Jalostuksellista edistymistä EPI-luvun avulla

[leilaM]

Jalostuksellinen muutos ja edistyminen
(Lähde: Koiranjalostus – perinnöllisyyden ja jalostuksen perusteet. Mäki & Mujunen 2018. Suomenpystykorvajärjestö)

Jalostuksellisen muutoksen mittaaminen
Rodussa tapahtunutta jalostuksellista muutosta tutkitaan selvittämällä, paraneeko rodun taso kyseisessä ominaisuudessa vuosien edetessä. Rodun keskitaso voi yksittäisinä vuosina heitellä jonkin verran puoleen tai toiseen. Kehityksen suunta näkyy usein vasta suuremmassa mittakaavassa eli viiden tai kymmenen vuoden aikana. Jalostus on pitkäjänteistä toimintaa, jossa tuloksia saavutetaan useiden peräkkäisten sukupolvien määrätietoisella työllä. Vaikka edistyminen olisi hidasta, ovat nämä muutokset kannassa pysyviä ja kasvavat korkoa korolle.

Miten sitten voidaan selittää, johtuuko havaittavissa oleva edistyminen vain ympäristötekijöistä vai onko myös rodun alleelivalikoima muuttunut toivottuun suuntaan? Varsinaista muutosta voidaan tutkia esim. tilastollisen analyysin avulla BLUP-menetelmällä. Lue lisää BLUP-indeksistä.

Suomenpystykorva rodun jalostuksellinen edistyminen
Suomenpystykorvilla esiintyi 2000 –luvun alussa epilepsiaa noin 5-6 prosentilla koirista. Tapausten määrä on viime vuosina ollut laskusuunnassa, ja tällä hetkellä rodussa arvioidaan esiintyvän epilepsiaa enää noin 1-2 prosentilla koirista. Edistyminen on ollut merkittävää. Sairauden vähentyminen on pitkäjänteistä jalostustyön ansiota ja selittyy sillä, jalostusyhdistelmiä suunnitellessa on käytetty EPI-lukua.Lue lisää EPI-luvusta.
Suomenpystykorvien epilepsian periytymisasteeksi on arvioitu 0,22 (Bragge 2008). Kyseessä on todennäköisesti monigeeninen periytymismuoto. Lue lisää periytymisasteesta

Epilepsiaindeksi eli EPI-luku
EPI-luku on ollut käytössä suomenpystykorvilla, suomenlapinkoirilla, pohjanpystykorvilla sekä suomenlapinporokoirilla, joille niitä lasketaan rotujärjestön voimin. Tietoa kerätään koiranomistajien ilmoitusten perusteella. Epilepsiadiagnoosit ja taustatiedot käydään läpi neurologiaan erikoistuneen eläinlääkärin toimesta. Vähänkään epäselvissä tapauksissa koiran diagnoosi varmennetaan haastattelemalla koiran omistajaa. Koirille tehdään poissulkevat testit ja otetaan DNA-näyte. Koirat, joiden ei ole ilmoitettu virallisesti sairastavan epilepsiaa, oletetaan terveiksi. Näillä toimilla suomenpystykorvan epilepsian esiintyminen on saatu kymmenen vuoden kuluessa vähenemään n. kahteen prosenttiin.Tällainen omistajien ilmoituksiin pohjautuva perinnöllisen sairauden vastustaminen perustuu rotujärjestön ja koiranomistajien yhteistyöhön, valveutuneisuuteen sekä yhteiseen haluun auttaa rotua eteenpäin. Tiedon saanti sairastuneista koirista riippuu täysin omistajista, mutta jalostusohjelman (metsästyspystykorvat.com) pyörittäminen vaatii aktiivisuutta myös rotujärjestöltä.

Koiranomistajan on hyvä ilmoittaa koiransa epilepsiadiagnoosi – kuten kaikki muutkin koiralla todetut sairaudet – rotunsa yhdistykseen, jotta jalostuksessa pystyttäisiin välttämään yhdistämästä toisiinsa kahta linjaa, joissa kummassakin on riski samaan sairauteen. Avoimella toiminnalla voidaan saavuttaa jalostuksellista edistymistä.

Epilepsian ilmoituslomake
Koiranomistajat ilmoittavat koiransa epilepsiaoireet ja epidiagnoosit sähköisella lomakkeella. Lomake löytyy täältä

Jalostuksellisen edistymisen eri vaiheet suomenpystykorvan epilepsiassa vuosikymmenten saatossa
Epi-asiaa on käsitelty rotujärjestön virallisessa julkaisussa, Pystykorva-lehdessä. Miten jalostuksellisen edistymisen eri vaiheet ovat toteutuneet suomenpystykorva rodussa. Lue lisää infon viestiketjusta.