Mitä mieltä

[sulppi]

Tuolta löytyy uusi maastokortti ja palautelomake.
http://www.spj.fi/sitenews/view/-/nid/19/ngid/7

[Tuutikki]

Hienoa, että omatoiminen yhteydenotto on poistettu ja sahureita rangaistaan.

Tarkoitatko niitä jotka houkuttelee sen hirven ammuttavaksi pahastakin vitseikosta oikeassa metsästyksessä Aikamoinen liuta hirviä on kohdannut tiensä pään ihan vaan että koira " sahaa" eli houkuttelee hirvet isännän tykö.

Kokeen AT harvoin oikeasti vastaa käytännön metsästyksen AT:ta. Vielä jos koira haukkuu useiden kymmenien metrien päästä hirvestä niin vaikeaa on sinne tiheikköön paikallistaa hirvi ampumista varten. Eli tämä olisi tullut ottaa huomioon haukkutyöskentelyn laadussa. Toisin sanoen koira ja hirvi pitäisi ainakin yhdessä AT:ssä sopia ns. "samaan kuvaan" sakeammassakin maastossa.

[Kojamo]

Hienoa, että omatoiminen yhteydenotto on poistettu ja sahureita rangaistaan.

Tarkoitatko niitä jotka houkuttelee sen hirven ammuttavaksi pahastakin vitseikosta oikeassa metsästyksessä Aikamoinen liuta hirviä on kohdannut tiensä pään ihan vaan että koira " sahaa" eli houkuttelee hirvet isännän tykö.

Kokeen AT harvoin oikeasti vastaa käytännön metsästyksen AT:ta. Vielä jos koira haukkuu useiden kymmenien metrien päästä hirvestä niin vaikeaa on sinne tiheikköön paikallistaa hirvi ampumista varten. Eli tämä olisi tullut ottaa huomioon haukkutyöskentelyn laadussa. Toisin sanoen koira ja hirvi pitäisi ainakin yhdessä AT:ssä sopia ns. "samaan kuvaan" sakeammassakin maastossa.

Säännöissä sanotaan että jos koira on tietoinen ryhmästä, ryhmä on haukun tuntumassa niin koiraa ei rangaista vaikka se käy morjestamassa isäntää. Eli koira joka houkuttelee hirven puskasta ei ole sahuri, sen sijaan sahuriksi tuomitaan koira joka jättää hirvet ja etsii isännän kauempaakin.
Tiedän montakin haukkukoe tuomaria jotka ei saa hirveä ammutuksi haukusta, eivätkä osaa ottaa AT kokeissa. Joskus taas hirvi pystyttelee melekosissa tiheiköissä ettei siitä saa itse isäj... AT oli sitten kuinka taitava tahansa. AT ohjeissa pyritään tarjoamaan kaikille koirille tasapäiset mahdollisuudet tuomareista ja olosuhteista huolimatta.

[Tuutikki]

Näinhän se on, mutta mitä kauempaa koira haukkuu sen vaikeampaa on paikallistaa hirvi. Oli kuinka taitava tuomari tahansa jos koiran haukkupaikasta ei voi vetää johtopäätöstä hirven olin paikasta, niin vaikea sinne on mennä. Kun tietää että koira haukkuu vaikka alta viiden metrin aina, niin koskaan ei ole ongelmaa hiipiä haukulle, kun lähestyy vaan paikkaa missä koira haukkuu, niin siinä se on hirvikin.

[sulppi]

Kojamolle: Jos ohjaaja valinnut tutkan käytön, niin pisteet sen mukaan mitä tutka näyttää eli jos koira pyörii lähellä vaikkakin 15-30 min ajan, niin ei ole tehokasta hakua.

[Marko L]

Hienoa, että omatoiminen yhteydenotto on poistettu ja sahureita rangaistaan.

Tarkoitatko niitä jotka houkuttelee sen hirven ammuttavaksi pahastakin vitseikosta oikeassa metsästyksessä Aikamoinen liuta hirviä on kohdannut tiensä pään ihan vaan että koira " sahaa" eli houkuttelee hirvet isännän tykö.

Kokeen AT harvoin oikeasti vastaa käytännön metsästyksen AT:ta. Vielä jos koira haukkuu useiden kymmenien metrien päästä hirvestä niin vaikeaa on sinne tiheikköön paikallistaa hirvi ampumista varten. Eli tämä olisi tullut ottaa huomioon haukkutyöskentelyn laadussa. Toisin sanoen koira ja hirvi pitäisi ainakin yhdessä AT:ssä sopia ns. "samaan kuvaan" sakeammassakin maastossa.

Ois ihan hauska nähdä semmoinen koiran työskentely, jossa koira houkuttelee hirven ammuttavaksi? Kokeissa ja pyynnissä ei ole vielä kohdalle sattunut. At otetaan ehkä ensinmäistä lukuunottamatta siten, että koira ja hirvi ovat näkösällä. Tiheässä paikassa ei auta kuin odottaa milloin se hirvi liikahtaa.

[Tuutikki]

Hienoa, että omatoiminen yhteydenotto on poistettu ja sahureita rangaistaan.

Tarkoitatko niitä jotka houkuttelee sen hirven ammuttavaksi pahastakin vitseikosta oikeassa metsästyksessä Aikamoinen liuta hirviä on kohdannut tiensä pään ihan vaan että koira " sahaa" eli houkuttelee hirvet isännän tykö.

Kokeen AT harvoin oikeasti vastaa käytännön metsästyksen AT:ta. Vielä jos koira haukkuu useiden kymmenien metrien päästä hirvestä niin vaikeaa on sinne tiheikköön paikallistaa hirvi ampumista varten. Eli tämä olisi tullut ottaa huomioon haukkutyöskentelyn laadussa. Toisin sanoen koira ja hirvi pitäisi ainakin yhdessä AT:ssä sopia ns. "samaan kuvaan" sakeammassakin maastossa.

Ois ihan hauska nähdä semmoinen koiran työskentely, jossa koira houkuttelee hirven ammuttavaksi? Kokeissa ja pyynnissä ei ole vielä kohdalle sattunut. At otetaan ehkä ensinmäistä lukuunottamatta siten, että koira ja hirvi ovat näkösällä. Tiheässä paikassa ei auta kuin odottaa milloin se hirvi liikahtaa.

Ei nyt tietenkään liity suoranaisesti aiheeseen muutoin kuin ehkä siinä että eri rodut toimivat eri tavalla ja haluat kerran nähdä käytännössä, niin käyppäs tuolla minun allekirjoituksessa mainituilla kotisivuilla ja mene siellä kohtaan haukkuvideoita. Linkki Kovaltshuk haukkuu hirveä ( toiseksi alimmainen), niin näkyy jotain, vaikka vesisateella kännykkä kameralla onkin kuvattu. Samoin vuoden 2007 tapahtumien alussa on video Ikiroudan Tatjan hirven taluttelusta isännän luo. Tyyli on joko paimentava tai houkutteleva, mutta yhtä kaikki tarkoitus on saada hirvi isännälle tulemaan. Viime syksyltäkin olisi muutama hyvä samanlainen video vielä laittamatta.

Tuosta " sahauksesta" miksi yhteydenottoja myös kutsutaan , niin kun koira käy yhteydenotolla ja palaa hirvelle niin siinä on ampujalla hyvä kävellä aina muutamia kymmeniä metrejä eteenpäin koiran mukana. Hirvi ei siihen useinkaan reagoi tuleeko takasin yksi vaiko kaksi. Lopulta voi päästä jopa ihan viereen ja melko aukeallakin eli se jonkun vihaama ominaisuus koirassa voi olla myös suureksi avuksi käytännön metsästyksessä.

[Marko L]

Ne alkaa olla nämä jatkuvat sääntömuutokset sitä että olisi ihan sama kun SPJ, SLJ, ja SHHJ vuorovuosin ennen koekauden alkua tekisivät säännöt jolla seuraava koe syksy mentäisiin. Henkilökohtainen mielipiteeni on että naurettavaa " säätää" jatkuvasti joka syksy sääntöjä. Saadaanhan sillä tietenkin aina painatettua uudet sääntökirjat ja tuomarikursseille kertaajia syksystä toiseen ja jokunen kymppi siirtymään taskusta toiseen tässä koiraharrastuksessa.

Jokainen rotujärjestö kun tekisi omat sääntönsä niin siltäkin ruljanssilta vältyttäisiin, että sääntöjä pitää aina muuttaa kun ne ei sovi jonkun rodun työskentelytavoille kuitenkaan ja sääntöjen muokkauksen jälkeen kun alkaa aina laulu maantiekiitäjistä, saappaan kiillottajista ja raviojan yli pääsemättömistä.

Meniskö säännöt sitten näin, Laikka haukkua pari tuntia, niin riittää ykköseen toki niissäkin on kovia koiria. Harmaja roduille/karhukoirille Ta 300 ja sillä ykkönen:

[jamppe]

Jos ohjaaja valinnut tutkan käytön, niin pisteet sen mukaan mitä tutka näyttää eli jos koira pyörii lähellä vaikkakin 15-30 min ajan, niin ei ole tehokasta hakua.[/quote]Ei kait ne semmosta suunnitele että samassa kokeessa toinen voi valita tutkan käytön ja tonen ei?

[Verneter]

Jos ohjaaja valinnut tutkan käytön, niin pisteet sen mukaan mitä tutka näyttää eli jos koira pyörii lähellä vaikkakin 15-30 min ajan, niin ei ole tehokasta hakua.

Ei kait ne semmosta suunnitele että samassa kokeessa toinen voi valita tutkan käytön ja tonen ei?

Juurikin niin. Vaarana on, että sulalla kelillä tuomaroitaisiin "normaalisti" ja lumella "tutkalla".
Tietysti tätä voitaisiin estää sillä, että tuomari tuo oman tutkapannan koiran kaulaan.

[Kojamo]

Jos ohjaaja valinnut tutkan käytön, niin pisteet sen mukaan mitä tutka näyttää eli jos koira pyörii lähellä vaikkakin 15-30 min ajan, niin ei ole tehokasta hakua. Ei kait ne semmosta suunnitele että samassa kokeessa toinen voi valita tutkan käytön ja tonen ei?

Kaikilla ei ole gps-paikantimia. Useimmissa tapauksissa gps-paikannin antaa koiralle enemmän oikeutta. Mutta jos koira on edellä kuvatunlainen Nää on niitä juttuja mitkä puhuttaa ja mietityttää.

[Tuutikki]

Ne alkaa olla nämä jatkuvat sääntömuutokset sitä että olisi ihan sama kun SPJ, SLJ, ja SHHJ vuorovuosin ennen koekauden alkua tekisivät säännöt jolla seuraava koe syksy mentäisiin. Henkilökohtainen mielipiteeni on että naurettavaa " säätää" jatkuvasti joka syksy sääntöjä. Saadaanhan sillä tietenkin aina painatettua uudet sääntökirjat ja tuomarikursseille kertaajia syksystä toiseen ja jokunen kymppi siirtymään taskusta toiseen tässä koiraharrastuksessa.

Jokainen rotujärjestö kun tekisi omat sääntönsä niin siltäkin ruljanssilta vältyttäisiin, että sääntöjä pitää aina muuttaa kun ne ei sovi jonkun rodun työskentelytavoille kuitenkaan ja sääntöjen muokkauksen jälkeen kun alkaa aina laulu maantiekiitäjistä, saappaan kiillottajista ja raviojan yli pääsemättömistä.

Meniskö säännöt sitten näin, Laikka haukkua pari tuntia, niin riittää ykköseen toki niissäkin on kovia koiria. Harmaja roduille/karhukoirille Ta 300 ja sillä ykkönen:

Tarkoitinko mielestäsi tuota

Tarkoitin että käyttökokeet on rodun käyttöominaisuuksiin kehitetty testimuoto. Rotujen työskentelymallit ovat kuitenkin erilaisia johtuen eri alkuperästä eli rotujen kotimaiden käyttötarpeesta. Lopputulos on kuitenkin sama mihin pyritään eli saamaan koiran avulla riistaa ja koiria jalostamaan siihen. Tulipalon voi kuitenkin sammuttaa muutenkin kuin vain yhdellä tavalla. Ihan samalla tavalla erilaiset työskentelymallit johtavat käyttökoirilla samaan lopputulokseen, vaikka painotukset ovatkin joltain osin erilaiset.

Yhtenäiset koesäännöt rasittavat joiltain osilta jokaista rotua eli kaikkea ei silloin saada irti koiran työskentelystä pisteiden valossa, kuten pitäisi tapahtua jos puhutaan rodun jalostuksesta kokeista saatavan numeraalisen tiedon perusteella. Kokeiden toinen suuri ongelma on se että ne kaikki kokeet ovat aina kilpailuja eli pyritään mahdollisimman korkeaan pistemäärään eikä vain testata niitä rodulle tyypillisiä ominaisuuksia, joista tarvittaisiin etupäässä rodun yksilöllisessä jalostuksessa tietoa.

Mielestäni mikään ei estäisi sitä että kokeille olisi yhteinen malli runko ja jokainen rotujärjestö katsoisi roduilleen tärkeät muutamat kohteet, joille olisi omat rodun työskentely mallia tukevat pisteytys kohteet. Tuomarit tietäisi nämä kohdat arvostella sen mukaan mille rodulle ovat ammulla joutuneet tuomariksi. Se tosin edellyttäisi että kokeet olisivat kokeita eikä kilpailuja eli sijoituksia ei tulisi. Sitten voisi olla erikseen nämä isommat kokeet joissa toimittaisiin kilpailu mielessä ja hengessä kaikki rodut yhdessä.

Mainitsit Marko L tuossa nuo ykköset ja millä ne pitäisi saada. Katsoin tuolta tietokannasta että karhukoirien viime syksyiset ykkösprosentit kokeista oli AVO1 53% ja VOI1 46% ja itälaikoilla vastaavasti AVO1 51% ja VOI1 48% eli nykyiset säännöt lienevät olleen kutakuinkin yhteneväiset ainakin näille kahdelle rodulle.

[Marko L]

Ne alkaa olla nämä jatkuvat sääntömuutokset sitä että olisi ihan sama kun SPJ, SLJ, ja SHHJ vuorovuosin ennen koekauden alkua tekisivät säännöt jolla seuraava koe syksy mentäisiin. Henkilökohtainen mielipiteeni on että naurettavaa " säätää" jatkuvasti joka syksy sääntöjä. Saadaanhan sillä tietenkin aina painatettua uudet sääntökirjat ja tuomarikursseille kertaajia syksystä toiseen ja jokunen kymppi siirtymään taskusta toiseen tässä koiraharrastuksessa.

Jokainen rotujärjestö kun tekisi omat sääntönsä niin siltäkin ruljanssilta vältyttäisiin, että sääntöjä pitää aina muuttaa kun ne ei sovi jonkun rodun työskentelytavoille kuitenkaan ja sääntöjen muokkauksen jälkeen kun alkaa aina laulu maantiekiitäjistä, saappaan kiillottajista ja raviojan yli pääsemättömistä.

Meniskö säännöt sitten näin, Laikka haukkua pari tuntia, niin riittää ykköseen toki niissäkin on kovia koiria. Harmaja roduille/karhukoirille Ta 300 ja sillä ykkönen:

Tarkoitinko mielestäsi tuota

Tarkoitin että käyttökokeet on rodun käyttöominaisuuksiin kehitetty testimuoto. Rotujen työskentelymallit ovat kuitenkin erilaisia johtuen eri alkuperästä eli rotujen kotimaiden käyttötarpeesta. Lopputulos on kuitenkin sama mihin pyritään eli saamaan koiran avulla riistaa ja koiria jalostamaan siihen. Tulipalon voi kuitenkin sammuttaa muutenkin kuin vain yhdellä tavalla. Ihan samalla tavalla erilaiset työskentelymallit johtavat käyttökoirilla samaan lopputulokseen, vaikka painotukset ovatkin joltain osin erilaiset.

Yhtenäiset koesäännöt rasittavat joiltain osilta jokaista rotua eli kaikkea ei silloin saada irti koiran työskentelystä pisteiden valossa, kuten pitäisi tapahtua jos puhutaan rodun jalostuksesta kokeista saatavan numeraalisen tiedon perusteella. Kokeiden toinen suuri ongelma on se että ne kaikki kokeet ovat aina kilpailuja eli pyritään mahdollisimman korkeaan pistemäärään eikä vain testata niitä rodulle tyypillisiä ominaisuuksia, joista tarvittaisiin etupäässä rodun yksilöllisessä jalostuksessa tietoa.

Mielestäni mikään ei estäisi sitä että kokeille olisi yhteinen malli runko ja jokainen rotujärjestö katsoisi roduilleen tärkeät muutamat kohteet, joille olisi omat rodun työskentely mallia tukevat pisteytys kohteet. Tuomarit tietäisi nämä kohdat arvostella sen mukaan mille rodulle ovat ammulla joutuneet tuomariksi. Se tosin edellyttäisi että kokeet olisivat kokeita eikä kilpailuja eli sijoituksia ei tulisi. Sitten voisi olla erikseen nämä isommat kokeet joissa toimittaisiin kilpailu mielessä ja hengessä kaikki rodut yhdessä.

Mainitsit Marko L tuossa nuo ykköset ja millä ne pitäisi saada. Katsoin tuolta tietokannasta että karhukoirien viime syksyiset ykkösprosentit kokeista oli AVO1 53% ja VOI1 46% ja itälaikoilla vastaavasti AVO1 51% ja VOI1 48% eli nykyiset säännöt lienevät olleen kutakuinkin yhteneväiset ainakin näille kahdelle rodulle.

Siis miksipä niitä sitten muuttaa rotukohtaisiksi. Laikoja kuitenkin rekisteröidään vähän näihin "valtarotuihin nähden" ja sen takia nuo koetulosprosentit ei kerro ihan kaikkea, kuten varmasti tiedät.

[Rami]

Eikös noiden uusien sääntöjen tarkoitus ole se että voidaan verrata myös muiden maiden tuloksia keskenään ja se helpottaa tulosten vertaamista.

minusta ton arvostelun olisi voinut jättää entiseen tyyliin eli laajuus ja nopeus erilleen ja vastaavasti jättää sille löytömatkalle ainakin puolikkaan kertomen.
Nyt jos löytömatka jää tavallaan pois koitetaan päästä tavallaan valmiille hirville siten että ensin hakulenkki ja sitten elukoille..

Muuten näyttää hyvälle siten että täytyy tehdä kuitenki töitä jos meinaa saaha täysiä työskentelyistä.. ja eikä sallita liikaa sitä kun koira jättää kesken.. koska sitä en ymmärrä jos koira jättää karkon kesken ja siitä yh ja siitä vielä pitää palkita P.rk..e.

Niin jos ensin valitaan että ei käytetä tutkaa niin sitähän ei voi varmaan saakäyttää koko kokeen aikana

Minulla ainakin on yleensä panta varalla matkassa jos oon tuomaroinnissa niin oon lainannut jos oma ryhmä tarvinnut samaten saanut laittaa toisenkin pannan jos vaan malttaa odottaa siihen kun saa koiran pois.
Mainitsit Marko L tuossa nuo ykköset ja millä ne pitäisi saada. Katsoin tuolta tietokannasta että karhukoirien viime syksyiset ykkösprosentit kokeista oli AVO1 53% ja VOI1 46% ja itälaikoilla vastaavasti AVO1 51% ja VOI1 48% eli nykyiset säännöt lienevät olleen kutakuinkin yhteneväiset ainakin näille kahdelle rodulle.
Vaikka nuo prosentit näyttäskin perin samoille niin kaikki ei ole niin kuin näyttää . Tais erraushaukuissa olla neljästä parhaasta kolme lähtisin samasta kennelistä ja ainakin paikanpäältä katsottuna kärkipää oli hyviä mutta osa oli kyllä sellasia että ei joka kennelissä näkis uusia ohria..

[Tuutikki]

(Erraushaukut on jäsentenväliset. SM kisoihin taas on pakko valita tulosten mukaan. Ei ehkä orhia mutta tammoja kylläkin )

Mutta kysymys oli siitä mitä mieltä uusista sääntöehdotuksista yhteispohjoismaisiksi säännöiksi ja niiden tarpeellisuus. Joka toinen vuosi vaan on maaottelu. Muutama koira ruotsista käy syksyisin suomessa kokeissa. Norjasta vielä harvemmin ja taitaa ne olla sormin laskettavissa ne suomalaisetkin koirat jotka käyvät hirvikokeissa ruotsissa ja norjassa. Jos tuloksia halutaa verrata keskenään ruotsiin ja norjaan niin kai se lähinnä koskee jämttejä ( ruotsalainen rotu ) ja harmaata ( norjalainen rotu), kuin esim. karhukoiraa.

Jatkuvasti muuttuvat säännöt tekee hankalaksi esim. indeksien laskun käyttöominaisuuksille ja indekseillä pelataan jo aika pitkälle kun halutaan selvyyttää tietyistä osa-alueista ja niiden periytymisestä. Tarvitaan todellisuudessa paljon pidempiä tarkastelu ja laskenta jaksoja, joissa muuttujat on minimoitu eli aina kun säännöt muuttuu niin entisen indeksi mallin saa heittää roskiin ja alkaa alusta. Periytymisen tarkasteluun kuitenkin tarvitaan huomattavasti pidempiä jaksoja.