Keskustelun taso

[Iita]

Mitä kysyit jalostusneuvonnasta? Tuskin viestejäsi sen takia poistetaan. Kyllä kai neuvonnan tehtävä nimenomaan on vastata kysyville. Eli kysy uudestaan, niin vastataan, jos osataan.

Sitä vain ihmettelin, että miksi niin monelta hyvältäkin yhdistelmältä puuttuu jalostusneuvonnan suositus tuolta astutuspalstalta? Nytkin vain noin puolella yhdistelmistä on suositus. Eikö suositusta anneta, vai eikö kysytä ja miksi?

[Marko L]

Mitä kysyit jalostusneuvonnasta? Tuskin viestejäsi sen takia poistetaan. Kyllä kai neuvonnan tehtävä nimenomaan on vastata kysyville. Eli kysy uudestaan, niin vastataan, jos osataan.

Sitä vain ihmettelin, että miksi niin monelta hyvältäkin yhdistelmältä puuttuu jalostusneuvonnan suositus tuolta astutuspalstalta? Nytkin vain noin puolella yhdistelmistä on suositus. Eikö suositusta anneta, vai eikö kysytä ja miksi?

Moni ei sitä edes kysy, mistä lie johtunee Ja mitäpä sitä kysymään kun koirien tiedot löytyy tietokannoista! Hyvistä tarpeista olevat pennut menee kaupaksi oli suositus tai ei!

[Venator]

Mitä nyt itse olen tutkiskellut noita astutettuja yhdistelmiä, joille jalostusneuvonnan suositusta ei ole annettu, niin kyllä tähän "ei -suositusta" merkintään järkiään löytyy selitys, kun jalostussuosituskriteerejä lukee. Joskus olen huomannut, että suositusmerkintä tulee näkyviin vähän jälkijunassakin. Sittenhän on tietenkin näitä tapauksia, että jalostussuosituskriteerit näyttäisivät koiraNetin mukaan täyttyvän, mutta esimerkiksi koirien terveyspuolella on jotain riskiä/ häikkää siten, että jalostussuosituskriteerit eivät täytykään. Näistä terveysasioistahan useinmiten ei ole tietoa muilla, kuin jalostusneuvonnalla.

[Kojamo]

Mitä nyt itse olen tutkiskellut noita astutettuja yhdistelmiä, joille jalostusneuvonnan suositusta ei ole annettu, niin kyllä tähän "ei -suositusta" merkintään järkiään löytyy selitys, kun jalostussuosituskriteerejä lukee. Joskus olen huomannut, että suositusmerkintä tulee näkyviin vähän jälkijunassakin. Sittenhän on tietenkin näitä tapauksia, että jalostussuosituskriteerit näyttäisivät koiraNetin mukaan täyttyvän, mutta esimerkiksi koirien terveyspuolella on jotain riskiä/ häikkää siten, että jalostussuosituskriteerit eivät täytykään. Näistä terveysasioistahan useinmiten ei ole tietoa muilla, kuin jalostusneuvonnalla.

Ei merkintä tarkoittaa monasti että ei ole edes kysytty suositusta. Kornia yleistää että pennuissa on riski jos niille ei ole jalostussuositusta.
Edelleenkin monet kasvattajat etsii itte mieleisen uroksen, ja tekee päätöksen astutuksesta uroksen omistajan kanssa. Kun ei ole mitään pakkoa olla yhteydessä neuvontaa. Taustalla vaikuttaa näkemys erot jalostuksesta. Minkä ymmärtää kyllä.

Totta sekin on että jos suunnittelee pennutusta, ja vaikka ei olisi suosituksia vaillakaan, niin soittaisi Johannekselle tai jolle kulle muulle neuvontaa. Jos jalostusneuvonnan mielestä taustalla on riski kyllä he sen kertoo. Toinen hyvä puoli on että neuvonta tietää mitä narttuja ja uroksia käytetään tänävuonna jalostukseen. Luulisin että vaikuttaa heidän omiin ohjaussuunnitelmiin. Ainakin pitäisi.

[Venator]

" Kornia yleistää että pennuissa on riski jos niille ei ole jalostussuositusta".

En tietenkään yleistä, että olisi aina olemassa riski terveyden suhteen, jos yhdistelmällä ei ole jalostussuositusta, vaan tarkoitin sitä, että se on yksi olemassa oleva mahdollisuus siihen, että yhdistelmä ei ole saanut suositusta. Siinä olet varmasti oikeassa, että kaikkiin yhdistelmiin ei suositusta edes kysytä.

[280581]

Ihmettelen suuresti jos yhteydenotto jalostusneuvontaan tuntuu vastenmieliseltä, johon termi "pakko" väistämättä viittaa. Toki silloin joutuu kuulemaan myös seikkoja, joilta mielellään sulkisi silmänsä. Itse koen että tehtäväni on lähinnä vain kerätä ja jakaa tietoa kaikille sitä haluaville.

[Sisukas]

Mitä kysyit jalostusneuvonnasta? Tuskin viestejäsi sen takia poistetaan. Kyllä kai neuvonnan tehtävä nimenomaan on vastata kysyville. Eli kysy uudestaan, niin vastataan, jos osataan.

Sitä vain ihmettelin, että miksi niin monelta hyvältäkin yhdistelmältä puuttuu jalostusneuvonnan suositus tuolta astutuspalstalta? Nytkin vain noin puolella yhdistelmistä on suositus. Eikö suositusta anneta, vai eikö kysytä ja miksi?

http://www.spj.fi/fi/rodut/karjalankarh ... kriteerit/

Tuosta linkistä pitäisi löytyä suosituskriteerit. Ne joko täyttyvät tai eivät täyty. "Terveyssuositus" voisi olla osuvampi nimi kuin jalostusneuvonnan suositus. Nykyisillä suosituskriteereillä ei ohjata pelaavuuden parantamiseen, vaan terveyden ja monimuotoisuuden kehittämiseen. Käyttöominaisuuksien kehittämiseen annetaan sitten neuvot muulla tavoin, mutta suosituksista sitä ei suoranaisesti näe.

Miksi joillakin ei ole suositusta, johtuu 90- prosenttisesti siitä, että kriteerit eivät täyty kaikilta osin. Tuo puuttuva 10 prosenttia tulee sitten siitä, että kasvattaja ei halua suositusta merkittävän, vaikka sen saisi. Miksi näin, siihen en osaa vastata. Ehkä kyseisillä kasvattajilla ei ole käsitystä nykyisten suosituskriteereiden tarkoituksesta? Suositusmerkinnän saa myös jälkikäteen ja siitä myös perään soitellaan, jos huomataan, että sellaiseen on mahdollisuus. Silti se ei kaikille kelpaa. Mutta eihän mopoiässäkään kovimmat tyypit pitäneet pipoa pakkasella!?

Edellisissä kirjoituksissa on hyvin pohdiskeltu suositusten merkitystä. Ei jalostusneuvonnalla ole mitään kamalan salaperäistä lukkojen takana olevaa tietoa. Onpahan kuitenkin varmasti kasvattajan kanssa yhdessä enemmän tietoa, kuin kummallakin yksistään. Terveystiedot sinällään ovat tänä päivänä julkisia, mutta tietenkin jalostusneuvonnan on reagoitava joihinkin terveystietoihin jo ennen kuin ne saadaan julkisiksi. Terveystietojen julkaiseminen vaatii 80- prosenttisen varmuuden, mutta jalostusneuvonta laittaa tietoa korvan taakse tyylillä "kaksi kertaa ei ole sattumaa". Joidenkin sairauksien hallinta ja ennenkaikkea rodun tulevaisuuden suunnitteleminen usean sukupolven päähän vaatii ennakointia ja tuohon ennakointiin nuo tietokannat ovat p i r u n huonoja ja tieto tulee auttamatta jälkijunassa.

Kasvattajia voidaan jakaa suositusten noudattamisen mukaan neljään kastiin.
1. Kasvattaja tekee vain terveyssuosituskriteerit täyttäviä yhdistelmiä
2. Kasvattaja ei välitä suosituskriteereistä pätkääkään
3. Kasvattaja noudattaa tiettyjä, mielestään tärkeitä kriteereitä (esim. välttelee suorat terveysriskit, mutta ei niinkään kiinnitä huomiota linjaamiseen)
4. Kasvattaja punnitsee yhdistelmän kokonaisvaltaisesti ja tekee ratkaisut tavoitteellisesti, kokonaisuuden huomioiden. Suositus tulee, jos on tullakseen. Jossain kohdin saatetaan ottaa riski, mutta se tehdään tietoisesti eikä siihen käytetä vain tietokantoja.

Nykyinen suositusjärjestelmähän on perua ajalta, jolloin karhukoirien terveysasiat oli enemmän otsikoissa kuin nykyään. Jalostusneuvonnan paukut oli suunnattu suurelta osin terveyden ylläpitämiseen ja sukulaisuusasteen kehittymisen hidastamiseen. Asiat ovat tärkeitä edelleen! Kehitys (tai kehittymättömyys) on kuitenkin osoittanut tarpeen, että jalostusneuvonta alkaa suuntaamaan nyt enemmän resursseja myös käyttöominaisuuksien kehittämiseen. Tähän muutokseen kuuluu myös suositusjärjestelmän remontointi. Eikä mikään pintaremontti, vaan peruskorjaus. Uudessa järjestelmässä luovutaan kyllä/ ei - höpötyksistä. Paritus käsitellään kokonaisuutena, niinkuin kuuluukin ja kommentit annetaan siis myös mahdollisista käyttöominaisuuksista. Ja kaikki tämä kirjallisesti. Toivottavasti tällä uudella, tulevalla systeemillä saadaan edes muutama lisää laittamaan pipo päähän pakkasella!

Vielä loppuun ihmettelyt näistä esiin nostetuista näkemyseroista. Niitä näkemyseroja jalostusneuvonnan kanssa tuntuu olevan juuri niillä, jotka eivät ole koskaan yhteyksissä jalostusneuvonnan kanssa. Tai viimeisin yhteys on jostain 90- luvulta. Jalostusneuvonnan painotukset ja jopa mielipiteet muuttuvat sitä mukaa kun uutta tietoa tulee tai tietoa tulkitsevat henkilöt vaihtuvat. Niin se vain menee. Kasvattaja on kuningas ja jalostusneuvonta vain hoviväkeä.

[Kojamo]

Mitä kysyit jalostusneuvonnasta? Tuskin viestejäsi sen takia poistetaan. Kyllä kai neuvonnan tehtävä nimenomaan on vastata kysyville. Eli kysy uudestaan, niin vastataan, jos osataan.

Sitä vain ihmettelin, että miksi niin monelta hyvältäkin yhdistelmältä puuttuu jalostusneuvonnan suositus tuolta astutuspalstalta? Nytkin vain noin puolella yhdistelmistä on suositus. Eikö suositusta anneta, vai eikö kysytä ja miksi?

http://www.spj.fi/fi/rodut/karjalankarh ... kriteerit/

Tuosta linkistä pitäisi löytyä suosituskriteerit. Ne joko täyttyvät tai eivät täyty. "Terveyssuositus" voisi olla osuvampi nimi kuin jalostusneuvonnan suositus. Nykyisillä suosituskriteereillä ei ohjata pelaavuuden parantamiseen, vaan terveyden ja monimuotoisuuden kehittämiseen. Käyttöominaisuuksien kehittämiseen annetaan sitten neuvot muulla tavoin, mutta suosituksista sitä ei suoranaisesti näe.

Miksi joillakin ei ole suositusta, johtuu 90- prosenttisesti siitä, että kriteerit eivät täyty kaikilta osin. Tuo puuttuva 10 prosenttia tulee sitten siitä, että kasvattaja ei halua suositusta merkittävän, vaikka sen saisi. Miksi näin, siihen en osaa vastata. Ehkä kyseisillä kasvattajilla ei ole käsitystä nykyisten suosituskriteereiden tarkoituksesta? Suositusmerkinnän saa myös jälkikäteen ja siitä myös perään soitellaan, jos huomataan, että sellaiseen on mahdollisuus. Silti se ei kaikille kelpaa. Mutta eihän mopoiässäkään kovimmat tyypit pitäneet pipoa pakkasella!?

Edellisissä kirjoituksissa on hyvin pohdiskeltu suositusten merkitystä. Ei jalostusneuvonnalla ole mitään kamalan salaperäistä lukkojen takana olevaa tietoa. Onpahan kuitenkin varmasti kasvattajan kanssa yhdessä enemmän tietoa, kuin kummallakin yksistään. Terveystiedot sinällään ovat tänä päivänä julkisia, mutta tietenkin jalostusneuvonnan on reagoitava joihinkin terveystietoihin jo ennen kuin ne saadaan julkisiksi. Terveystietojen julkaiseminen vaatii 80- prosenttisen varmuuden, mutta jalostusneuvonta laittaa tietoa korvan taakse tyylillä "kaksi kertaa ei ole sattumaa". Joidenkin sairauksien hallinta ja ennenkaikkea rodun tulevaisuuden suunnitteleminen usean sukupolven päähän vaatii ennakointia ja tuohon ennakointiin nuo tietokannat ovat p i r u n huonoja ja tieto tulee auttamatta jälkijunassa.

Kasvattajia voidaan jakaa suositusten noudattamisen mukaan neljään kastiin.
1. Kasvattaja tekee vain terveyssuosituskriteerit täyttäviä yhdistelmiä
2. Kasvattaja ei välitä suosituskriteereistä pätkääkään
3. Kasvattaja noudattaa tiettyjä, mielestään tärkeitä kriteereitä (esim. välttelee suorat terveysriskit, mutta ei niinkään kiinnitä huomiota linjaamiseen)
4. Kasvattaja punnitsee yhdistelmän kokonaisvaltaisesti ja tekee ratkaisut tavoitteellisesti, kokonaisuuden huomioiden. Suositus tulee, jos on tullakseen. Jossain kohdin saatetaan ottaa riski, mutta se tehdään tietoisesti eikä siihen käytetä vain tietokantoja.

Nykyinen suositusjärjestelmähän on perua ajalta, jolloin karhukoirien terveysasiat oli enemmän otsikoissa kuin nykyään. Jalostusneuvonnan paukut oli suunnattu suurelta osin terveyden ylläpitämiseen ja sukulaisuusasteen kehittymisen hidastamiseen. Asiat ovat tärkeitä edelleen! Kehitys (tai kehittymättömyys) on kuitenkin osoittanut tarpeen, että jalostusneuvonta alkaa suuntaamaan nyt enemmän resursseja myös käyttöominaisuuksien kehittämiseen. Tähän muutokseen kuuluu myös suositusjärjestelmän remontointi. Eikä mikään pintaremontti, vaan peruskorjaus. Uudessa järjestelmässä luovutaan kyllä/ ei - höpötyksistä. Paritus käsitellään kokonaisuutena, niinkuin kuuluukin ja kommentit annetaan siis myös mahdollisista käyttöominaisuuksista. Ja kaikki tämä kirjallisesti. Toivottavasti tällä uudella, tulevalla systeemillä saadaan edes muutama lisää laittamaan pipo päähän pakkasella!

Vielä loppuun ihmettelyt näistä esiin nostetuista näkemyseroista. Niitä näkemyseroja jalostusneuvonnan kanssa tuntuu olevan juuri niillä, jotka eivät ole koskaan yhteyksissä jalostusneuvonnan kanssa. Tai viimeisin yhteys on jostain 90- luvulta. Jalostusneuvonnan painotukset ja jopa mielipiteet muuttuvat sitä mukaa kun uutta tietoa tulee tai tietoa tulkitsevat henkilöt vaihtuvat. Niin se vain menee. Kasvattaja on kuningas ja jalostusneuvonta vain hoviväkeä.

Selvitetään vähän lisää, ettei synny väärää mielikuvaa. Minun näkemyksen mukaan.
Kasvataja 1- 4. Ottaa jos on ottaakseen yhteyttä. Vaikka terveys kriteerit voisivat täyttyy, niin näkemyserot poissulkee halun suositukseen. (Hassua vai mitä?) Sais jos tahtos, mutta ei tahdo vaikka sais. Näkemysero löytyy kun jalostusneuvonta tukeutuu JTO:n ja jalostussuositukseen sekä omaan agendaan, kaikki kasvattajat eivät allekirjoita tavoitteita. Ja jos olisivatkin lähessamaa mieltä, keinot päästä tavoitteeseen voivat olla erilaiset. (Tavoite että karhukoiran metsästys ominaisuudet säilyy ja kehittyy edelleen)
Jalostus neuvonnalla on enemmän tietoa kuin yksittäisellä kasvattajalla, ainakin terveystiedoista. Silläpä suosittelen, myös jääräpäitä, soittamaan jalostusneuvontaan. Omat kokemukset puoltaa tätä. Joka kerta kun olen sinne soittanut, on tieto annettu kun on kysytty, unohtamatta tietosuojaa.
Mitä tuohon kriteerin "rasvaamiseen" tulee, niin hyvä että tehdään uudet eikä liukasteta entisiä. Painotuskin kuulostaa olevan kohillaan

[Sisukas]

Isossa kuvassa jalostusneuvonta tukeutuu JTO:n ja suosituksiin. Yksittäisissä tapauksissa ei sitten välttämättä tukeudukaan. Toistan itseäni: Kasvattaja on kuningas ja määrittää tavoitteet. Apua koitetaan antaa kaikissa tilanteissa. Aina ei jalostusneuvontakaan tavoittele voittoa, vaan joskus riittää tappion minimoiminen. Eli jos kasvattaja välttämättä haluaa ottaa riskiä jonkun ominaisuuden suhteen, ottaisi kohtuudella ja tietoisesti.
Kriteerejä ei rasvata, vaan tapaa antaa tietoa parituksen taustoista. Käyttöominaisuuksien kehittämiseen koitetaan kerätä ja jakaa yhä enemmän perusteltua tietoa.

Kasvattajien (tulevien ja olevien) kannattaa miettiä ennen paritusta kyseisen parituksen tavoitetta. Karkeasti parituksella voi olla kolmen laista tavoitetta, jotka osin menevät limittäin. Kuitenkin urosvalinnoilla voidaan selkeästi vaikuttaa painotuksiin.

1. Tähdätään syntyvän pentueen hyvään pentuearvoon (pelaavat koirat/ syntyneet koirat).
2. Haetaan syntyviin pentuihin periyttäviä koiria, etenkin periyttäviä uroksia. Tähdätään siis tuleviin jalostuskoiriin.
3. Kehitetään syntyvällä pentueella narttujen ja narttulinjojen tasoa. Satsataan narttujen toimivuuteen.

Yhdessä em. kohdassa onnistuminen ei takaa onnistumista muissa kohdissa. Jos kasvattaja osaa asettaa nuo kohdat järjestykseen tavoitteissaan, on uroksen etsiminen paljon helpompaa. Monet kasvattajat erikoistuvat selvästi johonkin noista tavoitteista, tietoisesti tai tiedostamattaan. Nämä paljon puhutut näkemyserot jalostusneuvonnan kanssa on monesti voinut johtua siitä, että jalostusneuvonta on asettanut kasvattajan suunnittelemalle paritukselle enemmän tavoitteita, kuin kasvattaja itse. Tyyliin näin: tavoitteisiin nro 2. ja nro 3. mahtavasti sopivalla nartulla on haettu vain tavoitetta nro 1.
Väheksymättä tavoitetta nro 1, se on tietoisesti helpoin edellä mainituista toteuttaa. Eikä sekään ole helppoa.

[Iita]

Kiitoksia Johannekselle vastauksesta! Nyt ehkä paremmin ymmärrän tilanteen, mutta samalla huomaan, että asiat on ilmeisesti olosuhteiden pakosta tehty niin vaikeiksi, ettei niitä ehkä tällaisen tavallisen tallaajan kannata kovin syvällisesti edes yrittää ymmärtää.

Melkoisen terveyskeppiviidakon läpi täytyy nykyisellään onnistua pujottelemaan, että suosituksen saa, mutta käyttöpuolelta riittää molemmilta vanhemmilta yksi koetulos. Ymmärrän hyvin, että terveyspuoli on tärkeä, mutta varmasti jossakin vaiheessa pitäisi samanlainen voima kuin sen edistämiseen on nyt käytetty, kohdistaa myös toimivuuden edistämiseen. Mukava kuulla, että näin on tulevaisuudessa myös neuvonnan osalta käymässä.

Nuo paritusten tavoitteet laittaisin nartusta riippumatta itse juuri päinvastaiseen järjestykseen, mitä ne tuossa esitit (ymmärsin kyllä, ettet laittanutkaan niitä tuossa mihinkään järjestykseen). Kun 3. ja 2. kohta toteutuu, niin tuo ykkönen tulee siinä siivellä.

[Kojamo]

Eihän nuo poissulje toisiaan. Jos kohta kolme täyttyy toimivuuden kannalta, täyttyy usein, ei aina, myös kohta kaksi. Ja jos kaksi ja kolme toteutuu niin ykkönenkin on aika hyvällä tolalla. Varsinkin jos focus on toimivuudessa.

Oli tietoa tai ei, riskitöntä yhdistelmää ei ole olemassa. Toisissa terveys riski on suurempi kuin toisissa. Totta on että on hölmöä ottaa liiallisia riskejä, jos ne ovat ilmiselviä. Mutta milloin riski on ilmiselvä? Henkilökohtaisesti otan mielummin terveysriskin, jopa isommankin, kuin että ottaisin toimivuuden suhteen riskin. Kuitenkin koiran tärkein ominaisuus on edelleen että se toimii metsässä. Reppumiehelle riittää että hirviä kaatuu, normi omistajalle että sillä voi haukuttaa tuloksia ja toisille ei sitten riitä mikään. Kasvattajan kannalta on tärkeää, että pentue toimii kokonaisuudessaan tyydyttävällää tavalla. Toiveena on että pennut pelaa ja omistajat ovat tyytyväisiä, unelmissa toivotaan koko sarjasta KVA koiria ja ruusunpunaisissa unissa että valioituvat nuorina ja porukassa on mestareita. Ja muutenkin hyviä koiria joilla kelpaa jatkaa karhukoiran sukua. Eka toive on todellisuutta, muut sitten niitä unelmia.

H L KKARIN Iita kerkesit kirjoittaa saman sisätöisen viestin kuin ....

[Iita]

Mukavahan se on huomata, että on joskus jonkun kanssa samoillakin linjoilla.

[Kojamo]

En ole karhukoirien kasvattaja, mutta kyllä mulle esim. tuosta Nitan pentueesta narttu kelpaisi, jos sellaista nyt tarvitsisin. Aika monta muuttujaa pitäisi silti asettua kohdilleen, ennenkuin sitä kantanartuksi voisi puhutella. Mutta jos nuorena toimisi ja terveys olisi kohtuudella kunnossa, niin värille olisi kyllä aivan sama.

Aika kaukana alkaa nuo silmävaivatkin tuossa olla (eivätkä ole sopivia uroksia käytettäessä tulleet esille). Jos ihmissukupolvista puhuttaisiin, niin mentäis jo reippaasti 1800-luvulle, niinkuin tuon Jekunkin kanssa.

Kyllä se karhukoira on kiva tunnistaa mettässä karhukoiraksi, eikä valkiksi tai laikaksi. Vaikka hienoja koiriarotuja ovatkin. Mutta silti jos pitää taas valita niin haukkuva on etusijalla. Onneksi tilanne ei ole niin paha. Edelleen on mistä valita "komeita" mustavalkoisia karhukoiria.

Da, silmä hommat riippuu riskin minimoimisesta, tai hallitusta riskistä. Taitolaji sano.

[Iita]

Kyllä se karhukoira on kiva tunnistaa mettässä karhukoiraksi, eikä valkiksi tai laikaksi. Vaikka hienoja koiriarotuja ovatkin. Mutta silti jos pitää taas valita niin haukkuva on etusijalla. Onneksi tilanne ei ole niin paha. Edelleen on mistä valita "komeita" mustavalkoisia karhukoiria.

Da, silmä hommat riippuu riskin minimoimisesta, tai hallitusta riskistä. Taitolaji sano.

Nojoo, en nyt aivan noin karkeasti tarkoittanut. Nuo roduthan erottaa metsässä katsomattakin karhukoirasta.

[Jyry-Sisu]

Ihan vaan sivuhuomautuksena tähän keskustelun tasoon... tai paremminkin tähän käytännön puoleen... Tämä foorumi toimisi ehkä paremmin, jos olisi käytettävyydeltään joku Suomi24 ja Facebookin yhdistelmä. Tarkoitan tällä siis sitä, että:

1. keskusteluissa vastaukset eivät mene aina alekkain, vaan voi vaikkapa keskeltä vastata johonkin juttuun sen jutun alle omaan haaraansa (Suomi24-tyyli)
2. olisi tykkää-painike (tms.), joten ei tarvitse erikseen laittaa peukku-viestiä tai hymiötä, jos on samaa mieltä ja näin tällaista positiivisuuttakin tulisi hieman lisää ehkä keskusteluihin, kun useampi innostuu "tykkäämään" jostain jutusta
3. omaa kommenttiaan voisi muokata lähettämisen jälkeen, joten jos näppäimistöltä lipsahtaa jotain ihan väärää, niin voi tilanteen korjata joko omatoimisesti tai moderaattoreiden ohjeistamana. Näin ei myöskään jonkun viesti häviä kokonaan moden toimesta, jos siellä on vain pieni osa jotain epäsopivaa
4. ei olisi ennakkosensuuria tulevia viestejä kohtaan, mutta modet ovat ahkerina seuraamassa (eli on tarpeeksi monta modea yhteisillä pelisäännöillä) ja pyytämässä viestin muokkausta tai pahemmassa tapauksessa poistavat viestin tai vihon viimeisenä keinona pistetään joku sitten jäähylle vähäksi aikaa (eli ei pääse kirjoittamaan ollenkaan)

Kohdat 2-4 toimii ainakin tuolla facebookissa. Olen siellä muutaman muun kanssa "moderaattorina" Karjalankarhukoira-ryhmässä (joka ei siis ole mikään virallinen SPJ:n ala-haara) ja keskustelu on pysynyt aikas asiallisena. Joskus täytyy vähän jotakuta ohjeistaa ja jokunen viesti poistaa, ollaanpa pari ihmistä pistetty jäähyllekin, mutta edelleen ollaan kaikki hengissä ja suht hyvillä fiiliksillä. Aika vähän loppujen lopuksi viestien määrään nähden täytyy moden mihinkään puuttua. Jäseniäkin on ryhmässä just ny 1633 kpl. Ja modetkin toimii ilman palkkaa.

Pointti tässä sepustuksessa on lähinnä se, että nykyisen mallista foorumia voi ehkä olla vähän vaikea ja raskas pitää siistinä, jos joitakin ihmisiä kiukuttaa. Ja sama meno sitten jatkuu erinäisine kerrannaisvaikutuksineen. Voisiko olla aika tutkia myös uusia teknisiä ratkaisuja? Maailma muuttuu kummiskin koko ajan. Toki siihen käytettävyyteen pitää panostaa tosi paljon, ettei menetetä ketään nykyisistä keskustelijoista sen vuoksi, että ensin pitää säätää sitä sun tätä ja jos väärää nappia painat, niin räjähtää koko kone.