SYDÄNTÄ LÄMMITTÄÄ

Tämän otsikon alla keskustellaan karjalankarhukoiriin liittyvistä asioista.

Valvojat: Valvoja1, Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7

Lukittu
280581
Viestit: 1605
Liittynyt: 22 Joulu 2007, 17:46
Paikkakunta: Miehikkälä

Re: SYDÄNTÄ LÄMMITTÄÄ

Viesti Kirjoittaja 280581 » 09 Elo 2013, 08:33

pihkatasku kirjoitti:jos ei haukkua yhtää niin haku pisteillä ollaan. on sattunu sekä mustilla ja harmailla saman kaltaisia tilanteita.
Sama kuin ennenkin, löytö voi tapahtua myös ilman haukkua ja haun ja yhteistyön lisäksi arvostellaan muitakin kohtia.
Juha Leppänen, Ruokolahti

eskoh
Viestit: 1598
Liittynyt: 13 Huhti 2008, 21:09

Re: SYDÄNTÄ LÄMMITTÄÄ

Viesti Kirjoittaja eskoh » 09 Elo 2013, 09:20

Juuri näin, mutta moniko uskaltaa tunnustaa että on sovittu ryhmän kesken syystä taitoisesta että jätetään haku pisteille niin päästään helpommalla
maastokortin purkutilaisuudessa?.

Hakupisteille on se ja sama paljonko niitä on, mutta se olisi tärkeää että mitä siellä sesse on päivän touhuillut?.
Esko Halme

marko.härkönen
Viestit: 207
Liittynyt: 28 Marras 2006, 12:19
Paikkakunta: Nurmes

Re: SYDÄNTÄ LÄMMITTÄÄ

Viesti Kirjoittaja marko.härkönen » 09 Elo 2013, 09:50

Mitenkäs se menikään se, milloin se löytö on tapahtunut. Voepiko ko. tappauksessa todeta että löytö on tapahtunut jos koira seuraa jälkeä vaikka mänisi pitkästikkin. Mistään ei voija varmuuvella sannoo että se olisi tavannut hirvet oikeesti se kyllä voijaan myöntää jotta se on männy jälkiä. Mutta tarvihteeko siitä sen enempää pisteitä kun lopputulos on kuitennii sama että pipariksi mäni.. Ei minun mielestä siitä mittää kunniamainintoja tarvii jos koira vain seurovaa jäläkee eikä sua todettua kontaktia hirveen. Se on kuitennii se haukku se on johon pittää pyrkiä. Oesippa tuas hyvä paikka mainita siitä päättömästä juoksemisesta jota täällä aina kehutaan. Mutta ei siitä sen enempää kuin että ei siitä nyt ainakaa kummosia lisäpisteitä ja kunniamainintoja tarvihe...


Marko

teukka1
Viestit: 182
Liittynyt: 21 Touko 2010, 17:59
Paikkakunta: Kuusamo

Re: SYDÄNTÄ LÄMMITTÄÄ

Viesti Kirjoittaja teukka1 » 09 Elo 2013, 10:25

[quote="marko.härkönen"]Mitenkäs se menikään se, milloin se löytö on tapahtunut. Voepiko ko. tappauksessa todeta että löytö on tapahtunut jos koira seuraa jälkeä vaikka mänisi pitkästikkin. Mistään ei voija varmuuvella sannoo että se olisi tavannut hirvet oikeesti se kyllä voijaan myöntää jotta se on männy jälkiä. Mutta tarvihteeko siitä sen enempää pisteitä kun lopputulos on kuitennii sama että pipariksi mäni.. Ei minun mielestä siitä mittää kunniamainintoja tarvii jos koira vain seurovaa jäläkee eikä sua todettua kontaktia hirveen. Se on kuitennii se haukku se on johon pittää pyrkiä. Oesippa tuas hyvä paikka mainita siitä päättömästä juoksemisesta jota täällä aina kehutaan. Mutta ei siitä sen enempää kuin että ei siitä nyt ainakaa kummosia lisäpisteitä ja kunniamainintoja tarvihe...

Sitäkö kaima tarkoitat että pöläyttäjät ovat vähintään yhtä hyviä mitä sitkaat tulokseen pyrkivät seuraajat,
esimerkki tapauksessa yksi hirvi on karannut.
Tästäkö se kartta kammo johtuu joillakin että todellisuus paljastuu näistä pöläyttelijöistä. :lol: :lol:
Kyseisellä koiralla Hulivili muut hirvet kokeissa on jääneet löytöpaikalle ja täyserä tullut täyteen. Laittahaahan kommentteja.
Marko Maaninka

marko.härkönen
Viestit: 207
Liittynyt: 28 Marras 2006, 12:19
Paikkakunta: Nurmes

Re: SYDÄNTÄ LÄMMITTÄÄ

Viesti Kirjoittaja marko.härkönen » 09 Elo 2013, 10:37

Sitäkö kaima tarkoitat että pöläyttäjät ovat vähintään yhtä hyviä mitä sitkaat tulokseen pyrkivät seuraajat,
esimerkki tapauksessa yksi hirvi on karannut.
Missää kohti en ole puhunu että kumpikaa suorituksesta olisi hyvävae oonko? V.....raleen on männy molemmat. Ei löytöä kuin tuommonen ko. tappauksen suoritus. V....ralleen siinä mielessä ettei kummassakaan tappauksessa ko. päivänä sitä mitä varten koiria pijetään onnistunut ja se että hirveä ei löyvy on tasan yhtä huono tappaus kun se että se löytyy 50-100km piästä. Ainahin sen päivän ja nuihen km lukujen varjossa myös sen viikonlopun osalta. MINUN MIELESTÄNI NÄIN.

Kerrohan kaima minkä kiksin siitä suapi jos koira löytyy vasta illalla haukkumasta naapuri pitäjästä verrattuna siihen että ois kuhtunna koira poes ja ampunna vaekka hirven vähän erikohasta ja oisi iltasella pihassa pesemässä emännän selekee.... :mrgreen: :mrgreen:

Marko

teukka1
Viestit: 182
Liittynyt: 21 Touko 2010, 17:59
Paikkakunta: Kuusamo

Re: SYDÄNTÄ LÄMMITTÄÄ

Viesti Kirjoittaja teukka1 » 09 Elo 2013, 11:03

Onhan tiedossa miehiä jotka on metästäneet 48 vuotta hirviä nimenomaan sitkeillä koirilla ja saalistakin on tullut,
keskimäärin 8 kappaletta joka vuosi ei kaipaa passi ketjua ympärille, varmaan on tullut emännänkin selpä pestyä jonkun kerran. PS eikö alunperin juttu lähteny siitä kun joku tiedusteli että löytyykö koiria jotka saa tai ainakin yrittää saada
kosketuksen yleensä kohtaamasta hirvestä.(eihän kaikkien koirien tarvi sellaisia olla)? :lol: :lol:
Marko Maaninka

BlägBoi
Viestit: 1258
Liittynyt: 10 Elo 2010, 14:54

Re: SYDÄNTÄ LÄMMITTÄÄ

Viesti Kirjoittaja BlägBoi » 09 Elo 2013, 21:29

Osanottoni Esko Kokan ja Markku Halmeen poismenon johdosta. Molemmat olivat varmaan asiansa osaavia karhukoiran ystäviä, vaikka en itse kumpaakaan henkilökohtaisesti koskaan tavannut. Esko Kokkaan koetin monta kertaa puhelinyhteyttä, mutta en siinä onnistunut. Olisi ollut joitakin asioita, joita olisin halunnut häneltä tiedustella. Paransiko Hemmettären ja Poukamon Paten yhdistelmä tulevien koirien jalostusmahdollisuutta, koska ymmärsin, että hän toimi Terhon Matin jalostusvastaavana? Oliko jollakin mahdollisesti keskustelua asiasta, kun suunnittelitte omia yhdistelmiä Esko Kokan kanssa???
Terveisin BlägBoi
Harri Heininen
Suu käy ja ääni kuuluu, omin jaloin metsään mennään ja sieltä pois.

Karppaaja
Viestit: 25
Liittynyt: 11 Marras 2011, 15:38

Re: SYDÄNTÄ LÄMMITTÄÄ

Viesti Kirjoittaja Karppaaja » 09 Elo 2013, 22:12

Näissä keskusteluissa menee vängällä kaksi eri näkökulmaa vastakkain.
Jos ne pysyisivätkin erillään ja eivät koskaan sekoittuisi, niin hyvä niin.
Nimittäin jokainen saa olla tyytyväinen omaan koiraansa vaikka se haukkuisi tunnin ja seuraisi kilometrin.
Toinen porukka arvostaa sitkeää seurajaa ja haukkujaa, koska siitä löytyy todennäköisemmin ne koirat joilla sukua kannattaa jatkaa. Siksi toivon oikeasti että sitkeyttä arvostetaan ainakin kasvattajapiireissä. Pelkät metsästäjät saavatkin ajatella eri tavalla. Kummasta purukasta haluat ottaa seuraavan pentusi?
Timo Karppinen

Iita
Viestit: 179
Liittynyt: 26 Helmi 2013, 21:35
Paikkakunta: Ii

Re: SYDÄNTÄ LÄMMITTÄÄ

Viesti Kirjoittaja Iita » 10 Elo 2013, 00:10

Karppaaja kirjoitti:Näissä keskusteluissa menee vängällä kaksi eri näkökulmaa vastakkain.
Jos ne pysyisivätkin erillään ja eivät koskaan sekoittuisi, niin hyvä niin.
Nimittäin jokainen saa olla tyytyväinen omaan koiraansa vaikka se haukkuisi tunnin ja seuraisi kilometrin.
Toinen porukka arvostaa sitkeää seurajaa ja haukkujaa, koska siitä löytyy todennäköisemmin ne koirat joilla sukua kannattaa jatkaa. Siksi toivon oikeasti että sitkeyttä arvostetaan ainakin kasvattajapiireissä. Pelkät metsästäjät saavatkin ajatella eri tavalla. Kummasta purukasta haluat ottaa seuraavan pentusi?
Juuri näin. Tunnin päräyttäjälle saapi kyllä hirven tapettua, jos koira ei ole liian hyvähakunen (oma edellinen jämy oli juuri tällainen). TosI koiramies kuitenki vaatii sessulta pikkusen enemmän ja varsinki jos suunnittellee suvunjatkoa, niin pittää olla hausta ja hirveläpysymisestäki jonkulaista näyttöä.

Ittelä on tällä hetkelä vain Jämtti, (on ollu mustavalkonenki joskus, ja voi olla jatkossakin) mutta minusta samat kriteerit täytyy päteä kaikile roduille. Hirvi pittää löytyä ilman apua ja sielä hirvelä pittää pysyä vähintään niin kauan ko isäntä haluaa (isännälle kyllä 20 tuntia ylheensä riittää). Näitä koiria mustavalkosillaki kannattais koittaa käyttää jalostuksessa, sillä niissä on se rodun tulevaisuus. Tällä hetkellä täytyy sanoa, että jämttejä ja harmaita ollaan jonkin verran jäljessä, mutta toivottavasti tämä ero saadaan kurottua kiinni nopeasti.
Mikko Jaukkuri

sumu
Viestit: 722
Liittynyt: 18 Helmi 2010, 21:43

Re: SYDÄNTÄ LÄMMITTÄÄ

Viesti Kirjoittaja sumu » 10 Elo 2013, 07:35

Iita kirjoitti:
Karppaaja kirjoitti:Näissä keskusteluissa menee vängällä kaksi eri näkökulmaa vastakkain.
Jos ne pysyisivätkin erillään ja eivät koskaan sekoittuisi, niin hyvä niin.
Nimittäin jokainen saa olla tyytyväinen omaan koiraansa vaikka se haukkuisi tunnin ja seuraisi kilometrin.
Toinen porukka arvostaa sitkeää seurajaa ja haukkujaa, koska siitä löytyy todennäköisemmin ne koirat joilla sukua kannattaa jatkaa. Siksi toivon oikeasti että sitkeyttä arvostetaan ainakin kasvattajapiireissä. Pelkät metsästäjät saavatkin ajatella eri tavalla. Kummasta purukasta haluat ottaa seuraavan pentusi?
Juuri näin. Tunnin päräyttäjälle saapi kyllä hirven tapettua, jos koira ei ole liian hyvähakunen (oma edellinen jämy oli juuri tällainen). TosI koiramies kuitenki vaatii sessulta pikkusen enemmän ja varsinki jos suunnittellee suvunjatkoa, niin pittää olla hausta ja hirveläpysymisestäki jonkulaista näyttöä.

Ittelä on tällä hetkelä vain Jämtti, (on ollu mustavalkonenki joskus, ja voi olla jatkossakin) mutta minusta samat kriteerit täytyy päteä kaikile roduille. Hirvi pittää löytyä ilman apua ja sielä hirvelä pittää pysyä vähintään niin kauan ko isäntä haluaa (isännälle kyllä 20 tuntia ylheensä riittää). Näitä koiria mustavalkosillaki kannattais koittaa käyttää jalostuksessa, sillä niissä on se rodun tulevaisuus. Tällä hetkellä täytyy sanoa, että jämttejä ja harmaita ollaan jonkin verran jäljessä, mutta toivottavasti tämä ero saadaan kurottua kiinni nopeasti.
Voipi niitä näkökulmia olla useanpia,itsekkin olen sitä mieltä että tärkeimässä taidossa on epäonnistuttu jos pitää seurata kymmeniä kilometrejä(kaikille koirille toki joskus käy näin) :roll:
Sauli Ojatalo

marko.härkönen
Viestit: 207
Liittynyt: 28 Marras 2006, 12:19
Paikkakunta: Nurmes

Re: SYDÄNTÄ LÄMMITTÄÄ

Viesti Kirjoittaja marko.härkönen » 10 Elo 2013, 09:27

Pari kolme vuotta olen tänne palstoille kirjoitellut ja tästä samasta alotettiin ja tähän lopetetaan. Eli sanokaapa missä kirjoituksessa täällä ollaan puhuttu hyvänä koirana semmoisesta koirasta joka jättää leikin kesken muutoin kun isännän kutsusta. laittakaahan kirjotuksia esille.. Kilometrin pärräyttäjät voi ..kele teijän kanssa. Minä en voi sille mittää jos teillä on karvaita kokemuksia mutta elekää nyt tosissaan väittäkö että täällä halutaan jalostukseen käyttää semmosia koiria. Vai onko tämä tulkittava esim pentukaupan edistämiseen käytettävänä kirjoitteluna kuten esim karpaajan viestistä voisi "SAMANLAISTA sanomisten vääntelyä" käyttäen tulkita.

Minä sanon omanmielipiteeni siihen ettei minun tulevissa jalostuspäätöksissä (kunhan nyt saan itselleni joskus semmosen nartun jota voi jalostukseen käyttää) ensimmäinen kriteeri ole varmasti se että kuinka pitkästi se koira sen hirven perässä juoksoo. Jos se on se hirvikoiran pääasiallinen jalostusvalintoja ohjaava kriteeri niin toivon todella samaa kuin karpaaja että nämä "linjat" pysyisivät erillään.

No nyt on minun kirjallinen anti tällä palstalla tullut tiensä päähän kuten alussa totesin tästä lähettiin ja tässä ollaan VIELÄKIN.

Kilometrin pärräyttäjät.... voe kelleen kele.. :mrgreen: :mrgreen: :mrgreen:

Hyvee jahtisyksyä kaikille pärräytellään kun nähhään.

sumu
Viestit: 722
Liittynyt: 18 Helmi 2010, 21:43

Re: SYDÄNTÄ LÄMMITTÄÄ

Viesti Kirjoittaja sumu » 10 Elo 2013, 09:28

Edellisiin lisäten,hyvä koira hakee tehokkaasti ja kykenee hirven pitämään löytöpaikalla.sitkeä seuraaminen on hieno ominaisuus mutta pelkästään se ei tee koirasta hyvää.Huippu koiran tulee olla huippu hakia joka ymmärtää sovittaa hakunsa isännän ohjauksen mukaan,eikä vain laukkaa päättömästi siihen suuntaan johon nokka osoittaa.Metsästys haun osalta on vaativanpaa kuin koe, koska hirven tulee löytyä määrätyltä alueelta kokeissa pärjää toki pelkällä liikkeeläkin :wink:
Sauli Ojatalo

Iita
Viestit: 179
Liittynyt: 26 Helmi 2013, 21:35
Paikkakunta: Ii

Re: SYDÄNTÄ LÄMMITTÄÄ

Viesti Kirjoittaja Iita » 10 Elo 2013, 09:39

Kyllä tuo seuraamisintokin minusta riistaveristä jotakin kertoo ja tahtoo kulkea käsikädessä muunkin sitkeyden kanssa. Se, onko kymmenien kilometrien seuraamisesta pyyntihommissa mitään iloa, on toinen juttu.

Siinä olet oikeassa, että varma löytöhaukkutyöskentely ja pysäyttäminen ovat hirvityöskentelyssä ne tärkeimmät taidot, mutta kaikenvärisille koirille sattuu joskus se lentokone eteen.
Mikko Jaukkuri

Karppaaja
Viestit: 25
Liittynyt: 11 Marras 2011, 15:38

Re: SYDÄNTÄ LÄMMITTÄÄ

Viesti Kirjoittaja Karppaaja » 10 Elo 2013, 12:59

Moro

Sovitaanko Marko, että tästä lähtien minä ihan nimeltä mainitsen jos osoitan kirjoitukseni sinulle.
Nyt nimittäin tuntuu, että kun minä palstalle joskus jotain kirjoitan, niin sinun on jostain syystä se koettava
henkilökohtaisesti. Viimeisimmissä kirjoituksissa on arvosteltu sitkeää hirven seuraamista.
Omalla vähäisellä kokemuksella sanon, että minun mielestäni se on yksi tärkeimmistä riistaverin mittareista
nuorella koiralla. Eikös meidän kaikkine pidä arvostaa riistaverisiä koiria. Ja seuraaminen ei kotoa vanhemmallakaan iällä.
Jalostusneuvojille ja muille asiantuntijoille voisin todeta, että sitten kun jokaisessa karhukoirapentueessa huonoinkin koira
haukkuu 3-4 tuntia voidaan rupeta sievistelemään käsittelytaidoilla ym. Tosiasia on että jos hirvi jullottaa haukussa vaikkapa 10 tuntia, ehtii
koira haukkua sitä edestä, takaa, sivulta ja vaikka mistä. Jos hirvi kestää niin se kestää.
Nykyisillä säännöillä haukkutyönkentelyn kaadusta ei yksinkertiasesti saada riittävästi tietoa. Kysytään koirien omistajilta? Niinpä varmaan.
Timo Karppinen

raiku
Viestit: 116
Liittynyt: 28 Loka 2012, 20:23

Re: SYDÄNTÄ LÄMMITTÄÄ

Viesti Kirjoittaja raiku » 10 Elo 2013, 18:18

eskoh kirjoitti:Juuri näin, mutta moniko uskaltaa tunnustaa että on sovittu ryhmän kesken syystä taitoisesta että jätetään haku pisteille niin päästään helpommalla
maastokortin purkutilaisuudessa?.

Hakupisteille on se ja sama paljonko niitä on, mutta se olisi tärkeää että mitä siellä sesse on päivän touhuillut?.
kyllä on tullu siihen syyllistyttyä koiran ohjaajana kun löytöhaukahdukset ja sit karannu niin sanonu että tais olla orava, koska hain kunnon tuloksia. kerrankin tällaisen alun jälkeen koira oli seurannut hirveä joka tuli ryhmän näköisälle hakkuu aukealle(suuri sonni) odotti että koira tulee lähemmäs ja pakeni kun koira oli 2-300m päässä mutta ei ollu näköyhteydessä hirveen. sain vihdoin koiran kiinni 3 tunnin seuraamisen jälkeen, jotta päässään yrittään uudellen no ei onnistunu enään. totesin ettei löytöä tapahtunu ja koira jäi hakupisteille. tällaisia tapauksia että löytö karkaa ja koira seuraa sitkaasti eikä ole todettua löytöä on vaikka kuinka paljon, joten ei se aina kerro koko totuutta koiran hakuominaisuuksista, jos on jääny hakupisteille.
Arto Kulju

Lukittu