Hyviä neuvoja pennun ottajille

[tl]

Kaikki pentueet mitkä täyttää jalostusneuvonnan kulloinkin voimassa olevat suosituskriteerit pitäisi käsittääkseni olla sellaisia pentueita joilla ajatellaan karhukoiran etua ja tulevaisuutta. Niissä pitää ottaa huomioon vanhempien käyttöominaisuudet siten, että syntyvä pentue olisi toivottavasti parempi kuin pentujen emän ja sen sisarien... ja toivottavasti myös molempien vanhempien. Muutenhan asiat ei sillä saralla etene. Ei pidä olla tyytyväinen jos pentueesta saadaan yksi toimiva, muutama avustuksella toimimaan saatu ja lopuilla ei tee mitään. Tämän tärkeimmän (käyttö koiriahan karhukoirat tietääkseni ovat) lisäksi on vakavasti huomioitava terveys ja monimuotoisuus sekä ulkomuoto ja ne pitäis olla huomioituna kun yhdistelmäsuositus on saatu. Se ei välttämättä tarkoita, että yhdistelmäsuosituksen kriteereitä ei ole täytetty jos yhdistelmä on kasvattajan valitsema, eli EI jalostusneuvonnan suositusta.

Neuvo pennun ottajalle... jos haluat urokselle astutuksia, niin osta pentu sellaisesta yhdistelmästä mikä on mahdollisimman vieras. Vanhempien toimivuudella ei ole väliä... toivottavasti pennut tai joku pennuista edes pelaa aikanansa.

Jos haluat suurimmalla todennäköisyydellä toimivan mettäkoiran niin pidä huoli, että niitä käyttöominaisuuksia on varmuudella oman koiran molemmilla vanhemmilla, niiden sisarilla, esivanhemmilla ja niiden sisarilla. Esson baarin puheet kannattaa aina varmistaa, VOI luokan koetuloksiin voit luottaa.

[Kojamo]

[
MIltä kuulostaisi neuvo:" Jos voit valita pennun niin ota sellaisesta parituksesta pentue, missä edellisistä pentueista on tullut todistetusti toimivia tai minkä sisarusten pentueet on toimineet."

Tarkoittaako Kojamo että pentu kannattaa ottaa uusinta yhdistelmästä.Eikö jalostusneuvontakin ole nykyään sitä mieltä että uusintayhdistelmät on jalostus aineiston haaskausta.

Vaikka niinkin, mutta onko ne suorat kopiot olleet kuitenkaan kaksisia. Jos vaikka kattoo historiaa. Ehkäpä haetutin sitä toista aatosta.

MItäs mieltä Pena on uusinta yhistelmästä. Jos vaikka ensiastutuksella tulee 2 pentua ja uusinnassa 5. Onko uusinta perusteltu vai onko tehty sutta ja sekundaa? Niin jos vertaa yhteen pentueeseen missä syntyy laakista 10 pentua. Jos vaikka kakkos pentueessa syntyy todellinen huippukoira. Onko se automaattisesti vain reppumiehen työkalu? Onko asiaa kuitenkaan mietitty loppuun asti "viisasten kerhossa"?

[teukka1]

Voisi kuvitella edellisistä viesteistä että jokin uroslinja olisi jäänyt sivuun jalostuksessa ,voitteko kertoa tl ja hannutii mikä linja on ohitettu uroksia valittaessa Vai olisiko niin että teidän uroksia/kasvtteja ei ole käytetty riittävästi omasta mielestänne

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... timaiset=0

Hieno lista TL toimesta nämä ovat isäntiensä parhaita koiria joitten kanssa ovat viettäneet todellisia sinisiä hetkiä.
Kuka tietää montako näistä koirista olisi jäänyt syntymättä aikaisemmin mainitsemaani isä SF-17458/85,emä SF-20030/88 yhdistelmää.

TV Teukka1

[Metsämutiainen]

Jos kyseessä on aidosti uusi koiramies niin listatkaapa joku seuraavat asiat:

A: Hankitaan koira puhtaasti käyttökoiraksi (voidaan myös käyttää kokeissa) ja tarkoitus ei ole käyttää koiraa jatkojalostukseen

Olen törmännyt tapauksiin kun ensikertalaiseen on iskenyt hirvikoirahiiteri. Uroskoiraa on oltu vailla ja mikään muu koiramaailmaa koskettava asia ei ole sillä hetkellä kiinnostanut kuin metsästys koiran kanssa. Käyttökoiralla ei olisi tarvinnut olla edes papereita, kunhan koiran olisi saanut nopeasti.

Jäljestäpäin on selvinnyt, että paperikoiraan oli päädytty ja asiat olivat edenneet muutenkin mukavasti kun koirille ilmestyi koetuloksia ja joistakin tuli KVA. Sen jälkeen ei kulunut paljon aikaa kun koirille haluttiin jo jälkeläisiä ja kohta koiria suorastaan tyrkytettiin suvunjatkotehtäviin. Kyseiset koirat olivat sukutaustoiltaan kuitenkin sellaisia yksilöitä, joitten taustoissa esiintyi paljon laajasti levinneitä koiria.
Sen takia niitten avulla ei olisi kohennettu rodun yleistä tilaa vaan se olisi ajautunut yhä huonompaan suuntaan kun parituksissa emän sekä isän lähisukutausta olisi poikkeuksetta sisältänyt samannimisiä koiria. Silloin näitten koirien vaikutus olisi lisääntynyt ja nämä koirat sisälsivät puolestaan taas sellaisia koiria joitten vaikutusta olisi pitänyt vähentää eikä lisätä.
Eikä jokaiseen taustaan olisi kannattanut laajalle levinneitä koiria edes sotkea jos ne sieltä puuttuivat.
Ja jos niitä otetaan mukaan tulevaan sukutauluun osittain ”pakon sanelemana” ja osittain tietoisen haun perusteella niin otetaan sitten siinä muodossa että ko. koiria tulee kertaparituksen yhteydessä mahdollisimman vähälukuisesti mukaan, eikä kasapäin. Tällainen tarina ei tuntunut koiranomistajasta hyvälle vaikka asiasta oli jo vuosia, vuosia sitten puhuttu.

Niinpä ihmettelin, mikä mahtoi olla se tekijä joka oli saanut alussa täysin kielteisenä olleen jalostusajatuksen muuttumaan ”jalostukselle” myönteiseksi niin, että koiralle olisi pitänyt saada pentuja välttämättä ?
Oliko se kenties ”elämäni koira”, joka saattoi sellaiseksi jäädä ja siitä yksilöstä olisi pitänyt saada itselle jatkoa ?
Vai olivatko pyyntikaverit puhuneet vuosikausia että sinulla on hyvä koira, vie ihmeessä se kokeeseen ?
Vai mistä herätys oli peräisin ?
Mihin sillä pyrittiin ?

Sanotaan, että ruokahalu kasvaa syödessä.
Niin voi käydä myös ensikertalaiselle koiran ottajalle että hänen mieli sekä alkuperäiset tavoitteet voivat muuttuvat ajan saatossa.

Sen takia asiallinen suhtautuminen asioihin olisi kaiketi se oikea tapa. Eli ei lupailla liikoja, eikä tyrmätä mitään. Käytetään koiria kokeissa suosiolla, jos ne toimivat, mutta ei tyrkytetä niitä jalostukseen sillä perusteella että jälkeläisistä uskotaan tulevan isän voimalla vähintään yhtä hyviä riistakoiria kuin mitä isä itse on tai että koira on koiranomistajalle tärkeä. Rodun kehittämiseen tarvitaan toisenlaiset perusteet.

Aina silloin tällöin törmää myös sanontaan, että ei yksi pääsky kesää tee. Tällä sanonnalla voidaan tarkoittaa vaikka sitä, että ei yksi pentue tai yhden jalostusyksilön aikaansaannokset vaikuta rodun tilaan millään lailla menetteli sen kanssa sitten niin taikka näin.
Tästä hokemasta olisin karhukoira rodun kohdalla erimieltä ja syy selvinnee seuraavista esim.

Yhdistelmästä K&MVA Kerrostalon Laikku & KVA Jokeri on kaksi haukkuvaa narttua.
KVA Kikka ja 2 x VOI 1 haukkunut Pipa, josta tulee todennäköisesti KVA.
Näitten narttujen taustoissa esiintyy paljon puhetta aiheuttanut Roope M-83 yhden kerran ja se on määrällisesti vähän.
Tämä samainen Roope puhutuittaa tälläkin kerralla kun Pipalla on pentue KVA Vihatin Pikistä ja Kikalle syntyi pentu KVA Roopesta. Muita pentueita ei näillä nartuilla ole ja kummankin pentueen sukutaulussa esiintyvät laajasti esillä olleet Koivuniemen koirat, joita oltaisiin voitu myös väistää.

No näissä pentueissa oli edustettuina Roopelainen tyylisuunta, eikä siinä ole mitään pahaa, mutta Pipalle on tulossa astutuspalstan mukaan toinen pentue KVA Jämäkän Jamosta.
Ja tämä toinen Pipan pentue olisi saanut edustaa tasapuolisuuden nimissä sitä toista eli muotikoirista vapaampaa ja mahdollisimman vähän Roopea sisältävää suuntausta jotta niille, jotka haluaisivat rakentaa sukutaustoja sillä tavalla (ikään kuin uudestaan) että Roopen esiintymiskertojen lukumäärä ja samalla sen vaikutus rotuun tippuisivat pitkässä juoksussa kutakuinkin puoleen niistä arvoista mitä ne 70-80 % ovat nyt tämän hetken taustoissa, olisi jäänyt tästä haukkuvassa muodossa olevasta narttutaustasta myös jotain rakennusmateriaalia tätä toista tarkoitusperää varten.
Mutta ei, näin ei tapahtunut.
Sellaista materiaalia ei ole nyt tulossa ja nämä lienevät Pipan sekä Kikan viimeiset pentueet.

Pipan jälkeläisten toimivuuden odotusarvosta ei olisi tarvinnut tinkiä kun siitosurokseksi oltaisiin voitu valita toimivuudeltaan yhtä vahvataustainen uros kuin mitä Jamo on mutta sillä erotuksella, että Jamon takana Roope esiintyy 20 kertaa ja tämän toisen uroksen takana se olisi esiintynyt 2 kertaa.
Roopen esiintymiskertojen lukumäärissä olisi ollut suuri ero ja se olisi ollut rodun kehittämisen kannalta se tärkeä pointti.

Jamon jälkeläisten sukutaustoissa, jos Pipa niitä nyt synnyttää, tulee esiintymään Roope 21 kertaa ja näitten koirien avulla ei voida rakentaa ensinnäkään vähän Roopea sisältäviä taustoja, vaikka koirat toimisivat kuinka hyvin, eikä taustoja, joissa Roopen vaikutus porrastaisi paljon.
Ja kohta meillä ei ole muita kuin paljon ja tosi paljon Roopea sisältäviä taustoja.
Mutta monimuotoisuus ei kuitenkaan toteudu sillä tavalla että sukutaustat rakentuvat vahvasti muutamien koirien ympärille.

Siksi väitän, että yhden jalostusyksilön aikaansaannoksilla tai jopa yhdellä pentueella voi olla ratkaisevan suuri merkitys rodun kinkkisten vaiheiden käänteissä, että hommaan saataisiin aikaan suunnanmuutos. Eli pantaisiin "alulle" muu kuin vahvasti Roopeen perustuva sukutaustan rakentamisvaihtoehto tai saataisiin entiselle alulle apuja, jotta sen kehittämistä voitaisiin jatkaa. Ettei se kuolisi ja tyrehtyisi pois kokonaan.
Näitä ratkaisevia tapauksia ei ole paljon, mutta niitä on joskus.
Tärkeitä tapauksia on ratkaisevia tapauksia enemmän ja massatapauksia on mahdottoman paljon.
Ja näillä massataustaisilla koirilla ei ole rodun kehittämisen kannalta juuri merkitystä, miten niitten kanssa menetellään. Mutta näillä harvinaisilla ratkaisevilla tapauksilla on.
Tämän takia koiranomistajan olisi hyvä tiedostaa mihin gategoriaan koirani taustaltaan kuuluu tai minkä taustaista pentua olen hankkimassa.
Tältä pohjalta koiranomistaja osaisi touhuta koiransa kanssa toivottavasti niin että siitä saataisiin jo sopivassa iässä mahdollisimman suuri hyöty irti rodulle, jos sillä kerran on jotain rodulle annettavaa.

Yleensä nämä ratkaisevat katseet kohdistuvat narttujen omistajiin sekä siihen, miten narttujen kanssa menetellään.
Teetetäänkö niillä pentuja vai ei ?
Jos teetetään, niin millaisten urostaustojen kanssa ?
Nämä ovat hyvin tärkeitä suhtautumis/vastuu kysymyksiä, joita nartunomistaja ei tavallisesti tule kyllin perusteellisesti läpikäyneeksi siinä vaiheessa kun hän tekee yhdistelmäratkaisusta päätöksen.
Hänhän sen viimekädessä kuitenkin päättää, millä uroksella narttu astutetaan.
Asioiden pohtiminen jäljestäpäin on siinä mielessä hyödytöntä, että mitään konkreettista ei voida sen asian eteen enää tehdä, mikä kerran on tehty.
Ja tehtyä ei saada tekemättömäksi.
Mutta jälkipohdinnan mahdollinen anti on siinä, että tehdyistä ”virheistä” voi jotakin oppia.

[teukka1]

Voisi kuvitella edellisistä viesteistä että jokin uroslinja olisi jäänyt sivuun jalostuksessa ,voitteko kertoa tl ja hannutii mikä linja on ohitettu uroksia valittaessa Vai olisiko niin että teidän uroksia/kasvtteja ei ole käytetty riittävästi omasta mielestänne

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... timaiset=0

Hieno lista TL toimesta nämä ovat isäntiensä parhaita koiria joitten kanssa ovat viettäneet todellisia sinisiä hetkiä.
Kuka tietää montako näistä koirista olisi jäänyt syntymättä ilman aikaisemmin mainitsemaani isä SF-17458/85,emä SF-20030/88 yhdistelmää.

Eikö ole tietoa ?. Luulisin ainakin Mustankoiranmiehellä entisenä jalostusneuvojana jonkinlaista tietoa edellä esittämääni kysymykseen.
Helppo yhtyä Metsämutiaisen esittämiin ajatuksiin.

TV Teukka1!

[Kojamo]

Voisi kuvitella edellisistä viesteistä että jokin uroslinja olisi jäänyt sivuun jalostuksessa ,voitteko kertoa tl ja hannutii mikä linja on ohitettu uroksia valittaessa Vai olisiko niin että teidän uroksia/kasvtteja ei ole käytetty riittävästi omasta mielestänne

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... timaiset=0
Hieno lista TL toimesta nämä ovat isäntiensä parhaita koiria joitten kanssa ovat viettäneet todellisia sinisiä hetkiä.
Kuka tietää montako näistä koirista olisi jäänyt syntymättä ilman aikaisemmin mainitsemaani isä SF-17458/85,emä SF-20030/88 yhdistelmää.

Eikö ole tietoa ?. Luulisin ainakin Mustankoiranmiehellä entisenä jalostusneuvojana jonkinlaista tietoa edellä esittämääni kysymykseen.
Helppo yhtyä Metsämutiaisen esittämiin ajatuksiin.

TV Teukka1!

Teukka veti tiukan kortin esiin. On semmoinen santra tuosta yhistelmästä lähtösin, että oikian miehen käsissä oikialla uroksella astutettuna siitä syntyi jälkeä. Olisi tosiaankin monet hienot hetket tulleet jollain muulla koiralla / rodulla?
Minulla ei ainakaan olisi nykyisiä koiria sellaisenaan ilman tuota paukautusta.

[Tuutikki]

Kovasti hämmästyin avatessani tuon linkin karhukoirien aiheessa hyviä neuvoja pennun ottajille.

Itse en kuitenkaan astuttaisi tuolla linkin uroksella.

[Peksi]

Kovasti hämmästyin avatessani tuon linkin karhukoirien aiheessa hyviä neuvoja pennun ottajille.

Itse en kuitenkaan astuttaisi tuolla linkin uroksella.

jaa minkä linkin?

[Tuutikki]

Tuossahan se on kojamonkin viestissä yllä. On itälaika uros linkissä

[Verneter]

Tuossahan se on kojamonkin viestissä yllä. On itälaika uros linkissä

Vie kyllä linkki väärään paikkaan. Pitäisi aueta lista käyttämättömistä KVA uroksista.

Mutta palataanhan aiheeseen:
Miten ehkäistä pennun matkapahoinvointia pitkällä kotimatkalla kasvattajalta? Onko 7vko pennuilla vielä 'vuorokausirytmiä', että yötä vasten nukkuisivat paremmin kuin keskellä päivää.

Verne T

[Kojamo]

Tuossahan se on kojamonkin viestissä yllä. On itälaika uros linkissä

Vie kyllä linkki väärään paikkaan. Pitäisi aueta lista käyttämättömistä KVA uroksista.

Mutta palataanhan aiheeseen:
Miten ehkäistä pennun matkapahoinvointia pitkällä kotimatkalla kasvattajalta? Onko 7vko pennuilla vielä 'vuorokausirytmiä', että yötä vasten nukkuisivat paremmin kuin keskellä päivää.

Verne T

Katohan vaan, no ainakin olisi sitä vierasta verta

En muista että meillä olisi ollut matkapahoinvointi ongelmia pentujen kanssa, niin itte haettuna kuin että meiltä on haettu.
Mutta kun pentua hakee kotio niin kannattaa varata aikaa riittävästi kotimatkalle. Voi pysähdellä välillä ja ulkoilla pennun kanssa levikkeillä tai sivutien pätkällä. Meillä on ollut pahvinen laatikko pehmikkeineen mukana missä pentu on voinut nukkua jos on nukuttanut. Yleensä omille kasvateille on annettu pentulasta joku "hajurätti" (pyheliina) mukaan. Itte kun on haettu niin on viety oma rätti pentulaan joksikin aikaa, jos kennelin pitäjän kanssa hajuste asiaa ei ole sovittu. Haku reissulla on hyvä olla kaksi ihmistä, varsinkin jos matka on pitkä. Saa pentu pyöriä autossa matkustajan sylissä ja ihmetellä muuttunutta maailmaa, eikä sen tartte kyhjöttää lukittuna johonkin häkkiin tai laatikkoon. On turvallista ja levollista kattella ja haistella uutta. Tulee siinä isännän tuoksutkin ja kosketus tutuksi.

Minä "ajelutan" pentuja jo ennen luovutusta auton kyytissä muutaman päivänä. En tiedä onko hyötyä mutta ompahan tullut tehtyä jotain.

[etujyvä]

"teukka1" taitaa olla ns.ketunhäntä kainalossa(vai oma lehmä ojassa).Pilke silmässä sanoen.
Tarkennappa lukijoille mitä haet ja pyrit ko.yhdistelmällä.(Itse kyllä kyydissä kestän).
Eli Kataikon RESSUN ja Erauspojan TASSUN pentueista.Asiaa voi nähdä myös niin;että MITÄ NIIDEN JÄLKEEN tapahtui yhdistelmien rakenteissa.Ja kuinka edettiin.
Asiaa voisi ajatella myös jos- jos /sittenkun-periaatteella.
Laitan pohdittavaa;mitäpä jos sf 08285/63 ei olisi Kuusisto käyttänyt jatkoon?
Millainen olisi vanhemman koirasi taustarakenne ilman sf 08022/59?

[ketunsyöttä]

Tuossahan se on kojamonkin viestissä yllä. On itälaika uros linkissä

Miten ehkäistä pennun matkapahoinvointia pitkällä kotimatkalla kasvattajalta? Onko 7vko pennuilla vielä 'vuorokausirytmiä', että yötä vasten nukkuisivat paremmin kuin keskellä päivää.
Verne T

Sellainen kissan/pienen koiran muovinen kuljetuslaatikko on kuljetukseen erittäin hyvä! Pari koiraa olen hakenut yksin: 800km ja 300km. Kannattaa ennen ajoa leikittää vähän virtaa pois, totuttaa häkkiin esim. ruualla ja kun koira itse menee häkkiin,niin eikun menoksi. Kopassa on vielä sekin hyvä puoli, että sen voi laittaa vänkärin penkille, niin että näet helposti pennun.

Olen törmännyt tapauksiin... ...että tehdyistä ”virheistä” voi jotakin oppia.

Niin eipä sitä monikaan uusi kkk-ihminen 1. ajattele sukutauluja sen kummemmin, eikä jalostuskäyttöä. Yleensä nämä kiinostavat vasta 2. kerrasta eteenpäin. No eipä sillä, ei ne vielä kiinnosta edes kaikkia konkareitakaan. Ihan omasta kokemuksesta muistan, ettei tiennyt/eikä ymmärtänyt, vaikka kiinnostusta ehkä olikin ollut, rekisteripaperista oikeastaan mitään, no eipä silloin ollut käytössä internettiäkään.

[Tuutikki]

Tuohon matkapahoinvointiin. Pentu kannattaa ruokkia myöhään edellisenä iltana kuin on lähtö ja aamulla ei anneta mitään ruokaa ( ei kuole nälkään vaikka pidempikin paasto tulisi). Aina ei tuokaan auta, mutta useimmiten auttaa. Panta ja hihna mukaan että välillä voi käyttää happea haukkaamassa jos pidempi usean sadan kilometrin matka.

[Verneter]

Tuossahan se on kojamonkin viestissä yllä. On itälaika uros linkissä

Miten ehkäistä pennun matkapahoinvointia pitkällä kotimatkalla kasvattajalta? Onko 7vko pennuilla vielä 'vuorokausirytmiä', että yötä vasten nukkuisivat paremmin kuin keskellä päivää.
Verne T

Sellainen kissan/pienen koiran muovinen kuljetuslaatikko on kuljetukseen erittäin hyvä! Pari koiraa olen hakenut yksin: 800km ja 300km. Kannattaa ennen ajoa leikittää vähän virtaa pois, totuttaa häkkiin esim. ruualla ja kun koira itse menee häkkiin,niin eikun menoksi. Kopassa on vielä sekin hyvä puoli, että sen voi laittaa vänkärin penkille, niin että näet helposti pennun.

Tuotaki oon harkinnu mutta ensimmäinen positiivinen kommentti vasta nyt.