Tarua vai totta?

Tämän otsikon alla keskustellaan karjalankarhukoiriin liittyvistä asioista.

Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1

Vastaa Viestiin
korpiritari
Viestit: 929
Liittynyt: 19 Loka 2013, 13:17

Re: Tarua vai totta?

Viesti Kirjoittaja korpiritari » 18 Marras 2014, 14:49

sieppi kirjoitti:Ei anna uusi sääntökirja siihen mahdollisuutta, että erän jälkeen kokeillaan tottelevaisuutta haussa mutta siihen antaa, että koira päästetään heti kokeen alussa irti ja kun se on irronnut sellaisen sadasta kolmeensataan metriä, kutsutaan siinä takaisin. Jos tulee tällöin, nimenomaan kutsusta, takaisin voidaan tottelevaisuus todeta riittäväksi mutta tuota ei vielä hakulenkiksi lasketa.
:thumbsup: Oikea perustelu :thumbsup:

Sääntöjen muuttuessa tässä tehtiin virheellisiä tulkintojakin. Kömmähdyksen johdosta (kuulopuheita) käynyt silleen että Tutka meni väärään osoitteeseen kansainvälisessä kokeessa 1-tilasta. Lieneekö Tarua vai Totta
Rauno Juntunen

korpiritari
Viestit: 929
Liittynyt: 19 Loka 2013, 13:17

Re: Tarua vai totta?

Viesti Kirjoittaja korpiritari » 24 Marras 2014, 23:15

L.I.V. Bresneviläisyyttäkö; Me ollaan juroja ukkoja/akkoja päätöksien kanss tääl Spj:ssä. Vastustetaan muutoksia Viimeiseen asti!. Viimeisinä hyväkyttiin muutos jotta koiramme voivat haukkua KVA arvon samanavuonna, suoritukseen tarvittiin vähintään 2 vuotta. "Potentiaalia kyllä löytyi koiristamme". Viimeiseen asti me vastustettiin tutkankäytön salliminen kokeessa. Etua olisi ollut tästäkin rodullemme. Viimeiseen asti me vastustetaan uudistetaan tulevaisuudessakin kilpailusääntöjen saattamisesta ajanhengen mukaiseksi. Olemmeko Korpikansaa?

Viimeiseen asti me vastustamme rodunvaihtoa (vaikka harmikseen), Se on Viimeiseenasti näin :thumbsup:
Rauno Juntunen

pentti koskelo
Viestit: 982
Liittynyt: 27 Helmi 2014, 11:47

Re: Tarua vai totta?

Viesti Kirjoittaja pentti koskelo » 30 Marras 2014, 17:52

Karhukoiramiesten kanssa ollut puhetta koirien hakulaajuudesta.Osa kouluttaa koiria hakemaan istumalla yhdessä paikassa tuntikausia.Yksi oli koulannut koiran hakemaan savotassa.Kun koira kuulee moottorisahan äänen,uskaltaa koira mennä kauas isännästä ja tällä konstilla oppii koira hakemaan sitten hirvet kaukaakin.Sattuu porukkaan tietysti yksi koiramies jonka koiralla omistajansa mukaan ylilaaja haku.Todennäköisesti niitä Kärsämäen Nesteen miehiä.Miten sen sitten haun saa korjattua ettei mene liian laajaksi.Yksi ehdottaa.Kaiva ison suoalueen keskelle kaivinkoneella syvä monttu ja mene istumaan sinne pohjalle.Kun koira ei näe isäntää ei se kauas uskalla lähteä.Kun ukkoa ei ala näkyä koira käy montun reunalla aina kuikuilemassa missä isäntä viipyy.Jos haku ei tällä konstilla lyhene kannattaa kokeill parempaa konstia esim jättämällä koira vuorostaan sinne monttuun.Riippuu rodusta miten kauan tälläista hoitoa koiralle kannattaa antaa.

korpiritari
Viestit: 929
Liittynyt: 19 Loka 2013, 13:17

Re: Tarua vai totta?

Viesti Kirjoittaja korpiritari » 30 Marras 2014, 22:04

Tapaus tämäkin; Arvokoe v.2012 uusilla säännöillä. I-Palkintona tutka, II-p kivääri. Koiraryhmä lähti metsää asiantuntevasti juttutuulella äänekkäästi. Ilmeisesti tuomariryhmä oli pitänyt hauskaa illalla (tuoksui jopa kokouksessa käyneeltä peräpenkillä). Koe lähti kulkemaan hyvin, kutsusta ei tosin yhteydenottoa saatu ekalenkiltä. Ensilenkiltä kuultiin koiran vinkaisu, vinkaisu todettiin ilmeisesti pomppu-jänikselle annetuksi, ainakaan hirveä ja koiraa ei nähty samassa kuvassa. Löytöhaukku toteutuu kiinteänä 6km/28min. Tuomariryhmä / koiranohjaaja oli (ainakin piti olla) yhteisymmärryksessä tapahtumien kulusta. Koe etenee toiseen karkoon… Toisella tuomarilla (rt) tuli vähän löysäolo, oli ns. ”hyydökseen” menon aika, vatsa näes kuralla. Aikaa kului tovin reissulla, "hyydökseltä" palattiin puhelin kädessä, ko. reissulla oltiin seurattu kaverin koiruutta samassa kokeessa (josta tiedettiin >arvostelua vaille nappi-suoritus). Nyt alkoi tämän koken kulun selvittely paperille; Tuomari kirjasi löytötapahtumat; karannut löytö koiran vingahtelupaikalta. Kokeenkulusta oltiin aiemmin keskusteltu metsässä "nyt oltiin erimieltä". R:n ilmoitti/kirjasi kokeenkulun, ”vingahduksen kuuleminen todistaa löydön”. Koe meni kuitenkin persuuksilleen (pikku 1-tulos), vaikka koiruus teki lopputyöt mallikelpoisesti. Ylituomari vahvisti löytötapahtuman/ koetapahtumat RTn mukaiseksi, vähäpuheisen koiranohjaajan lausuntoista huolimatta. Ylituomarin puhuttelun jälkeen selvisi että Rt:n kaveri koira oli voittanut arvopalkinnon.
(Tästäpä todenperäisestä tarinasta voipi ottaa oppia tuomarin liveseurannasta kaverin koiraa kokeenaikana)
Rauno Juntunen

kärppä81
Viestit: 150
Liittynyt: 27 Loka 2009, 17:59
Paikkakunta: kivitaipale

Re: Tarua vai totta?

Viesti Kirjoittaja kärppä81 » 30 Marras 2014, 22:21

korpiritari kirjoitti:Tapaus tämäkin; Arvokoe v.2012 uusilla säännöillä. I-Palkintona tutka, II-p kivääri. Koiraryhmä lähti metsää asiantuntevasti juttutuulella äänekkäästi. Ilmeisesti tuomariryhmä oli pitänyt hauskaa illalla (tuoksui jopa kokouksessa käyneeltä peräpenkillä). Koe lähti kulkemaan hyvin, kutsusta ei tosin yhteydenottoa saatu ekalenkiltä. Ensilenkiltä kuultiin koiran vinkaisu, vinkaisu todettiin ilmeisesti pomppu-jänikselle annetuksi, ainakaan hirveä ja koiraa ei nähty samassa kuvassa. Löytöhaukku toteutuu kiinteänä 6km/28min. Tuomariryhmä / koiranohjaaja oli (ainakin piti olla) yhteisymmärryksessä tapahtumien kulusta. Koe etenee toiseen karkoon… Toisella tuomarilla (rt) tuli vähän löysäolo, oli ns. ”hyydökseen” menon aika, vatsa näes kuralla. Aikaa kului tovin reissulla, "hyydökseltä" palattiin puhelin kädessä, ko. reissulla oltiin seurattu kaverin koiruutta samassa kokeessa (josta tiedettiin >arvostelua vaille nappi-suoritus). Nyt alkoi tämän koken kulun selvittely paperille; Tuomari kirjasi löytötapahtumat; karannut löytö koiran vingahtelupaikalta. Kokeenkulusta oltiin aiemmin keskusteltu metsässä "nyt oltiin erimieltä". R:n ilmoitti/kirjasi kokeenkulun, ”vingahduksen kuuleminen todistaa löydön”. Koe meni kuitenkin persuuksilleen (pikku 1-tulos), vaikka koiruus teki lopputyöt mallikelpoisesti. Ylituomari vahvisti löytötapahtuman/ koetapahtumat RTn mukaiseksi, vähäpuheisen koiranohjaajan lausuntoista huolimatta. Ylituomarin puhuttelun jälkeen selvisi että Rt:n kaveri koira oli voittanut arvopalkinnon.
(Tästäpä todenperäisestä tarinasta voipi ottaa oppia tuomarin liveseurannasta kaverin koiraa kokeenaikana)
pitkäkö se aika on valittaa kokeen jälkeen jos ei ole päätöksiin tyytyväinen?

jotenki tuntuu että onko koiran omistajatki jalostettu tyhjänpäiväistä seläntakana -piip- länkyttäviksi nössöiksi jotka eivät uskalla sitä suutaan aukasta jos on vääryyttä koettu... sitten stana rutistaan joka hlevetin foorumilla ja kaverin kaverin kaverin luona että ku seki meni NIIN VÄÄRIN siinä kokeessa, mutta ei sitä sillon koe paikalla kehattu kyseenalaistaa... voi elämän kevät...
metsästäjä ilman koiraa on kuin mies ilman munia...

Mika Kämäräinen

korpiritari
Viestit: 929
Liittynyt: 19 Loka 2013, 13:17

Re: Tarua vai totta?

Viesti Kirjoittaja korpiritari » 30 Marras 2014, 23:20

Toivon ettei juttu/asiasta pahoittanut kukaan mieltä. Jos tapaus sattuis omalle kohdalle kyllä mä suuni aukaisisin... Oppikaamme virheistä :wink:
Rauno Juntunen

pentti koskelo
Viestit: 982
Liittynyt: 27 Helmi 2014, 11:47

Re: Tarua vai totta?

Viesti Kirjoittaja pentti koskelo » 09 Joulu 2014, 14:48

Karhukoiramies oli jotunut oikeuteen hirven salakaadosta.Samassa istunnossa velimies oli lautamiehenä.Tuomari oli kysynyt lautamieheltä jääviyttä ja sukulaisuutta kun huomasi olevan saman sukunimenen myös syytetyllä."Kyllä me kaukaista sukua ollaan .Meitä on kahdeksan veljestä.Minä olen vanhin ja syytetty on nuorin"

pentti koskelo
Viestit: 982
Liittynyt: 27 Helmi 2014, 11:47

Re: Tarua vai totta?

Viesti Kirjoittaja pentti koskelo » 09 Joulu 2014, 18:06

Juuri kirjoittamani paras tarina kautta aikain pysyi täällä vain minuutin.Joku oli se poistanut.Miksi.Kylläkait se sen sokia Reetakin tajuaa että se oli vain siteeksi totta ja nimet ja paikannimet muutettu.Poistakaa koko osasto ja minun nimen saa vetää yli ja käyttäjän poistaa.Pelleilyä koko touhu. :lol:

joni
Viestit: 273
Liittynyt: 03 Helmi 2010, 22:21

Re: Tarua vai totta?

Viesti Kirjoittaja joni » 09 Joulu 2014, 19:21

Kirjoittelehan Pentti vain. Saapi hymyä huuleen kun nuita lueksii :D
Jari Hakulinen

pentti koskelo
Viestit: 982
Liittynyt: 27 Helmi 2014, 11:47

Re: Tarua vai totta?

Viesti Kirjoittaja pentti koskelo » 09 Joulu 2014, 19:58

Mode vois laittaa sen jutun näkösälle.Jos jäsenistö on sitä mieltä ettei se kestä päivänvaloa niin poista se sitten.

pentti koskelo
Viestit: 982
Liittynyt: 27 Helmi 2014, 11:47

Re: Tarua vai totta?

Viesti Kirjoittaja pentti koskelo » 09 Joulu 2014, 20:16

Nyt tässä on tapahtunut väärinkäsitys.Tositahtumiin pohjautuva kertomus löytyy eri kohdasta,vähän ylempää Karhunkaadot & taipparit 2013 :lol:

Kyllähän se passaa sinnekin koska jonkinlaista taipumusta pojilla on ollut ainakin hirvelle :lol: Tämä saa siirtaa Tarua vai totta osastoon.

pentti koskelo
Viestit: 982
Liittynyt: 27 Helmi 2014, 11:47

Re: Tarua vai totta?

Viesti Kirjoittaja pentti koskelo » 09 Joulu 2014, 20:23

, 18:06

Juuri kirjoittamani paras tarina kautta aikain pysyi täällä vain minuutin.Joku oli se poistanut.Miksi.Kylläkait se sen sokia Reetakin tajuaa että se oli vain siteeksi totta ja nimet ja paikannimet muutettu.Poistakaa koko osasto ja minun nimen saa vetää yli ja käyttäjän poistaa.Pelleilyä koko touhu. :lol:
pentti koskelo

Viestit: 105
Liittynyt: 27 Helmi 2014, 11:47
Ylös
Re: Tarua vai totta?
ViestiKirjoittaja joni » 58 minuuttia sitten

Kirjoittelehan Pentti vain. Saapi hymyä huuleen kun nuita lueksii :D
Jari Hakulinen
joni

Viestit: 165
Liittynyt: 03 Helmi 2010, 22:21
Ylös
Re: Tarua vai totta?
ViestiKirjoittaja pentti koskelo » 20 minuuttia sitten

Mode vois laittaa sen jutun näkösälle.Jos jäsenistö on sitä mieltä ettei se kestä päivänvaloa niin poista se sitten.
pentti koskelo

Viestit: 105
Liittynyt: 27 Helmi 2014, 11:47
Ylös
Re: Tarua vai totta?
ViestiKirjoittaja pentti koskelo » 3 minuuttia sitten

Nyt tässä on tapahtunut väärinkäsitys.Tositahtumiin pohjautuva kertomus löytyy eri kohdasta,vähän ylempää Karhunkaadot & taipparit 2013 :lol:

Kyllähän se passaa sinnekin koska jonkinlaista taipumusta pojilla on ollut ainakin hirvelle :lol: Tämä saa siirtaa Tarua vai totta osastoon.
pentti koskelo

Viestit: 105
Liittynyt: 27 Helmi 2014, 11:


Vielä kerran anteeksi.Todennäköisesti kirjoitin itse jutun väärään paikkaan.Siirrän sen jutun kohtä tähän.Modelle tiedoksi Nämä välikommentit voi poistaa jos mahdollista.

pentti koskelo
Viestit: 982
Liittynyt: 27 Helmi 2014, 11:47

Re: Tarua vai totta?

Viesti Kirjoittaja pentti koskelo » 09 Joulu 2014, 20:26

Tässä tämä metsätys kertomus:
ViestiKirjoittaja pentti koskelo » Tänään, 16:32

Tapahtunut 50 luvulla eräällä syrjäkylällä.En tiedä voiko tätä tänne laittaa kun tällä päätekijällä ei silloin vielä ollut karjalankarhukoiraa.Kova "hirvimies" se kuitenkin on ollut. Elokuinen ilta on hämärtymässä.Ukko tulee pirttiin,heittää suutuspäissään karvahatun nurkkaan on todella vihainen.Nyt ne Perätalon poijan nulikat on ampuneet elättihirven tuolta suoniityn perukasta.Kolme hirveä oli ollut.Kahden pakojäljet näkyy ojan varressa.Kopara levällään juosset.Olisivatko pauketta säikähtäneet vai mitä lie mutta kiire niillä on ollut.On se hirvellä hyvä tuo itsesuojelu vaisto ja vielä parempi suuntavaisto.Hyvä etteivät kylälle tormanneet.Oli siinä Martta onni onettomuuvessa että kerittiin ite kuitenkin kolme toissapäivänä saaha ja nostaa orteen.Olis muuten tullu pitkä talavi.Pyytömiehiä nuista Perätalon velijeksistä saattaa tulla.Käsivaralta visiin joutuneet ampumaan kun ei siinä pellolla oo sellasita paikkaa mistä tukia ottaa.Kiire olletikki pojilla tullut.Ei ollut kunnolla suolia ja nahkaa hauvattu.Ja pipokin oli jäänyt kaatopaikalle.Siitä me ne pojat tunnistin. Ja eipä silti,ei tällä kylällä syyvä joka talossa hirven lihhaa.Valtaosa tykkää sian ja mullin lihasta pakon sanelemana.On ne Perätalon veljet tainnu pitempään olla oikioilla eväillä.Kkunnanlääkärikin ihmetellyt poikien hemoglobiini arvoja.Perätalon naapuri eli ranni ollut kuuleman mukaan lääkärissä.Veriarvot heittäneet pahasti.Verikokeissa löytynyt vain hitunen verta alkoholin seasta.Ei sitä tarte ihmetellä toisaalta ollenkaan.Saman talo akka jäi muutama vuosi sitten kiini pontikan keitosta.Kävi muutaman kuukauven lusimassa. Jälestäpäin kyläläiset nimittivät akan kylän ensimmäiseksi lusija neijoksi. Jatkuu seuraavassa numerossa hirvipeijaisilla....

pentti koskelo
Viestit: 982
Liittynyt: 27 Helmi 2014, 11:47

Re: Tarua vai totta?

Viesti Kirjoittaja pentti koskelo » 10 Joulu 2014, 20:50

...Hirvipeijaiset.Onnistuneen jahdin jälkeen oli hirvipejaisten vuoro.Valtaosa lihoista oli säilötty karkealla suolalla koska silloin ei vielä pakastimia ollut.Parhaat palat oli palvattu savusaunassa peijaisia varten.Siinä palvauksessa vain meinasi tulla katasrohvi kun kesken saunanlämmityksen vallesmanni tulee pihaan.Oli saanut vihiä ammutusta hirvestä(onneksi vain yhdestä).Ei ollut ukko hätäpoikia.Nopeasti riisuu vaattet pois,kaataa vettä päälle ja juoksee sisälle.Martta mee saunaan,siellä on hyvät löylyt.Vallesmanni vetää vesiperän.Peijaiset oli alkamassa.Ne pidettin ns lähipiirissä.Ei kutsuttu Perätalon poikia. Turvallisuussyistä.Niin nuoria vielä olivat.Naapuri oli kutsuttu "juomanlaskijaksi"Hänellä oli aina ollut sitä kotona tehtyä.Toiselta puolen kylää kutsuttiin Pate aivan säälistä.Lähempänä kaheksaa kymmentä oleva poikamies.Haluttiin hänelle tehä joulu.Kyläläisten mukaan hällä oli aina ollu yksipuolinen ruokavalio.Maanantaina kalapottua.Tiistaina pottua ja kallaa.Keskiviikkona lämmitettiin edellisen päivän ruoka ja torstaina kalaa paistettuna ja sitäärataa loppuviikko.Sama ruokavalio vuodesta toiseen.Säälitti niin tietysti tätä hirvimiestä että kutsui Paten peijaisiin.Ei se varmaan liharuoka tee välillä pahaa.Illasta oli jo kova puheen sorina ja nauru pirtissä.Paksuja palvilihan palasia leikattiin ja pääläri kiersi ringissä.Tätä rataa pari tuntia.Pirttiin tullee hiljaisuus.Samalta kylältä oleva yksinkertainen poika tulee sisälle.Istuu penkinpäähän ulko-oven viereen.Karvalakki päässä.Toinen korvallinen pystyssä,toinen lopallaan.Muistutti olemukseltaan naapurikylältä olleita sekarotuisa kulkukoiria. Pääräri pantiin penkin alle.Puhuttiin säistä ja maailman menosta.Parin tunnin päästä isäntä käveli jo rauhattomana pirtissä.Ryypylle olis pitäny päästä mutta kun tuo kutsumaton vieras ei älyä lähteä.Harkinnan jälkeen ajatteli että lähtee.Ulkona kolmattakymmentä astetta pakkasta.Teettäyty hulluksi.Ottaa 7,62:n hirvensarvista raottaa verhoja ja tuumaa.Taasko ne kuret huutaa tuolla järvellä ja ampuu laipiosta läpi.Ulko ovi käy ja vieras lähtee.Makea nauru täyttää talon ja peli jatkuu.Peijaiset saa yllättävän käänteen.Kutsumattoman vieraan isä juoksee hädissään sisälle.Onko teillä kanferttivaleriaanaa.Pojalla ottaa vissiin syvämmestä.

korpiritari
Viestit: 929
Liittynyt: 19 Loka 2013, 13:17

Re: Tarua vai totta?

Viesti Kirjoittaja korpiritari » 17 Joulu 2014, 19:52

Onko koiruuden kehyttymisenkannalta tuleviin hirvitöihin hyvä- vai huonoasia... Olin vast edes tienpäällä, minua kummastutti ja hämmästytti näky tienvarressa. Siel oli talous jossa verinen hirventalja oli nostettu koiratarhan verkkoaidan päälle roikkuun... Samassa tarhassa näytti olevan isä- ja emä koituus ja neljä sekarotuista pikkupentua haukkumassa samaa taljaa... Vai, oliko tämä sitä koulaamista (henkistä treenaamista) tulevan kauden konehirvelle :lol: kommentoikoon jos joku tietäköön mistä kysymys.
Rauno Juntunen

Vastaa Viestiin