi parhaista pennuista mitä minulla onkoskaan ollut.Jos ollaan rehellisiä,niin riistavapaata koiraa ei ole koskaan minun tarhassa ollut eikä tule olemaan.Kannataa luottaa omaan tekemiseen eikä luottaa liikaa asiantuntija lausuntoihin.

[karhu_koira]

Tuossapa oman tessun eka haukut sorkkaelukalle: http://www.youtube.com/watch?v=VAn5hkjWgIw

Taisi olla koira ensimmäistä viikkoa uudessa kodissaan eli ikää joku 8 viikkoa. Pysy häntä ylhäällä Vastaa suurinpiirtein sitä venäjän riimukarhutestiä. Oma koira ainakin toimii suurinpiirtein samoin kummallekin. Saman koiran eka haukut hirvelle oli tasan 6 kuukautisena ja on se sen jälkeenkin niille puhutteluja pitäny. Ei mikään huippu, mutta omasta mielestäni kohtuullisen kiinnostunut hirvistä ainakin nartuksi.

[ristoreipas]

Niin... Eihän ne tittelit periydy, mutta kyllä minä ainakin tuijotan mieluummin sukutauluja, kuin uskon esson baarin puheita. Helppoahan se jalostustyö olisikin, jos kaksi kovaa koiraa monistetaan, niin tulos olisi aina ennalta selvillä. Pojat on poikia ja jutut on juttuja. Minä aloitan tästä eteenpäinkin koiran pennun valinnan sukutauluja tutkimalla. Mestareita siellä ei ole pakko löytyä, mutta kovia vähintään 300 minuutin koiria siellä pitää olla.
Jututin kerrattain kovaa karhumiestä (jolla kylläkin oli villasukan värisiä koiria) pennun valintaan liittyvistä "taikatempuista" ja nimenomaan karhuveriä ajatellen. Mies totesi, ettei siinä ihmeempiä taikatemppuja (suumerkit ym) tarvita. Karhuverisyys sukutaulussa tunnusti olevan ykkös asia. Sitten pentua valitessaan mies valitsi aina fiksuimman (rauhallinen,aktiivinen,muiden kanssa toimeen tuleva jne). Kovanaamat hän jätti ottamatta. Perusteli näkökantaansa ihmisiin verraten ja asetti minulle kysymyksen: " Kumpi mies on kovempi luu yhteiskunnassa kolme-kuusikymppisenä, se joka räyhää kaljapäissään 13 vuotiaana matkahuollon nurkilla ja vetää turpaan ikätovereitaan ja mieluummin vähän pienempiä, vai se joka lukee läksynsä, pesee hampaansa ja pistää tulosruudun jälkeen nukkumaan ? Aika selväksi kävi tällaiselle tyhmemmällekin kaverille, mitä konkari tarkoitti.

[Hukkapätkä]

Omista voin kertoa sen verran,että yksi nartuista oli vihainen ja haukkui käynnissä olevaa ruohonleikkuria jo 3kk iässä ja olisi käynyt kiinni jos olisi päässyt tarhan läpi eli ei pelännyt mitään.Sama koira ajoi irti ollessaan pikku lintuja ja haukkui ja seurasi lentävää harakkaa ja kerran tuossa puolen vuoden ikäisenä seurasi ojanpäällä lentävää sorsaa ainakin kilometrin ja kun sorsa palasi takaisin,koira seurasi vieläkin.Tästä koirasta tulikin sitten varhaiskypsä hirven haukkuja ja aloitteli hirvihommia tuossa 9 kk iässä ja koirasta tuli käyttövalio.

Meiän poikakin haukku viime kesänä 3 kuukautisena ruohonleikkuri. Ensi syksynä nähään minkälainen peli tulee hirvelle, kiinnostusta ainakin näyttäis olevan.

[MUSTA1]

Oma koiruus aloitteli viimekesänä pikkulinnuilla, ollen silloin n.4 kk:n ikäinen.
Kävi aina saattelemassa jonkun matkaa.
Homma jatkui sitten syksyllä metsälintujen jahtaamisella ja lokakuulla alkoi haukkumaan metsälintuja puuhun.
Siinä välissä törmäsi pariin metsäjänikseen ja silloin mentiin taas.
Alkoi välissä jo tympimään kun aina sattui teeriä eteen, melkein joka reissulla.

Loka-marraskuun vaihteessa saatin se syksyn ainoa hirvihaukku, sitä kesti noin vajaa 15 min.
Hirvi vaan jäi ampumatta olosuhteiden pakosta.
Hyvä puoli oli että koira kävi kolmeen kertaan saattelemassa hirveä.
Loppu syksy meni ilman mitää isompia kontakteja.

Mielenkiinnolla odotan tulevaa jahtikautta ja vähän sitä parempaa tuuria...