Puheenjohtaja
Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1
-
- Viestit: 270
- Liittynyt: 26 Marras 2011, 12:31
Re: Puheenjohtaja
No nyt mahtavaa ette eres joku uskaltaa tuoda itsensä julki. Saapa nähdä löytyykö muita. Ollille hatun noston paikka
Mika Pihlaja
Re: Puheenjohtaja
Tervehdys Jarille ja kaikille muillekin, ja kiitos kysymyksistä.
Jari kuulostaa olevan sitä mieltä, että minusta näytettäisi tehtävän puheenjohtaja, ja vieläpä vahvasti. Tämä on mukava kuulla ja tuntuu kieltämättä hyvältä.
Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että asia ratkeaa vasta vuosikokouksessa, siellä läsnä olevien toimesta, kun kyseistä asiaa esityslistan kohdassa 18. käsitellään.
Yksi on kuitenkin varmaa. Tällä kertaa asia katotaan loppuun saakka.
Ja sitten omia ajatuksia siitä mihin järjestössä nykyaikana tulisi panostaa.
Järjestössä tulee aina ja ensimmäisenä panostaa jäseniin ja jäsenten tarpeisiin.
Jäseniin panostaminen tarkoittaa, että jäseniä pitää olla. Mitä enemmän, sen parempi, koska enemmällä on enemmän voimaa. Voimaa ja vaikuttavuutta, joita tarvitaan jäsenten tarpeiden täyttämisessä ja toteuttamisessa.
Järjestön säännöissä kohdassa 6. § Toimintamuodot, on seitsemänkohtainen luettelo tehtävistä, joiden ympärillä toiminnan ilmeisesti tulisi pyöriä. Mikäpä siinä, hyviä tehtäviä kaikki tyynni. Totuus ja arki lienee suurimmalla osalla jotain muuta. Eli kaikkein tärkein tavallista jäsentä koskeva toiminta puuttuu luettelosta kokonaan, peruskoiranpito, eli jokapäiväinen elämä, koiran kanssa tapahtuva arkiharrastaminen ja etenkin koiralla metsästäminen.
Nämä ovat jokaisen jäsenen jokapäiväisiä tarpeita joihin järjestön tulee panostaa.
Organisaatio, rakenteet ja mallit?
Tämä on vaikea asia jopa ajateltavaksi. Helpointa lienee säilyttää entiset, seuraavaksi helpointa lie muuttaa jotain jos ei muuta niin malliksi, päätösten aikaansaanti muuttamisesta on jo selkästi vaikeampaa, muutosten vaikuttavuuden arviointi suurelta osin arvaamista ja lopputulos pelkkää arvaamista.
-Lohkojako tietyissä asioissa paikallaan, joissain asioissa muinaisjäänne.
-Jaostojen ja hallituksen työnjako, ja todelliset työnjakosuhteet ilmeisesti hieman hakusessa.
-Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten välinen työnjako ilmeisesti hieman hakusessa.
-Työryhmien ja toimikuntien tehtävät, toiminta ja toimiminen ilmeisesti ainakin ajoittain hieman hakusessa.
-Organisaation koko sinänsä ei voi olla ongelma, koska osallistaminen on päivän sana.
-Osallisuuden, eli osallistumisen tulisi kenties tarkoittaakin jotain?
Eli organisaatiota, rakenteita ja malleja, ns. ulkoisia tekijöitä huomattavasti tärkeämpiä ovat ns. sisäiset tekijät, eli että oikeat asiat tulee hoidettua oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.
Ehdottaman tärkeänä pidän, että hallinto tulee astumaan alas jalustaltaan, jalkautuu jäsenten pariin, ja muuttuu paljon nykyistä näkyvämmäksi ja kuuluvammaksi.
Kehitystä säästämällä, löytyykö rahaa muualta?
Kehitystä (taloudellista) saavutetaan varmasti säästämällä, eli menoja vähentämällä. Kehitys vaan olisi kaikkinensa hyvin negatiivista.
Järjestön menot koostuvat pääasiassa toimintaan ja jäsenistöön kohdentuvista kuluista. Niiden vähentäminen on suoraan pois toiminnasta ja jäseniltä.
Rahaa on maailma täynnä, ja lisää tehdään koko ajan. Eli rahaa on varmuudella mahdollista saada muillakin keinoin kuin jäsenmaksutuloilla. Se kuinka paljon, ja mihin sitä tarvitaan, täytyykin miettiä tarkemmin. Itsellä tulee ensimmäisenä mieleen projektiluontoiset hankkeet, joilla saavutetaan näkyvyyttä, ja siten kiinnostusta tahoissa joilla sitä rahaa on. Tietenkin hankkeiden tulee olla harrastustamme tukevia ja edistäviä muutoinkin, kuin vain rahallisesti.
Kolmen rodun tulevaisuus. Meilläkö väistämisvelvollisuus?
On se kyllä tosi mielenkiintoista miettiä mitä nykyihmisen, ilmeisesti vielä suurimman osan heistä, mielessä liikkuu. Elämisen ja luonnossa liikkumisen vapaus ja oikeus on kaikilla muilla paitsi metsästystä harrastavilla ihmisillä ja heidän koirillaan. Supikoira ja minkki saavat huomattavasti enemmän myötätuntoa osakseen kuin ihmisen ikiaikainen pyytökaveri. Ja entäs susi? Joka itse asiassa on samalla lailla vieraslaji kuin nuo kaksi muutakin. Suomessa oli ennen tätä nykyistä reservaattialueajattelua monen kymmenen, ellei sadan vuoden ajanjakso, jolloin susia ei käytännössä ollut lainkaan. Nyt sutta suojellaan ennen näkemättömällä vimmalla, voimia ja varoja säästämättä. Yhteiskunnan varoja, kenties vanhustenhoidosta tällä hetkellä puuttuvia varoja?
Metsästyskoirasta on tullut suojeluvimman seurauksena arvoton, eli arvostamaton häirikköeläin. Vaikka sen rahallinen arvo todellisuudessa on helposti kymmenentuhatta euroa. Muusta arvosta perheenjäsenenä puhumattakaan. Entäpä kun Sepe nappaa naapurista korkeintaan kahensajan euron lampaan, eli sen pikku karitsan, jonka ihminen ite tappaisi ja söisi suihinsa joka tapauksessa tulevana pääsiäisenä? Puhelinsoitto poliisille ja Sepelle nappi ottaan. Ja entäpä poronhoitoalue? Ei taija olla sielläkään Sepelle sijaa, eipä taija olla.
Vaan tästäpä asiasta väännetään vielä pitkään ja hartaasti. Niin kauan, että meijän koirilla on väistämisvelvollisuuen sijaan etuajo-oikeus.
Jalostustietokannoista, vaikka ei oltu kysyttykään.
Nykyiset jalostustietokannat, kennelliiton huippu sellainen etunenässä, ovat tiedonsaantimielessä paljolti terveys- eli sairaustietopainotteisia. Onko näin tarkoituskin olla, ainakaan meidän roduilla?
Mielestäni ehdottomasti ei. Sairaustiedotkin ovat tärkeitä ja osa ns. jalostuksessa huomioon otettavia kokonaisuuksia, mutta ainakin minua kiinnostaisi paljon enemmän oikea tieto pelaavista koirista, joita ei ilmanaikuset pikkuvaivat hidasta.
Vaan nähhääpä Lahesa
Jari kuulostaa olevan sitä mieltä, että minusta näytettäisi tehtävän puheenjohtaja, ja vieläpä vahvasti. Tämä on mukava kuulla ja tuntuu kieltämättä hyvältä.
Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että asia ratkeaa vasta vuosikokouksessa, siellä läsnä olevien toimesta, kun kyseistä asiaa esityslistan kohdassa 18. käsitellään.
Yksi on kuitenkin varmaa. Tällä kertaa asia katotaan loppuun saakka.
Ja sitten omia ajatuksia siitä mihin järjestössä nykyaikana tulisi panostaa.
Järjestössä tulee aina ja ensimmäisenä panostaa jäseniin ja jäsenten tarpeisiin.
Jäseniin panostaminen tarkoittaa, että jäseniä pitää olla. Mitä enemmän, sen parempi, koska enemmällä on enemmän voimaa. Voimaa ja vaikuttavuutta, joita tarvitaan jäsenten tarpeiden täyttämisessä ja toteuttamisessa.
Järjestön säännöissä kohdassa 6. § Toimintamuodot, on seitsemänkohtainen luettelo tehtävistä, joiden ympärillä toiminnan ilmeisesti tulisi pyöriä. Mikäpä siinä, hyviä tehtäviä kaikki tyynni. Totuus ja arki lienee suurimmalla osalla jotain muuta. Eli kaikkein tärkein tavallista jäsentä koskeva toiminta puuttuu luettelosta kokonaan, peruskoiranpito, eli jokapäiväinen elämä, koiran kanssa tapahtuva arkiharrastaminen ja etenkin koiralla metsästäminen.
Nämä ovat jokaisen jäsenen jokapäiväisiä tarpeita joihin järjestön tulee panostaa.
Organisaatio, rakenteet ja mallit?
Tämä on vaikea asia jopa ajateltavaksi. Helpointa lienee säilyttää entiset, seuraavaksi helpointa lie muuttaa jotain jos ei muuta niin malliksi, päätösten aikaansaanti muuttamisesta on jo selkästi vaikeampaa, muutosten vaikuttavuuden arviointi suurelta osin arvaamista ja lopputulos pelkkää arvaamista.
-Lohkojako tietyissä asioissa paikallaan, joissain asioissa muinaisjäänne.
-Jaostojen ja hallituksen työnjako, ja todelliset työnjakosuhteet ilmeisesti hieman hakusessa.
-Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten välinen työnjako ilmeisesti hieman hakusessa.
-Työryhmien ja toimikuntien tehtävät, toiminta ja toimiminen ilmeisesti ainakin ajoittain hieman hakusessa.
-Organisaation koko sinänsä ei voi olla ongelma, koska osallistaminen on päivän sana.
-Osallisuuden, eli osallistumisen tulisi kenties tarkoittaakin jotain?
Eli organisaatiota, rakenteita ja malleja, ns. ulkoisia tekijöitä huomattavasti tärkeämpiä ovat ns. sisäiset tekijät, eli että oikeat asiat tulee hoidettua oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.
Ehdottaman tärkeänä pidän, että hallinto tulee astumaan alas jalustaltaan, jalkautuu jäsenten pariin, ja muuttuu paljon nykyistä näkyvämmäksi ja kuuluvammaksi.
Kehitystä säästämällä, löytyykö rahaa muualta?
Kehitystä (taloudellista) saavutetaan varmasti säästämällä, eli menoja vähentämällä. Kehitys vaan olisi kaikkinensa hyvin negatiivista.
Järjestön menot koostuvat pääasiassa toimintaan ja jäsenistöön kohdentuvista kuluista. Niiden vähentäminen on suoraan pois toiminnasta ja jäseniltä.
Rahaa on maailma täynnä, ja lisää tehdään koko ajan. Eli rahaa on varmuudella mahdollista saada muillakin keinoin kuin jäsenmaksutuloilla. Se kuinka paljon, ja mihin sitä tarvitaan, täytyykin miettiä tarkemmin. Itsellä tulee ensimmäisenä mieleen projektiluontoiset hankkeet, joilla saavutetaan näkyvyyttä, ja siten kiinnostusta tahoissa joilla sitä rahaa on. Tietenkin hankkeiden tulee olla harrastustamme tukevia ja edistäviä muutoinkin, kuin vain rahallisesti.
Kolmen rodun tulevaisuus. Meilläkö väistämisvelvollisuus?
On se kyllä tosi mielenkiintoista miettiä mitä nykyihmisen, ilmeisesti vielä suurimman osan heistä, mielessä liikkuu. Elämisen ja luonnossa liikkumisen vapaus ja oikeus on kaikilla muilla paitsi metsästystä harrastavilla ihmisillä ja heidän koirillaan. Supikoira ja minkki saavat huomattavasti enemmän myötätuntoa osakseen kuin ihmisen ikiaikainen pyytökaveri. Ja entäs susi? Joka itse asiassa on samalla lailla vieraslaji kuin nuo kaksi muutakin. Suomessa oli ennen tätä nykyistä reservaattialueajattelua monen kymmenen, ellei sadan vuoden ajanjakso, jolloin susia ei käytännössä ollut lainkaan. Nyt sutta suojellaan ennen näkemättömällä vimmalla, voimia ja varoja säästämättä. Yhteiskunnan varoja, kenties vanhustenhoidosta tällä hetkellä puuttuvia varoja?
Metsästyskoirasta on tullut suojeluvimman seurauksena arvoton, eli arvostamaton häirikköeläin. Vaikka sen rahallinen arvo todellisuudessa on helposti kymmenentuhatta euroa. Muusta arvosta perheenjäsenenä puhumattakaan. Entäpä kun Sepe nappaa naapurista korkeintaan kahensajan euron lampaan, eli sen pikku karitsan, jonka ihminen ite tappaisi ja söisi suihinsa joka tapauksessa tulevana pääsiäisenä? Puhelinsoitto poliisille ja Sepelle nappi ottaan. Ja entäpä poronhoitoalue? Ei taija olla sielläkään Sepelle sijaa, eipä taija olla.
Vaan tästäpä asiasta väännetään vielä pitkään ja hartaasti. Niin kauan, että meijän koirilla on väistämisvelvollisuuen sijaan etuajo-oikeus.
Jalostustietokannoista, vaikka ei oltu kysyttykään.
Nykyiset jalostustietokannat, kennelliiton huippu sellainen etunenässä, ovat tiedonsaantimielessä paljolti terveys- eli sairaustietopainotteisia. Onko näin tarkoituskin olla, ainakaan meidän roduilla?
Mielestäni ehdottomasti ei. Sairaustiedotkin ovat tärkeitä ja osa ns. jalostuksessa huomioon otettavia kokonaisuuksia, mutta ainakin minua kiinnostaisi paljon enemmän oikea tieto pelaavista koirista, joita ei ilmanaikuset pikkuvaivat hidasta.
Vaan nähhääpä Lahesa
Olli Silvennoinen
Re: Puheenjohtaja
Väistyvä puheenjohtaja kirjoittaa Pystykorva lehdessä 1-2020 järjestön talouden olevan vakaa. Samalla ilmaisee huolen jäsenmäärän vähenemisestä, mikä lie kohdallaan. Onko muuten kaikki pentueen kasvattajat ilmoittanut pentujen ottajat Pystykorvajärjestön jäseniksi? Jos ei niin heti hoitamaan homma. Se ei nyt taida maksaa mitään kampanjaetuna, ja eiköhän niistä joku jää sitten vuoden päästä maksaviksi jäseniksi.
https://spj.fi/jarjesto/jasenet/jasenedut/
Mutta. Puheet eri rotujen jalostusryhmien yhdistämisestä, ja Pystykorva lehden ilmestymiskertojen vähentämisestä saa heittää heti ja välittömästi suljetulle osastolle. Suomen Pystykorvajärjestö ry ei ole maksamaalista tuottoa havitteleva pörssiyhtiö, vaan palvelua jäsenilleen, ja varsinkin koirille tarjoava aatteellinen yhdistys.
Karhukoirahenkilöt ei tajua yhtään mitään suomenpystykorvan jalostuksesta, eikä toisinpäin asia paremmaksi muutu. Mitä sitä jäsenmaksua maksaa, ellei sillä saa jotain hyödyllistä, täsmällistä ja mukavaakin.
Nykyinen hallitus on jo piittaamattomuudellaan(ei ole vaatinut tarpeeksi) tuhonnut tietokannat(uudesta koiratietokanta.fi puuttuu puolet koetuloksista), ja vuosikirjan, suomenpystykorvien linnunhaukun mestaruuskisa Haukku- ottelun uutisoinnin.
Älköön seuraavat vastuun kantajat tehkö enempää suuria virheitä, ja mieluiten korjaatte nämä tehdyt anteeksi antamattomat isot mokat.
Edellisestä huolimatta kiitokset Penalle järjestön vetämisestä, paljon hyvääkin on tapahtunut sinun johdolla.
https://spj.fi/jarjesto/jasenet/jasenedut/
Mutta. Puheet eri rotujen jalostusryhmien yhdistämisestä, ja Pystykorva lehden ilmestymiskertojen vähentämisestä saa heittää heti ja välittömästi suljetulle osastolle. Suomen Pystykorvajärjestö ry ei ole maksamaalista tuottoa havitteleva pörssiyhtiö, vaan palvelua jäsenilleen, ja varsinkin koirille tarjoava aatteellinen yhdistys.
Karhukoirahenkilöt ei tajua yhtään mitään suomenpystykorvan jalostuksesta, eikä toisinpäin asia paremmaksi muutu. Mitä sitä jäsenmaksua maksaa, ellei sillä saa jotain hyödyllistä, täsmällistä ja mukavaakin.
Nykyinen hallitus on jo piittaamattomuudellaan(ei ole vaatinut tarpeeksi) tuhonnut tietokannat(uudesta koiratietokanta.fi puuttuu puolet koetuloksista), ja vuosikirjan, suomenpystykorvien linnunhaukun mestaruuskisa Haukku- ottelun uutisoinnin.
Älköön seuraavat vastuun kantajat tehkö enempää suuria virheitä, ja mieluiten korjaatte nämä tehdyt anteeksi antamattomat isot mokat.
Edellisestä huolimatta kiitokset Penalle järjestön vetämisestä, paljon hyvääkin on tapahtunut sinun johdolla.
Rähkyyttä suunnitellessa kannattaa miettiä, vaikuttaako se muiden elämään ja jättää tekemättä.
pekka.salomaki(at)gmail.com
pekka.salomaki(at)gmail.com
Re: Puheenjohtaja
Järjestössä etsitään nyt uutta puheenjohtajaa, kun nykyinen puheenjohtaja luopuu tehtävästään.
Yksi ehdokas on tällä palstalla esittäytynyt ja ilmoittanut halukkuutensa tulevaksi puheenjohtajaksi.
Olen pohtinut muutamaa asiaa ja haluankin kysyä Ollilta muutaman kysymyksen.
Tunnen sinut nimellä "Änkyrä Olli", mistä moinen nimi mahtaa juontaa ? Onko nimellä taipumusta sinun johtamistyyliin?
Naisten määrä kasvaa metsästyskoirarotujen harrastajina tulevina vuosina. Tämä koskee myös SPJ:n rotujenkin osalta.
Kysymys: Miten suhtaudut naisiin metsästyskoira harrastajana . Ovatko naiset tasavertaisia harrastajia vai pelkästään isännän repun kantajia?
Lahdessa tavataan
Ystävällisin terveisin Ulla Korhonen
Yksi ehdokas on tällä palstalla esittäytynyt ja ilmoittanut halukkuutensa tulevaksi puheenjohtajaksi.
Olen pohtinut muutamaa asiaa ja haluankin kysyä Ollilta muutaman kysymyksen.
Tunnen sinut nimellä "Änkyrä Olli", mistä moinen nimi mahtaa juontaa ? Onko nimellä taipumusta sinun johtamistyyliin?
Naisten määrä kasvaa metsästyskoirarotujen harrastajina tulevina vuosina. Tämä koskee myös SPJ:n rotujenkin osalta.
Kysymys: Miten suhtaudut naisiin metsästyskoira harrastajana . Ovatko naiset tasavertaisia harrastajia vai pelkästään isännän repun kantajia?
Lahdessa tavataan
Ystävällisin terveisin Ulla Korhonen
Re: Puheenjohtaja
Yksi kommentti Kytösavun kirjoitukseen; Olen samaa mieltä kanssasi, että jalostusneuvontaa ei voi yhdistää ja supistaa, säästöt pitää tulla muualta.
MUOKS. Esim. 1500 EUR kuulostaa isolta summalta, jos Hallitus (pl. pj ja sihteeri, joille kuuluisi isompi summa versus muut) ja varajäsenet sen kukin käyttävät; Olen varma, että summaa on mahdollista pienentää, jos on tahtoa.
Samalla voi miettiä, miten Jaostot voivat säästää, kun taas Jalostusryhmiin on tärkeää panostaa.
Ja sitten tähän viimeiseen mielipidekirjoitukseen; Tietääkseni on jo puolenkymmentä vuotta sitten tullut sääntö, että kirjoittajien oikea nimi ON näyttävä allekirjoituksessa.
MUOKS. Esim. 1500 EUR kuulostaa isolta summalta, jos Hallitus (pl. pj ja sihteeri, joille kuuluisi isompi summa versus muut) ja varajäsenet sen kukin käyttävät; Olen varma, että summaa on mahdollista pienentää, jos on tahtoa.
Samalla voi miettiä, miten Jaostot voivat säästää, kun taas Jalostusryhmiin on tärkeää panostaa.
Ja sitten tähän viimeiseen mielipidekirjoitukseen; Tietääkseni on jo puolenkymmentä vuotta sitten tullut sääntö, että kirjoittajien oikea nimi ON näyttävä allekirjoituksessa.
Raija Tiilikainen
Re: Puheenjohtaja
Kiitos Ullalle hyvistä kysymyksistä.
Änkyrä on peräisin vuodelta 2007, perjantai lokakuun 9. päivän illalta, kun oltiin Keminmaassa pohjan-lohkon valintakokeessa, ja Ylitalon Risto ylituomaripuhuttelua pitäessään oli saanut tarpeekseen minun viisastelustani, ja sanoi, että pidä änkyrä-Olli nyt jo turpas kiinni.
Minusta se oli hyvin sanottu. Pidin änkyrä nimitystä minuun varsin hyvin sopivana ja aloin käyttää Änkyrä-Olli nimimerkkiä tietyntyyppisissä kirjoituksissani.
Päästiin muuten tuolla kertaa Peijan kanssa Haukku-otteluun Kankaanpäähän.
Mitä änkyryys minussa on? Se on iäti pinnassa olevaa kriittisyyttä lähes kaikkea kohtaan. Kaikki mikä kuulostaa liian helpolta saa epäilykseni heräämään.
Se on ärhäkkää puuttumista kaikkeen vääryyteen ja toisten hyväksikäyttöön.
Se on pyrkimistä oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen asioiden käsittelyyn kaikilla elämänaloilla.
Miten änkyryys näkyy minussa? Eipä juuri mitenkään, paitsi kun on kyse edellä mainituista asioista.
Tuon melko suoraan mielipiteeni esille ja saatan käyttää kieltä, josta kaikki eivät pidä.
Saatan myös arvostella melko suoraan sellaista toimintaa ja sellaisessa toiminnassa mukana olevia, jolla pyritään saamaan aikaan voimakas negatiivinen vaikutus asioihin, jotka ovat minulle tärkeitä ja joita pidän oikeina ja arvokkaina.
Änkyryys näkyy myös niin, että otan selvää asioista, ja perustan ja perustelen kulloisenkin mielipiteeni tosiasioiden pohjalta.
Suhtautumiseni naisiin metsästyskoiraharrastajana?
Suhtautumisessani naisiin ko. asiassa ei ole eroa suhtautumisessani miehiin. Suhtautuminen ei siis ole kiinni sukupuolesta.
Metsästyskoiraharrastaja on käsitteenä varsin laaja ja monitahoinen, ja sen seurauksena suhtautumiseroja eri painotuksella harrastaviin minulla toki on.
Kuten Ulla itsekin totesit, naisten määrä metsästysharrastajina kasvaa. Kasvu on merkityksellistä, ja korostuu erityisesti naisten suhteellisen osuuden kasvuna. Minulla on käsitys, että metsästystä harrastamaan alkavat naiset ovat miehiä useammin myös koiraharrastajia. Ja koiraharrastus kaikkineen lienee jo vähintään 80 %:sti naisten käsissä.
Itse näen, että naisten mukaan tulo järjestömme roduilla tapahtuvaan metsästysharrastukseen on pelkästään hyvä asia. Jo ulkomuodollisistakin syistä. Tiedän tälläkin hetkellä monta naista, jotka pesevät osaamisellaan ja esimerkillään suurimman osan miehistä mennen tullen. Eikä pidä vähätellä metsästävän äidin vaikutusta esimerkkinä lapsilleen. Väitän, että metsästävän äidin lapsista tulee huomattavasti todennäköisemmin metsästäviä aikuisia, kuin että vain perheen isä metsästäisi. Ja tällä jos millä on suora vaikutus harrastuksemme parempaan tulevaisuuteen.
Änkyrä on peräisin vuodelta 2007, perjantai lokakuun 9. päivän illalta, kun oltiin Keminmaassa pohjan-lohkon valintakokeessa, ja Ylitalon Risto ylituomaripuhuttelua pitäessään oli saanut tarpeekseen minun viisastelustani, ja sanoi, että pidä änkyrä-Olli nyt jo turpas kiinni.
Minusta se oli hyvin sanottu. Pidin änkyrä nimitystä minuun varsin hyvin sopivana ja aloin käyttää Änkyrä-Olli nimimerkkiä tietyntyyppisissä kirjoituksissani.
Päästiin muuten tuolla kertaa Peijan kanssa Haukku-otteluun Kankaanpäähän.
Mitä änkyryys minussa on? Se on iäti pinnassa olevaa kriittisyyttä lähes kaikkea kohtaan. Kaikki mikä kuulostaa liian helpolta saa epäilykseni heräämään.
Se on ärhäkkää puuttumista kaikkeen vääryyteen ja toisten hyväksikäyttöön.
Se on pyrkimistä oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen asioiden käsittelyyn kaikilla elämänaloilla.
Miten änkyryys näkyy minussa? Eipä juuri mitenkään, paitsi kun on kyse edellä mainituista asioista.
Tuon melko suoraan mielipiteeni esille ja saatan käyttää kieltä, josta kaikki eivät pidä.
Saatan myös arvostella melko suoraan sellaista toimintaa ja sellaisessa toiminnassa mukana olevia, jolla pyritään saamaan aikaan voimakas negatiivinen vaikutus asioihin, jotka ovat minulle tärkeitä ja joita pidän oikeina ja arvokkaina.
Änkyryys näkyy myös niin, että otan selvää asioista, ja perustan ja perustelen kulloisenkin mielipiteeni tosiasioiden pohjalta.
Suhtautumiseni naisiin metsästyskoiraharrastajana?
Suhtautumisessani naisiin ko. asiassa ei ole eroa suhtautumisessani miehiin. Suhtautuminen ei siis ole kiinni sukupuolesta.
Metsästyskoiraharrastaja on käsitteenä varsin laaja ja monitahoinen, ja sen seurauksena suhtautumiseroja eri painotuksella harrastaviin minulla toki on.
Kuten Ulla itsekin totesit, naisten määrä metsästysharrastajina kasvaa. Kasvu on merkityksellistä, ja korostuu erityisesti naisten suhteellisen osuuden kasvuna. Minulla on käsitys, että metsästystä harrastamaan alkavat naiset ovat miehiä useammin myös koiraharrastajia. Ja koiraharrastus kaikkineen lienee jo vähintään 80 %:sti naisten käsissä.
Itse näen, että naisten mukaan tulo järjestömme roduilla tapahtuvaan metsästysharrastukseen on pelkästään hyvä asia. Jo ulkomuodollisistakin syistä. Tiedän tälläkin hetkellä monta naista, jotka pesevät osaamisellaan ja esimerkillään suurimman osan miehistä mennen tullen. Eikä pidä vähätellä metsästävän äidin vaikutusta esimerkkinä lapsilleen. Väitän, että metsästävän äidin lapsista tulee huomattavasti todennäköisemmin metsästäviä aikuisia, kuin että vain perheen isä metsästäisi. Ja tällä jos millä on suora vaikutus harrastuksemme parempaan tulevaisuuteen.
Olli Silvennoinen
-
- Viestit: 929
- Liittynyt: 19 Loka 2013, 13:17
Re: Puheenjohtaja
Ollille; Nyt ajankohtaisia asioita Haukku-ottelun kohkojako muutokset, sekä Kuningatar-ottelun lohkojakomuutokset; millaisin ajatuksia puheenjohtajaehdokkaala näissä asioissa on mielessä?
"Olli on mielestäni hienosti esittäytynyt ehdokkaana tässä foorumissa"
"Olli on mielestäni hienosti esittäytynyt ehdokkaana tässä foorumissa"
Rauno Juntunen
Re: Puheenjohtaja
Kiitos Olli asiallisesta vastauksesta.
Ystävällisesti Ulla Korhonen
Ystävällisesti Ulla Korhonen
Re: Puheenjohtaja
ÄnkyräOllille kysymys:
Kykenetkö kuitenkin puheenjohtajana olemaan änkyröimättä ja toimimaan esimerkillisesti ja hyvien tapojen mukaisesti kuten hakemassasi toimessa kuuluu toimia? Kuulopuheiden mukaan sinua on joskus järjestäjien toimesta taluteltu lepäämään tilaisuuksista..
Kykenetkö kuitenkin puheenjohtajana olemaan änkyröimättä ja toimimaan esimerkillisesti ja hyvien tapojen mukaisesti kuten hakemassasi toimessa kuuluu toimia? Kuulopuheiden mukaan sinua on joskus järjestäjien toimesta taluteltu lepäämään tilaisuuksista..
Pekka Niemelä
Ketun vitale niinkuin jo koulussa opettaja sanoi ennenkuin löi karttakepillä sormille..
Ketun vitale niinkuin jo koulussa opettaja sanoi ennenkuin löi karttakepillä sormille..
Re: Puheenjohtaja
Niin että # kuulopuheetko# ne sen puheenjohtajuuden ratkaisee. Kun ei ole kuin yksi ehdolla oleva pj:ksi , niin valitaan paras.
t: martti uksila
t: martti uksila
Re: Puheenjohtaja
Hyviä vastauksia Ollilta ja tässä vielä pari kysymystä julkisesti puntaroitavaksi.
Punaisten JTO ja Pevisa on nyt ajankohtainen ja kysynkin Ollilta mielipidettä Pevisan lievästä kiristämisestä ja JTO:ssa esiin nostetusta Suomenpystykorvan monipuolisuutta korostavasta viestinnästä. Näetkö, että muiden metsästysominaisuuksien esiin nostaminen voi vaikuttaa negatiivisesti perinteisen linnunhaukkujan tulevaisuuteen.
Kannustavin terveisin
punaisten suurriistavastaava
Matti Mäkelä
Punaisten JTO ja Pevisa on nyt ajankohtainen ja kysynkin Ollilta mielipidettä Pevisan lievästä kiristämisestä ja JTO:ssa esiin nostetusta Suomenpystykorvan monipuolisuutta korostavasta viestinnästä. Näetkö, että muiden metsästysominaisuuksien esiin nostaminen voi vaikuttaa negatiivisesti perinteisen linnunhaukkujan tulevaisuuteen.
Kannustavin terveisin
punaisten suurriistavastaava
Matti Mäkelä
Matti Mäkelä
Re: Puheenjohtaja
Lohkojakomuutokset?
Lohkojaon muuttaminen olisi varsin radikaali toimi. Itse lähtisin tällä hetkellä, ja nykyisen tietoni valossa siitä, että mikäli lähdetään muuttamaan, kelpaa sen motiiviksi vain ja ainoastaan todellinen tarve, ja perusteeksi varma tieto siitä, että muuttamisella todella pystyttäisi tarpeeseen vastaamaan.
Arvokisojen valintaprosessin sen sijaan ei mielestäni tarvitse orjallisesti noudattaa lohkojakoa, eikä muutoinkaan olla kiveenhakattu tähän hetkeen. Jatkossa koesääntöjä päivitettäessä ja laadittaessa tulee pyrkiä siihen, että niiden käytännön järjestelyjä koskeva sisältö on vain ja ainoastaan SPJ:n päätöksenteon alla. Kennelliitolta tuleva toisarvoinen sääntely tulee rajoittaa minimiin. Harrastuksen tulee elää ajassa ja kyetä reagoimaan ympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
Esimerkillinen toiminta?
Jos on taluteltu lepäämään tilaisuuksista, niin on toimittu esimerkillisesti. En tosin muista tällaista tapahtuneen, mutta tämähän taas saattaa johtua sairaudesta, jonka nimeä en nyt muista.
Esimerkillisyys ja hyvät tavat sinänsä, ovat asioita, joita arvostan, ja joita odotan SPJ:n puheenjohtajankin työkalupakista löytyvän.
Enkeliksi muuttumista en kuitenkaan olisi puheenjohtajaksi valittavalta edellyttämässä.
Punaisten JTO ja Pevisa
Pevisa:an esitetty lievä kiristäminen silmätarkastusten voimassaoloon liittyen ei tule parantamaan yhdenkään koiran silmiä, eikä takaa että silmäsairaudet kokonaisuudessaan näin toimittaessa vähenisivät.
En tosin voi väittää siitä olevan Suomenpystykorva-rodulle mitään haittaakaan.
Sen tiedän, että tulonsiirtoa koiranomistajalta eläinlääkärille muutos kiihdyttää.
Urokselle sallitun jälkeläismäärän pienentäminen on mielestäni askel väärään suuntaan. Olisi ollut parempi ohjata uroksen käyttöä niin, että 40 jälkeläistä ikävälillä 2-5 vuotta, ja sen jälkeen tarvittaessa 20-40 jälkeläistä lisää ikävälillä 9-12 vuotta. Siis jos todella halutaan kehittää haluttuja ominaisuuksia.
Esitetylläkin tavalla seuraavat viisi vuotta toki pärjätään.
JTO on selkeästi edeltäjiään parempi, enkä näe mitään negatiivista siinä, että Suomenpystykorvan metsästysominaisuuksia (voimakasta riistaviettiä) tuodaan esille mahdollisimman laajasti.
Itse olen henkeen ja vereen linnunpyytäjä, kuten vaimo ja lapsetkin, mutta nartuilleni urosta valitessani vilkuilen hyvinkin tarkkaan niiden kiinnostusta hirvelle ja pienpedoille.
Lohkojaon muuttaminen olisi varsin radikaali toimi. Itse lähtisin tällä hetkellä, ja nykyisen tietoni valossa siitä, että mikäli lähdetään muuttamaan, kelpaa sen motiiviksi vain ja ainoastaan todellinen tarve, ja perusteeksi varma tieto siitä, että muuttamisella todella pystyttäisi tarpeeseen vastaamaan.
Arvokisojen valintaprosessin sen sijaan ei mielestäni tarvitse orjallisesti noudattaa lohkojakoa, eikä muutoinkaan olla kiveenhakattu tähän hetkeen. Jatkossa koesääntöjä päivitettäessä ja laadittaessa tulee pyrkiä siihen, että niiden käytännön järjestelyjä koskeva sisältö on vain ja ainoastaan SPJ:n päätöksenteon alla. Kennelliitolta tuleva toisarvoinen sääntely tulee rajoittaa minimiin. Harrastuksen tulee elää ajassa ja kyetä reagoimaan ympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
Esimerkillinen toiminta?
Jos on taluteltu lepäämään tilaisuuksista, niin on toimittu esimerkillisesti. En tosin muista tällaista tapahtuneen, mutta tämähän taas saattaa johtua sairaudesta, jonka nimeä en nyt muista.
Esimerkillisyys ja hyvät tavat sinänsä, ovat asioita, joita arvostan, ja joita odotan SPJ:n puheenjohtajankin työkalupakista löytyvän.
Enkeliksi muuttumista en kuitenkaan olisi puheenjohtajaksi valittavalta edellyttämässä.
Punaisten JTO ja Pevisa
Pevisa:an esitetty lievä kiristäminen silmätarkastusten voimassaoloon liittyen ei tule parantamaan yhdenkään koiran silmiä, eikä takaa että silmäsairaudet kokonaisuudessaan näin toimittaessa vähenisivät.
En tosin voi väittää siitä olevan Suomenpystykorva-rodulle mitään haittaakaan.
Sen tiedän, että tulonsiirtoa koiranomistajalta eläinlääkärille muutos kiihdyttää.
Urokselle sallitun jälkeläismäärän pienentäminen on mielestäni askel väärään suuntaan. Olisi ollut parempi ohjata uroksen käyttöä niin, että 40 jälkeläistä ikävälillä 2-5 vuotta, ja sen jälkeen tarvittaessa 20-40 jälkeläistä lisää ikävälillä 9-12 vuotta. Siis jos todella halutaan kehittää haluttuja ominaisuuksia.
Esitetylläkin tavalla seuraavat viisi vuotta toki pärjätään.
JTO on selkeästi edeltäjiään parempi, enkä näe mitään negatiivista siinä, että Suomenpystykorvan metsästysominaisuuksia (voimakasta riistaviettiä) tuodaan esille mahdollisimman laajasti.
Itse olen henkeen ja vereen linnunpyytäjä, kuten vaimo ja lapsetkin, mutta nartuilleni urosta valitessani vilkuilen hyvinkin tarkkaan niiden kiinnostusta hirvelle ja pienpedoille.
Olli Silvennoinen
Re: Puheenjohtaja
Tuossa olen Ollin kanssa parissa, kolmessa asiassa erittäin samaa mieltä, nimittäin; noin kaksi vuotiaita uroksia pitää ehdottomasti käyttää jalostukseen (siitokseen). Kaksivuotiasta+ urosta pitäisi suositella ja sitten odottaa mitä tulee sopivasti rajoittaen.Tämä asia on nähty monen rodun myötä.
Silmätarkastus on riittävä nykyään, ei pitäisi alkaa liikaa rajaamaan käytettävää materiaalia.
Uroksille 50 jälkeläistä, tämä on nartun omistajienkin kannalta etu kun poikia ei liikaa pantata. Kaikki liiallinen jalostusmateriaalin rajaaminen vain vaikeuttaa rodun hyvyyttä. Ei meillä ole mitään todellista tarvetta asioiden kiristämiseen.
Järjestö kaikkine hallituspaikkoineen ja jaostoineen on aivan liian raskas hallittavaksi ja lisäksi myös kallista.
Onnea Olli sinulle puheenjohtajan pallille.
Toivottaa Karahkan kennel
HTHT
Silmätarkastus on riittävä nykyään, ei pitäisi alkaa liikaa rajaamaan käytettävää materiaalia.
Uroksille 50 jälkeläistä, tämä on nartun omistajienkin kannalta etu kun poikia ei liikaa pantata. Kaikki liiallinen jalostusmateriaalin rajaaminen vain vaikeuttaa rodun hyvyyttä. Ei meillä ole mitään todellista tarvetta asioiden kiristämiseen.
Järjestö kaikkine hallituspaikkoineen ja jaostoineen on aivan liian raskas hallittavaksi ja lisäksi myös kallista.
Onnea Olli sinulle puheenjohtajan pallille.
Toivottaa Karahkan kennel
HTHT
Hannu Talvi
Re: Puheenjohtaja
"Suhtautumiseni naisiin metsästyskoiraharrastajana?
Suhtautumisessani naisiin ko. asiassa ei ole eroa suhtautumisessani miehiin. Suhtautuminen ei siis ole kiinni sukupuolesta.
Metsästyskoiraharrastaja on käsitteenä varsin laaja ja monitahoinen, ja sen seurauksena suhtautumiseroja eri painotuksella harrastaviin minulla toki on."
Lainaus Änkyrän vastauksesta.. Tuohan on täyttä höpöhöpöä.
Olen itse nähnyt ja saanut kokea tämän, kuinka vähättelet meitä naisia metsästyspystykorvaharrastajina. Olet kokeissa haukkunut ja arvostelut, enemmän ja vähemmän sooseissas kokeeseen osallistunutta/osallistuneita naisia.
Naamatusten puhut ruusunpunaisilla väreillä väritettyjä juttuja, mutta kun selkä kääntyy, niin "hassusti" mieli muuttuu.
Minua ei haittaa, jos ja kun mielipiteensä sanoo suoraan. Saa ja pitää sanoa, se on toivottavaa, mutta kaksnaamaista käytöstä en siedä pätkääkään.
En ole yksin mielipiteiteni kanssa.
Mielestäni kaiken näkemäni, kokemani, kuulemani, lukemani jälkeen, ei kävis pienessä mielessäkään äänestää arvon Änkyrää pj:ksi.
En usko, että pystyt suhtautumaan asioihin tasa-arvoisesti, hoitamaan asioita asiallisesti jne.
Suhtautumisessani naisiin ko. asiassa ei ole eroa suhtautumisessani miehiin. Suhtautuminen ei siis ole kiinni sukupuolesta.
Metsästyskoiraharrastaja on käsitteenä varsin laaja ja monitahoinen, ja sen seurauksena suhtautumiseroja eri painotuksella harrastaviin minulla toki on."
Lainaus Änkyrän vastauksesta.. Tuohan on täyttä höpöhöpöä.
Olen itse nähnyt ja saanut kokea tämän, kuinka vähättelet meitä naisia metsästyspystykorvaharrastajina. Olet kokeissa haukkunut ja arvostelut, enemmän ja vähemmän sooseissas kokeeseen osallistunutta/osallistuneita naisia.
Naamatusten puhut ruusunpunaisilla väreillä väritettyjä juttuja, mutta kun selkä kääntyy, niin "hassusti" mieli muuttuu.
Minua ei haittaa, jos ja kun mielipiteensä sanoo suoraan. Saa ja pitää sanoa, se on toivottavaa, mutta kaksnaamaista käytöstä en siedä pätkääkään.
En ole yksin mielipiteiteni kanssa.
Mielestäni kaiken näkemäni, kokemani, kuulemani, lukemani jälkeen, ei kävis pienessä mielessäkään äänestää arvon Änkyrää pj:ksi.
En usko, että pystyt suhtautumaan asioihin tasa-arvoisesti, hoitamaan asioita asiallisesti jne.
Kati Virkkula
Re: Puheenjohtaja
Hyvät puheenjohtajaehdokkaat ja ehdokkuutta harkitsevat. Nyt saatiin rutkasti lisäaikaa ja olisi hienoa, jos esittelisitte itsenne Pystykorva-lehdessä ennen tulevaa vuosikokousta. Oikein ripeä ehtii saamaan itsensä julki jo huhtikuun lehteen ja jos vielä mietityttää, niin kesäkuulle sitten.
Saadaan jäsenistölle tietoa mielipiteistänne ja visioistanne, jotta on sitten helpompi äänestyslappuun oikea nimi raapustaa.
Tekstit kuvineen voi lähettää osoitteella toimitus@spj.fi
Saadaan jäsenistölle tietoa mielipiteistänne ja visioistanne, jotta on sitten helpompi äänestyslappuun oikea nimi raapustaa.
Tekstit kuvineen voi lähettää osoitteella toimitus@spj.fi
Erja Pekkala